All posts by riili

Ai mikä ainejärjestö?

Ainejärjestö on samassa kaupungissa samaa alaa opiskelevien opiskelijoiden järjestö, joka järjestää jäsenilleen erilaisia tapahtumia sekä valvoo jäsentensä etuja. Edunvalvonta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osallistutaan yliopistotasolla päätöksentekoon ja tiedotetaan opiskelijoita heitä koskevista asioista. Ainejärjestöt pitävät usein yhteyttä myös ammattiliittoihin. Edunvalvonta on ainejärjestöjen tärkeä tehtävä, vaikka se ei aina olekaan kovin näkyvää toimintaa.

Ainejärjestöjen järjestämät tapahtumat sen sijaan näkyvät (ja kuuluvat) usein hyvinkin selvästi opiskelukaupungeissa, kun opiskelijat kulkevat värikkäissä haalareissaan bilettämässä tai kisailemassa keskenään. Bileistä puhutaan paljon, mutta ainejärjestöt järjestävät paljon muitakin tapahtumia kuin vain bileitä. Opiskelijat käyvät yhdessä luontoretkillä, avantouimassa, pelaavat lautapelejä ja urheilevat. Lisäksi monet ainejärjestöt järjestävät koulutuksia, joissa jäsenet oppivat lisää omasta alastaan tai vaikkapa työnhausta.

Opiskelijat jonottavat innolla lippuja tapahtumaan.
Opiskelijat jonottavat innolla lippuja tapahtumaan.

Ainejärjestön toiminnasta huolehtii sen hallitus. Hallitukseen valitaan vuosittain edustajat opiskelijoiden keskuudesta. Eri ainejärjestöillä on erilaisia hallituspestejä, mutta kaikissa on ainakin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja. Lisäksi hallituksissa on mm. edunvalvontaa ja yhteistyösuhteita hoitavia edustajia, tapahtumavastaavia, jotka järjestävät ainejärjestön hauskat tapahtumat ja viestintävastaava, joka päivittelee somea.

Oma ainejärjestöni Oidipus ry on ollut minulle todella tärkeä osa opiskelijaelämää. Muuttaessani Joensuuhun en tuntenut täältä ketään, joten kävin ahkerasti tapahtumissa tutustuakseni muihin opiskelijoihin. Tutustuinkin moniin ihaniin ihmisiin ja koin hulvattoman hauskoja hetkiä heidän kanssaan. Myöhemmin olin vuoden mukana hallituksessa taloudenhoitajana, mikä oli myös tärkeä kokemus. Hallituksen pesteissä pääsee harjoittelemaan vastuun kantamista hyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä. Hallituksessa pääsee vaikuttamaan oman ainejärjestönsä päätöksiin sekä saa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua tarkemmin yliopiston toimintaan.

Olen tavannut yhden läheisimmistä ystävistäni ainejärjestön tapahtumassa. Kuvassa olemme sonnustautuneina Oidipuksen haalareihin sekä naamiaisasuihin. Eri teemojen mukaan pukeutuminen on usein osa opiskelijatapahtumia.

Suosittelen lämpimästi ainejärjestöjen aktiviteetteja! Ainejärjestöt panostavat paljon siihen, että niiden tapahtumat ovat monipuolisia ja kaikki pääsevät mukaan. Ainakin oma kokemukseni on, että ainejärjestöissä on hyvä yhteishenki ja iloinen meininki. Jos haaveilet yliopisto-opinnoista, ainejärjestöihin tutustuminen on hyvä keino fiilistellä opiskelijaelämää etukäteen 🙂

Riikka // psykologia

Fuksitunnelmointia

Eräänä syysaamuna kävellessäni kampuksen halki katselin pihalle kerääntyneitä opiskelijoita. Siellä täällä seisoi värikkäisiin haalareihin pukeutuneita tuutoreita, jotka pitelivät ainejärjestöjensä kylttejä ja maskotteja. Juuri opintojaan aloittelevat fuksit olivat kokoontuneet tuutoreidensa läheisyyteen odottelemaan päivän ohjelman alkua. Puheen sorina, eri väreissä loistavat haalarit ja jännittynyt tunnelma saivat minutkin virittymään, vaikka olinkin vain ohikulkija.

Uuden lukuvuoden aloitus saa yliopiston aina kuhisemaan. Fukseille järjestetään tutustumiskierroksia ja Carelian aulassa jonotetaan lippuja milloin mihinkin bileisiin. Sivukorvalla voi kuulla, kuinka tuutorit opastavat fuksejaan, ihmiset tutustuvat toisiinsa ja vanhat opiskelijat riemuitsevat nähdessään kavereitaan kesän jälkeen.

Fuksivuosi oli ehdottomasti yksi elämäni upeimmista kokemuksista. Heittäydyin uuteen elämänvaiheeseen avoimin mielin ja innostuneesti. Löysin uusia ystäviä ja koin hetkiä, joita yhä muistelen lämmöllä. Vuosi ei kuitenkaan täyttynyt pelkästä sosiaalisesta pöhinästä ja riemukkaista hetkistä. Siihen liittyi myös paljon epävarmuutta. Muistan, kun soitin vanhemmilleni ja kerroin, että minusta tuntuu kuin minulla ei olisi kaikki langat käsissäni. Tuntui, että oli niin paljon opittavaa ja muistettavaa, että en pysty hahmottamaan kaikkea. Pelkäsin, etten koskaan pysty navigoimaan yliopistolla ja järjestelemään asioitani sellaisella varmuudella kuin näin vanhempien opiskelijoiden tekevän.

Juuri kokemani epävarmuuden ja jännityksen takia muistelen fuksivuottani hymyssä suin. On hassua ajatella, että epäilin kykyjäni. Näin neljännen vuoden opiskelijana voin vakuuttaa, että aivan kaikki oppivat kyllä toimimaan uudessa ympäristössään. Toisaalta jännityksen voittaminen ja uusista haasteista selviytyminen ovat kokemus, jota en halua koskaan unohtaa. Fuksivuosi oli niin hienoa aikaa siksi, että uskalsin sukeltaa uuteen ja tuntemattomaan, ei siksi, että olisin ollut itsevarma ja valmis opiskelijaelämän asiantuntija etukäteen.

Kohti uutta seikkailua!

Monilla uusilla opiskelijoilla – itseni mukaan lukien – fuksivuosi tuo tullessaan myös muita uusia haasteita kuin opiskelun aloittamisen. Muutin tuolloin pois vanhempieni luota ja jätin pikkuisen kotipaikkakuntani. Itsenäinen asuminen vaatii aluksi harjoittelua. On pestävä pyykit, laitettava ruokaa ja maksettava vuokra.

Käytännön askareiden opettelun lisäksi mieltä saattavat kuormittaa monet pohdiskelut. Muistan, kuinka opintojen alussa luennoitsija sanoi, että nyt te alatte pikkuhiljaa rakentaa ammatti-identiteettiänne. ”Ammatti-identiteettiä?!? Minullahan on vielä oman henkilökohtaisenkin identiteetin pohdiskelu kesken! Tulinkohan tänne liian aikaisin? Olenkohan edes aikuinen vielä?” ajattelin. Jossain vaiheessa puolestaan mieltäni vaivasi epäilys, olenko lainkaan oikealla alalla. Mietin, miksi en edes harkinnut esimerkiksi oikikseen hakemista. Jälleen voin kuitenkin todeta, että nämäkin huolet ovat kaikonneet ajan kanssa. Koen olevani oikealla alalla, ja kyllä se ammatti-identiteettikin on alkanut vihdoin itää.

Tällä tekstillä toivon voivani rohkaista sinua – tuleva tai nykyinen fuksi – liittymään hyvillä mielin osaksi syksyisin yliopistolla viriävää elämää. Fuksivuosi tarjoaa mahdollisuuden kokea monia hienoja asioita. Se tuo tullessaan myös haasteita – jokaiselle omanlaisensa. Et ole kuitenkaan yksin, sillä tuutorit, henkilökunta ja uudet kaverit ovat tukenasi. Luultavasti muutaman vuoden päästä voit hymyillä ja muistella kommelluksiasi huvittuneena. Muista myös levätä ja antaa itsellesi aikaa sulatella kaikkea uutta!

Riikka // Psykologia