Muistisairaus on eri asia kuin muistihäiriö – taudinmäärityksessä tarvitaan terminologiatalkoita
Kognitiota etenevästi heikentävistä sairauksista käytetään kansainvälisissä yhteyksissä kattotermiä ”dementia”. Sama termi oli aiemmin käytössä myös Suomessa. Sanat ”dementia” ja ”dementoitunut” saivat kuitenkin kielteisen kaiun. Niitä alettiin käyttää jopa halventavassa merkityksessä. Siksi termi suomennettiin neutraalimmin ”muistisairaudeksi”. Muistisairaus tuntuu sanana lempeämmältä kuin dementia. Tämä myös lienee yksi suomenkielisen käännöksen tavoitteista. Käännös on kuitenkin pitkälti epäonnistunut, sillä muistisairauksiin […]
Alexanderit (Ensimmäinen ja Stubb) Tohmajärvellä 1819 ja 2024
Tieto tasavallan presidentti Alexander Stubbin ensimmäistä maakuntavierailusta nimenomaan Itä-Suomeen ei yllättänyt. Hallitsijan valaan on kuulunut tehdä matka kansan pariin, ja vasta tämä matka, ja oikein toteutettuna, takaa hallitsijalle valtuudet toimia ja varmistaa kansan uskollisuuden. Tämä ns. eerikinretki (Eriksgatan) kirjattiin jo vuoden 1296 Uplannin maalain kuninkaankaareen ja tätä määräystä ovat maamme hallitsijat kautta aikain noudattaneet. Se, […]
Embracing Education Beyond National Borders: The Collaborative Journey of SIFTED
In the ever-changing world of education, collaboration transcends geographical barriers, cultural differences, and institutional boundaries, unifying educators with a common goal of enhancing teaching and learning globally. At the forefront of this collaborative endeavour lies the Sino-Finnish Teacher Education and In-Service Teacher Training (SIFTED) project group, from the School of Applied Educational Science and Teacher […]
Opetusharjoittelu Kuala Lumpurissa auttoi näkemään myös kotimaan koulujärjestelmän vahvuuksia ja kehittämistarpeita
Itä-Suomen yliopiston erityisopettajaopiskelijat ovat olleet neljän viikon opetusharjoittelussa Malesian Kuala Lumpurissa Opetushallituksen rahoittaman Team Finland Knowledge -ohjelman puitteissa. Kokemus toi kansainvälisyyttä ja antoi näkemystä siihen, miten omaa työtä voi kehittää. Opettajankouluttajat Itä-Suomen ja Helsingin yliopistosta sekä kumppanit kaakkoisaasialaisista yliopistoista viettivät myös viikon paikan päällä, ohjasivat, kouluttivat ja kehittivät koulussa toimivaa tuen järjestelmää yhdessä paikallisten opettajien […]
Tunteiden ymmärtäminen auttaa metsäkonfliktien ratkaisemisessa
Ihmisten asenteet metsiä kohtaan vaihtelevat riippuen heidän metsäsuhteestaan eli siitä, mitä merkityksiä ja tunteita kukin metsiin liittää. Lähimetsä, ikimetsä tai ylisukupolvinen metsänomistus voivat edustaa pysyvyyttä ja turvallisuutta muuttuvassa maailmassa. Metsä voi ympäröidä kotia, olla osa omaisuutta, liittyä harrastuksiin, työhön tai elämäntehtävään, ja olla näin keskeinen osa henkilökohtaista tai ammatillista identiteettiä. Voimme tuntea hyvää oloa metsässä […]
Innovatiivisilla digitaalisilla työkaluilla tunnistetaan elintapojen ja mielenterveyden riskitekijöitä sekä edistetään hyvinvointia
Vuoden vaihteessa käynnistyi kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston yhteishanke Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE). Yhteishankkeessa yhtenä osatavoitteena on toteuttaa Pohjois-Savossa väestötason tutkimus, jossa hyödynnetään Wellpro Impact Solutions Oy:n innovatiivisia digitaalisia työkaluja arvioimaan mielen hyvinvoinnin riskitekijöitä ja edistämään asukkaiden elintapoja ja mielen hyvinvointia. Digitaalisella elintapainterventiolla mielen hyvinvointia Sosiaali- ja […]
Hävikistä hyvikkiä? Ruoka-apu ei ratkaise ruokahävikin ja ruokaköyhyyden ongelmia
Nykyinen elintarvikejärjestelmä tuottaa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti enemmän ruokaa kuin on mahdollista kuluttaa. Samaan aikaan kaikilla ihmisillä ei ole varaa riittävään ja ravitsevaan ruokaan. Länsimaisissa vauraissa yhteiskunnissa tätä ristiriitaa on pyritty ratkaisemaan siten, että ruokahävikkiä ohjataan ruoka-avun resurssiksi. Ruoka-apu on kehystetty sosiaaliseksi ja ekologiseksi innovaatioksi, jonka avulla hävikistä tehdään ”hyvikkiä”. Hävikistä hyvikkiä -ajattelulla on vaikutusvaltaisia […]
Juhani Kärjä – yliopiston ”kultaisten vuosien” rehtori
Juhani Kärjä kuoli 5.2.2024 Kuopiossa. Hän oli kuollessaan 89-vuotias. Kärjä syntyi 25.12. 1934 Kalajoella Keski-Pohjanmaalla pienviljelijäperheeseen. Ylioppilaaksi hän tuli Raahen lyseosta vuonna 1953. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1960 ja korva-nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriksi vuonna 1966 Turun yliopistosta. Lääketieteen ja kirurgian tohtoritutkinnon Kärjä suoritti vuonna 1968 Oulun yliopistossa. Oulun yliopistossa hän toimi apulaisopettajana vuosina 1965–1973 […]