Planetaarinen sivistys on vastaus aikamme ongelmiin

Planetaarinen sivistyminen on vastaus nykyajan haasteisiin, joissa ylisukupolvisuus, paikallinen ja globaali sekä ihminen ja luonnon ekosysteemit kietoutuvat toisiinsa.

Sivistymisessä on kyse siitä, että elämää ankkuroidaan pitäviin todellisuuden tulkintoihin. Koska uusi tieto korvaa vanhaa, muuttuu myös käsitys siitä, mitä edistymisellä ymmärretään.

Myönteisellä kehityksellä on kaksi luovuttamatonta periaatetta, jotka varmistavat (a) ihmisen olemassaolon ja (b) ihmisten välisen reilun kanssakäymisen.

Molemmat näistä luovuttamattomista periaatteista toteutuvat vaillinaisesti. Homo sapiensin jälkeensä jättämä maailma haastaa kysymään, mitä nykyajan sivistys on tai mitä sen pitäisi olla.

Sivistymättömyyteen viittaa se, että luonnonvarat hupenevat, ilmaston lämpenemisen nopeus häkellyttää ja sukupuuttoaalto pyyhkii yli sinisen planeetan.

Muutama maapallon vauraimmista ihmisistä omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman köyhimmistä ihmisistä. Eriarvoistumisen seurauksena ihmisten välinen luottamus heikkenee ja yhteiskuntien eheys murenee.

Planetaarinen sivistyminen ilmenee niin, että ihminen toimii jokapäiväisessä elämässään siten, että hän (a) hahmottaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumon, (b) huomioi oman toimintansa paikalliset ja globaalit seuraukset, sekä (c) sisällyttää huolenpidon piiriinsä ihmiset ja muun luonnon.

Menneisyys määrittää nykyisyyttä, mutta tulevaisuus ei rakennu pelkästään menneisyyden lineaariseksi jatkumoksi. Huomisesta voidaan tehdä menneisyyden jatkumosta poikkeavaa. Mutta se vaatii kuvitteellisen näkymän siitä, mitä elämä kaikessa täyteydessään voisi olla. Vision lisäksi tarvitaan tahtoa, jonka avulla näkemys muutetaan todellisuudeksi.

Planetaarisen sivistymisen myötä ihmisen huolenpidon piiri laajentuu omasta lähipiiristä kattamaan ne ihmiset, joiden elämään oma elämä on kytköksessä. Kyse on esimerkiksi siitä, mitä puemme päällemme, millä pidämme kotimme lämpimänä ja kuinka saamme ruoan pöytään.

Planetaarinen sivistys ilmenee huolenpitona, joka ei rajoitu vain ihmisiin. Se kattaa myös ei-inhimillisen todellisuuden: eläimet, kasvit, ilmakehän ja maaperän sekä näiden muodostamat ekosysteemit, joista elämä maapallolla on täysin riippuvaista.

Planetaarinen sivistys lisää tulevaisuuden toivoa. Siksi sen toteutumismahdollisuuksien tutkiminen on jo itsessään ratkaisuksi asettumista eli hyvän tulevaisuuden muotoilemista.

Sosiaalipedagoginen tutkimusorientaatio uskoo ihmisen mahdollisuuksiin oppia uutta ja rakentaa sellaista sivistysyhteiskuntaa, josta tulevat sukupolvet voivat olla ylpeitä.

Arto O. Salonen

Apulaisprofessori, Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen

Yhteiskuntatieteiden laitos

Salosen kotisivut ovat osoitteessa www.artosalonen.com

Jatkuva oppiminen on valttikorttisi työelämässä 

Olemme UEF:ssa tarkastelleet jatkuvaa oppimista syvemmin nyt vuoden ajan ja hakeneet uusia näkökulmia jo olemassa olevaan tarjontaan. Osana jatkuvaa oppimista olemme kehittäneet ja rakentaneet useita MOOC eli Massive Open Online Course -opintojaksoja. Osa on jo avoinna ja moni avautuu tämän vuoden aikana.

MOOC:it ovat loistava tapa avata yliopiston jatkuvan oppimisen opetustarjontaa laajalle kohderyhmälle. Muuttuvat työelämän rakenteet ja osaamistarpeet vaativat osaamisen jatkuvaa päivittämistä.

Koska opiskelun saavutettavuuden helppous on tänä päivänä tärkeää erilaisten elämäntilanteiden, kuten työn ja perheen yhdistämisen tai kauempaa tapahtuvan opiskelun vuoksi, ovat MOOC-opintojaksot kätevä tapa päivittää omaa tietoa ja osaamista. Opiskelu tapahtuu kokonaan verkossa DigiCampus Moodle -oppimisympäristössä ja on ajasta ja paikasta riippumatonta.

Olemme saaneet kokemuksia syksyllä 2019 pilotoiduista MOOC:eista ja opiskelijapalautteen perusteella olemme menossa oikeaan suuntaan. Opetushenkilöstö on miettinyt tarkasti opintojaksojen materiaalia ja sekä pedagogisia että visuaalisia ratkaisuja, jotta verkko-opiskelu olisi mahdollisimman innostavaa.

MOOC-opintojaksoille on rakennettu innostavia tapoja oppia ja opiskella muun muassa verkkoluentojen, podcastien ja erilaisten herättelevien oppimistehtävien ympärille. MOOC:eina toteutetusta, monialaiseen kirjaamiseen liittyvän lainsäädännön kurssista eli MoKi:sta saadun palautteen perusteella suurin osa opintojakson suorittaneista suosittelisi sitä muille.

Opiskelijat näkivät opintojakson etuina muun muassa mahdollisuuden opiskella omaan tahtiin sekä monipuolisen opetusmateriaalin, joista voi valita omaa oppimista parhaiten tukevan muodon. Mielenkiintoiset, vuorovaikutteiset ja selkeät luennot innostivat opiskelemaan työn ja arjen kiireiden keskellä.

Koska MOOC-kurssien opiskelu on itsenäistä, nousee selkeä ohjeistus ja aikataulutus sekä johdonmukainen eteneminen opintokokonaisuuksien välillä tärkeään rooliin – myös näistä MoKi-MOOC sai kiitosta. Innostavat ja mielenkiintoa herättelevät tehtävät videoluentojen välillä sekä käytännönläheiset ja työelämälähtöiset esimerkit pitävät opiskelijan mielenkiinnon yllä koko opintojakson.

Jatkuva oppiminen ja oman osaamisen  esilletuominen ovat tärkeitä valttikortteja työelämässä. Halutessaan opiskelija voi hakea MOOC-opintojaksosta virallisen opintosuorituksen avoimen yliopiston kautta. MOOC:n myötä mielenkiinto avoimen yliopiston opintoihin tai jopa tutkintotavoitteiseen opiskeluun voi herätä.

Mitä mielenkiintoista sinä haluaisit opiskella seuraavaksi?

Suunnittelija Elsi Similä, Aducate


Elsi Similä

suunnittelija
Itä-Suomen yliopisto
Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

Tutustu DigiCampuksen MOOC-kurssivalikoimaan.