Laboratoriotyöskentely fysiikassa

Labrasta tulee itselleni ensimmäisenä mieleen kemia ja valkoiset työtakit. Fysiikan labrat eroavat aika paljon perinteisistä kemian labroista, ja meillä ei yleensä ole työtakkia tai suojalaseja. Työt liittyvät usein erilaisiin laitteisiin ja harvemmin aineisiin kuten kemiassa.

Fysiikan opiskeluun meillä Joensuun kampuksella, niin kuin monien muidenkin luonnontieteiden opiskeluun, kuuluu lukuisia laboratorioharjoitteluja. Fysiikan laboratoriotöissä tehdään erilaisiin fysikaalisiin ilmiöihin liittyviä mittauksia ja sitten tulosten perusteella kirjoitetaan töistä raportit.

Raporttien kirjoittamisessa päästään harjoittelemaan tieteellisten tekstien ja -julkaisuiden kirjoittamista. Raporttien rakenne on hyvin samankaltainen, kuin kandidaatintutkielmassa, gradussa ja väitöskirjassakin. Näin ollen niistä saa hyvää harjoitusta opintojen myöhempien vaiheiden kirjoitusurakoita ajatellen.

Raportin perusrakenne noudattaa aina samantyylistä kaavaa. Ensimmäisenä esitellään tutkimuskohde ja keskeisin tulos, joka on saatu mitattua. Useimmiten harjoitustöissä selvitetään jokin ennalta tunnettu asia, esim. putoamiskiihtyvyys, Planckin vakio tai vaikkapa radioaktiivisen näytteen sisältämä alkuaine.

Seuraava osio on teoriaosuus, jossa kerrotaan mihin fysiikan lakeihin tutkimusmetodit perustuvat ja millaisia kaavoja tarvittavien asioiden laskemiseen käytetään. Tässä osassa voidaan myös johtaa joitakin tarvittavia kaavoja.

Kolmannessa osassa esitellään käytetty mittalaitteisto ja mahdolliset kytkennät. Tässä on yleensä kuva/kuvia laitteistosta ja kytkentäkaavioista. Kerrotaan myös lyhyesti laitteiston toimintaperiaate.

Neljäs osio on ehkä kaikkein keskeisin. Siinä esitellään kaikki mitatut tulokset, yleensä taulukoituina. Lisäksi tässä osassa tehdään kaikki tarvittavat laskut ja yleensä myös piirretään havainnollistavia kuvaajia mittaustulosten pohjalta. Myös mahdolliset virhearviot tehdään tässä osiossa.

Lopuksi vielä pohditaan tulosten järkevyyttä ja mahdollisia poikkeamia kirjallisuusarvoista tai teoreettisista tuloksista. Kerrotaan myös oma näkemys mahdollisten poikkeamien aiheuttajista.

Jokaiseen laboratoriotyöhön liittyy työohje, joka saadaan joko paperisena tai sähköisenä. Siinä kerrotaan selkeästi työn eri vaiheet ja se, mitä raportin täytyy sisältää. Työohjeen lisäksi labraan kannattaa ottaa mukaan muistiinpanovälineet, sillä mittaustulokset kirjataan ylös ja näin saatu työpöytäkirja liitetään mukaan raporttiin.

 

Ohjaaja tarkistaa palauttamasi raportin ja kertoo, jos siinä on jotain korjattavaa. Korjausosio lisätään alkuperäisen raportin loppuun tarvittaessa.

Joensuun fyysikon koulutusohjelmaan sisältyy yhteensä kolme erillistä laboratoriokurssia:

  1. Fysiikan perustyöt yhteensä 6 op (jakautunut muutamaan pienempään kokonaisuuteen).
  2. Aineopintojen laboratoriotyöt I, 5 op.
  3. Aineopintojen laboratoriotyöt II, 6 op.

Aineopintojen labratyö II:seen on kuulunut nyt useamman vuoden myös virtuaalilasien rakentelu! Itsekin pääsin ennen joulua rakentamaan omat lasit ja se oli todella hauskaa ja opettavaista.

Lasien toiminta on melko alkeellista, mutta keskeisintä oli rakentaminen ja toimintaperiaatteeseen tutustuminen. Laseissa on valmiina kaksi ominaisuutta: Etäisyyden mittaaminen ja pyörivän 3D-kuution katselu. Laseihin on myös mahdollista ohjelmoida itse eri toimintoja, jos kiinnostusta ja taitoa löytyy!

Meillä Joensuussa kandivaiheeseen ei kuulu harjoittelua, mutta nämä laboratoriotyöt toimivat vastaavassa asemassa. Pääsee tutustumaan käytännössä moniin ilmiöihin, sekä harjoittelemaan erilaisten laskentaohjelmien käyttöä.

 

//Sini, fysiikka

 

Ajatuksia ja faktaa vaihtoon hakemisesta

Itä-Suomen yliopistossa on hyvät mahdollisuudet vaihto-opiskeluun ja muuhun kansainvälistymiseen. Opiskelijoita kannustetaan hakemaan vaihtoon ja tuetaan myös rahallisesti! Perussääntö on se, että meiltä kaikki vaihtoon haluavat myös sinne pääsevät jossain vaiheessa opintojaan. Aika siistiä ainakin mun mielestä!

Omat suunnitelmani

Itselläni on ollut jo useamman vuoden ajan haaveena vaihto-opiskelu Japanissa. Harkitsin hakemista jo ensi vuodelle, mutta päätin käytännön syistä siirtää sen viimeiselle eli viidennelle opintovuodelleni. Odotan innolla sitä, että pääsen tutustumaan japanilaiseen kulttuuriin ja maistamaan kaikkia erikoisia ruokia. Lisäksi en malta odottaa, että saan syödä aitoa japanilaista sushia!

En ole vielä koskaan käynyt Japanissa ja vaihtoon lähteminen antaisi hienon mahdollisuuden viettää siellä pidemmän pätkän kerrallaan.  Nähtävää varmasti riittää loputtomasti, kauniista luonnosta aina historiallisiin kohteisiin.

Haaveilukuva: upean väriset kirsikkapuut, temppeli ja Mount Fuji.

Kielitaitoa

Aloitin vuosi sitten opiskelemaan japanin kieltä omatoimisesti Duolingo- sovelluksen avulla, koska olisi hienoa osata kieltä edes vähän sitten, kun Japaniin päädyn. Tänä syksynä sain myös sivuaineoikeuden japanin kieleen ja kulttuuriin ja nyt käyn ensimmäistä kielikurssiani yliopistolla.

Sivuaineoikeuden saamiseen oli käytävä pieni kieleen ja kulttuuriin johdatteleva kurssi, jonka tentti toimi samalla sivuainekokeena. Tentti ei ollut mikään kauhean vaikea ja uskon, että kaikki halukkaat sivuaineoikeuden myös saivat. Meiltä löytyy myös paljon muita kieliä, joita voi opiskella omaa vaihtohaavettaan silmällä pitäen!

Japanin kielen perusteet 1- kurssin oppikirjoja. Kanji- merkkejä on kymmeniä tuhansia! Niiden harjoittelu aloitetaan pikkuhiljaa heti ensimmäisellä kurssilla. Japanin kielessä on myös kahdet muut kirjoitusmerkit: hiraganat ja katakanat.

Faktaa hakemisesta

Vaihtoon hakeminen tapahtuu kahdessa osassa. Ensimmäinen vaihe tapahtuu SoleMOVE-järjestelmässä ja toinen vaihe kohdeyliopiston kanssa. Hakea voi yhteen tai kahteen yliopistoon kerrallaan.

Päähakuaikana haetaan aina seuraavalle lukuvuodelle. Päähaku jakaantuu kahdelle ajanjaksolle seuraavasti:

-Marraskuussa haetaan mm. kaukomaiden kohteisiin.

-Helmikuussa haetaan mm. Erasmus-paikkoja sekä muita Euroopan kohteita.

Täydennyshaku on toukokuussa ja silloin täytetään päähaussa täyttämättä jääneet paikat ja vaihtoon haetaan seuraavalle kevät lukukaudelle.

Oman aineen kv-yhteyshenkilön kanssa käydään läpi vaihtoajan opintojen sopivuus omaan tutkintoon. Hakemukseen liitetään myös motivaatiokirje ja opintosuoritusote.

Mitä hyötyä vaihto-opiskelusta voisi olla?

Vaihto-opiskelu on kannattavaa monesta syystä. Siitä voi olla etua esimerkiksi työmarkkinoilla sillä kielitaitoa ja kansainvälisyyttä arvostetaan usein ja työmahdollisuuksia avautuu myös ulkomaille. Lisäksi se avartaa, sillä oppii ymmärtämään erilaisia kulttuureja, sekä itsensä ylittäminen lisää muun muassa itsevarmuutta.

Itä-Suomesta lähdetään vaihtoon melko vähän, joten kannustaisin kaikkia asiasta vähänkään kiinnostuneita harkitsemaan edes lyhyempää pätkää ulkomailla!

 

Lisää tietoa löydät osoitteesta:

https://kamu.uef.fi/student-book/hakeminen/

 

//Sini, fysiikka