Racism? In Finnish universities?

Earlier this year, the Finnish Broadcasting Company Yle reported on students’ experiences of racism in Finnish universities. For many in the academic community, this came as a surprise. For some, unfortunately, this was just stating the obvious. A good example illustrating the situation is Students of Colour, SOCO, a newly established student club at the University of Helsinki. SOCO seeks to serve as an empowering community for students who represent an ethnic or visible minority.

Marina Cafaro and I interviewed students who have moved to Finland a long time ago and are now studying in the University of Eastern Finland’s Finnish-language degree programmes. We learned that their experiences are similar to those of students in Helsinki. When it comes to experiences of outsiderness, othering or racism, our interview material shows that the university is “a lesser evil” than for example comprehensive school and especially lower secondary school which, according to recent studies, are environments where racism most frequently occurs in Finland.

Many of our interviewees believed that once they start studying at the university, they would no longer have to deal with looks reminding them that they stand out,  never-ending questions about where they are from, let alone questions about how someone like them can study at the university or have a Finnish name. In the light of these wishes, actions that are sometimes well-intended, such as starting a conversation in English or assuming that someone is an exchange student, remind these students of them being different, not being Finnish, and being in the “wrong place” – especially when this happens over and over again. These experiences also seem to be linked to the fact that many of our interviewees are considering moving abroad after they graduate.

The need to move abroad and difficulties in finding a job in Finland have also been highlighted by international students. These are also challenges that have been identified in the strategies of higher education institutions operating in eastern Finland.  In the spirit of the Anti-Racism Week this week, I hope that all members of our academic community who have experienced othering or racism, would be seen and heard in this work. Diversity, both cultural and other, will increase within Finnish universities in the future.

Anne-Mari SoutoAnne-Mari Souto

Senior Lecturer, career counselling and guidance

Rasismia yliopistossako?

Yle uutisoi alkuvuodesta opiskelijoiden kokemuksista rasismista yliopistossa. Tämä tuli monelle yliopistolaiselle yllätyksenä, muttei valitettavasti kaikille. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Helsingin yliopistoon on perustettu uusi opiskelijajärjestö Students Of Colour. SOCOn tarkoituksena on toimia voimauttavana yhteisönä etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluville opiskelijoille.

Vastaavia kokemuksia kuulimme myös, kun haastattelimme Marina Cafaron kanssa Itä-Suomen yliopiston suomenkielisten koulutusohjelmien opiskelijoita, jotka ovat Suomeen muualta muuttaneita, mutta täällä jo pitkään asuneita. Ulkopuolisuuden, toiseuttamisen ja rasismin kokemusten suhteen yliopisto on aineistomme perusteella ”pienempi paha” kuin esimerkiksi perus- ja etenkin yläkoulu, joka on useiden tutkimusten mukaan yksi yleisimmistä rasismin kohtaamisen ympäristöistä Suomessa.

Toisaalta moni haastatelluista uskoi yliopisto-opinnot aloittaessaan, ettei kohtaisi siellä enää erilaisuudesta muistuttavia katseita, iänikuisia ”mistä olet kotoisin” -kysymyksiä, saati ihmettelyjä siitä, kuinka kaltaisesi voi opiskella täällä tai kuinka kaltaisellasi voi olla suomalainen nimi. Näitä toiveita vasten hyvääkin tarkoittavat teot – esimerkiksi englanninkielinen puhuttelu tai kansainväliseksi vaihto-opiskelijaksi luuleminen – muistuttavat toistuessaan erilaisuudesta, ei-suomalaisuudesta ja ”väärässä paikassa” olemisesta. Nämä kokemukset näyttävät olevan yhteydessä myös siihen, että moni haastattelemistamme opiskelijoista harkitsee muuttavansa ulkomaille valmistumisensa jälkeen.

Ulkomaille muuttamisen pakko ja vaikeus työllistyä Suomessa ovat nousseet esiin myös kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla. Nämä haasteet on tunnistettu Itä-Suomen korkeakoulujen strategisessa työssä. Näin rasismin vastaisella viikolla toivon, että tässä työssä huomioitaisiin kaikki yliopistoyhteisömme jäsenet, jotka kohtaavat toiseuttamista tai rasismia. Yliopistojen sisällä kulttuurinen ja muu moninaisuus vahvistuu vielä tulevaisuudessa.

Anne-Mari SoutoAnne-Mari Souto

yliopistonlehtori, opinto- ja uraohjaus

Lukioyhteistyö Itä-Suomen yliopistossa – esimerkkinä Avoimen yliopiston opinnot

Opiskelijavalintojen kehittäminen, todistusvalinnat, toinen reitti yliopistoon, lukiolain muutokset ja korkeakouluyhteistyö ovat olleet otsikoissa viimeisten parin vuoden aikana. Elinikäisen oppimisen muuttuminen jatkuvaksi oppimiseksi kuvannee myös osaltaan muutosta. Me Itä-Suomen yliopistossa olemme seuranneet ajan henkeä ja olleet aktiivisesti mukana  muutoksen tuulissa. Avoin yliopisto on osallistunut muun muassa TRY- eli Toinen reitti yliopistoon -hankkeeseen. Lisäksi olemme olleet aktiivisia lukioyhteistyömallin kehittämisessä. Olemme pilotoineet mallia vuonna 2018 Kuopion kaupungin kanssa. Vuoden 2019 alusta mukaan tuli myös Joensuu sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kuntia ja kaupunkeja. Kiinnostusta on valtakunnallisesti: tällä hetkellä sopimuskuntia on eri puolilta Suomea noin 30  ja lukioita 35. Yliopistomme lukioyhteistyön vahvuus on selkeä sopimuskäytäntö lukiotoimen järjestäjän kanssa. Sopimusta tehtäessä käymme yhdessä läpi yhteistyöhön liittyvät toimintaohjeet sekä vastuut ja velvollisuudet. Sopimuskäytännön selkeydestä olemme saaneet kiitosta eri lukioista.

Viime vuonna lukiolaisia ilmoittautui Avoimen yliopistomme opintoihin reilut 80. Suurin osa lukiolaisista valitsi verkko-opintoja, joita voi opiskella omalta kotipaikkakunnalta käsin. Vahvuutemme onkin laaja verkko-opetustarjonta ja laaja opetustarjonta ylipäätään. Lukiolaiset valitsivat opintoja hyvin monipuolisesti 14 koulutusalalta, muun muassa filosofiasta, historiasta, kauppatieteistä, luonnontieteistä, oikeustieteistä, psykologiasta, teologiasta, tietojenkäsittelytieteestä ja yhteiskuntatieteistä. On ollut hienoa huomata, että opetustarjontamme kiinnostaa lukiolaisia! Koska opinto-oikeusaikamme on pitkä (useissa verkko-opinnoissa jopa 2 lukukautta), emme ole vielä saaneet tarkkoja tilastoja siitä, miten opiskelijat ovat saaneet opintojaan valmiiksi. Pilottiryhmälle tehdyssä kyselyssä opintojen valmistumisprosentti oli noin 60. Toteutamme tänä keväänä kyselyn viime vuonna ilmoittautuneille ja tulemme sitä kautta saamaan arvokasta tietoa opintojen ja yhteistyön kehittämiseen.

Tähän mennessä saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Kiitosta on tullut mm. laajasta opetustarjonnasta ja siitä, että opintoja voi suorittaa maksutta myös lukioaikana. Opinnoista on ollut hyötyä lukion opintoihin, ylioppilaskirjoituksiin, tulevaisuuden suunnitelmien selkeyttämiseen ja jatko-opintosuunnitelmiin. Juuri niihin asioihin, joiden vuoksi opintoja lukiolaisille tarjotaan. Kehittämistoiveita on tullut erityisesti siitä, että opintojaksojen tulisi olla laajuudeltaan pienempiä, esimerkiksi 1-2 opintopisteen kokoisia. Jos ajatellaan, että yhden lukiojakson tavoitteena on saada 5-6 lukiokurssia, niin pienemmät yliopiston opintojaksot sopivat siihen hyvin. Laajemmat opintojaksot sopivat kesäopinnoiksi ja silloin, kun ne on suunniteltu pidemmälle ajanjaksolle.

Lukiolaiset etsivät omaa alaansa, ja mielestäni on tärkeää tuoda esille sitä, että yliopiston opinnot lukion aikana eivät ole uhka, vaan ne ovat huikea mahdollisuus hankkia kokemusta tieteenalasta, löytää innostus alaa kohtaan ja kokea onnistumisen tunteita siitä, että minähän pärjään yliopistossa!

Meitä yliopistolaisia haluaisin muistuttaa, että se lukiolainen, joka on kevään abiturientti, voi olla syksyllä yliopiston uusi opiskelija, fuksi. Millaisen kuvan yliopisto-opinnoista haluaisit antaa hänelle jo lukioaikana? Miten houkuttelisit häntä opiskelemaan opintojakson nimen, sisällön ja tavoitteiden kuvauksen avulla? Miten innostaisit lukiolaisen omalle tieteenalallesi?

 

Leila Saramäki
suunnittelija (lukioyhteistyö ja opinto-ohjaus)
Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto

 

 

 

Lue aiheesta lisää:
Itä-Suomen Avoimen yliopiston lukioyhteistyö
Lukioyhteistyön esite (PDF)
Tietoa TRY-hankkeesta
Aducaten asiakaslehti, sivut 20-21, lukiolaisten haastattelu (sivut 20-21)
Artikkeli lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä
Valtioneuvoston julkaisu: Katse korkealle – Näkökulmia korkeakoulujen ja lukioiden yhteistyöhön