Month: February 2020

Posted on

Toivoa ilmastoahdistuksen keskellä

Ilmastoahdistus on viime aikoina noussut toistuvasti esiin mediassa. Kasvava huoli planeetasta ja samea tulevaisuus kuumeisella pallolla saa monet nuoret pohtimaan, voiko tällaiseen maailmaan saada lapsia.  

Ilmastoahdistuksella nykysukupolven kokemuksena ajan päättymisestä on monia yhtäläisyyksiä 1970-luvun kylmän sodan tuomaan maailmanlopun retoriikkaan. Silloin ydintalven riski oli merkittävä; olihan Neuvostoliitto osoittanut tuhovoimaansa jo vuonna 1961, kun se teki Novaja Zemljassa maailman suurimman ydinräjäytyksen, joka vastasi noin 3 800 Hiroshiman ydinpommia. Konkreettisesti maailma kävikin muutaman minuutin päässä täysimittaisesta ydinsodasta, kun Neuvostoliiton tutkat reistailivat 1983. Vain upseeri Stanislav Petrovin looginen päättely esti vastahyökkäyksen Yhdysvaltojen kuvitteelliseen ydiniskuun.  

On tieteellisesti kiistaton tosiasia, että ihmisen toimet lämmittävät planeettaa. Teollinen vallankumous ja nykyinen elämäntapamme pohjautuvat laajasti öljypohjaisiin tuotteisiin. Ilmakehän hiilidioksidin määrä on lisääntynyt noin yhdellä kymmenestuhannesosalla esiteolliseen aikaan verrattuna. Maapallon aikaskaalassa ihmiskunta on kuitenkin silmänräpäyksessä vapauttanut takaisin ilmakehään vuosimiljoonien aikana maaperään sitoutuneen hiileen.   

Mutta onko meillä vielä toivoa ja syytä luottaa tulevaisuuteen nopeasti muuttuvassa maailmassa? Ehdottomasti kyllä.   

Ihmisen suurin nerokkuus on kyvyssä löytää uusia ratkaisuja, etenkin pakon edessä. Fossiiliseen hiileen pohjautuvan talouden korvaaminen uusiutuvalla energialla etenee. Uudet teknologiat myös mahdollistavat sen, että tuotteiden ominaisuuksia on mahdollista parantaa merkittävästi vähemmällä raaka-aineiden kulutuksella.   

Nanoteknologia on yksi tällainen ratkaisu. Vuosi 1997 oli yksi shakin historian merkkipaalu, kun suurmestari Garri Kasparov taipui IBM:n DeepBlue-tietokoneelle. Nykyiset älypuhelimet ovat jo merkittävästi tehokkaampia kuin DeepBlue, ja niiden rakentamiseen tarvitaan alle kymmenestuhannesosa sen tarvitsemasta materiaalista. Tämä osoittaa teknologian voiman – vähemmällä materiaalilla voidaan saada aikaan enemmän. 2020-luvun hyvinvointi ei olisi mahdollista 1980-luvun teknologialla.   

Tulevaisuus on samea, kuten se on ollut kautta historian. Ihmiskunta on aina kyennyt löytämään ratkaisut ongelmiinsa, ja tulee löytämään ratkaisut myös ilmastonmuutoksen edessä.  

Edesmennyt presidentti Koivisto sanoitti tämän hyvin: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”. Tätä viestiä kerron kotona kasvaville 9- ja 11-vuotiaille lapsilleni.   

Jarkko J Saarinen
Apulaisprofessori
materiaalikemia 

Posted on

Työuralla kehittyminen motivoi avoimen väylän opiskelijoita

Kuvituskuva opiskelijasta kirjaston kirjahyllyjen välissä.

TRY eli Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa toteutettiin keväällä 2019 kysely Avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi valituille opiskelijoille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 661 opiskelijaa kymmenestä yliopistosta. Vastaajista 237 (36,2 %) opiskeli Itä-Suomen yliopistossa, ja tässä kirjoituksessa tuomme esille heidän vastauksiaan. Kerromme, mikä motivoi heitä hakeutumaan Avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi.

Vastauksista oli erotettavissa kolme laajempaa teemaa, jotka liittyivät työuraan, opiskelun sujuvuuteen ja mielekkyyteen sekä pääsykokeisiin.

Suurelle osalle vastaajista erityisesti työuraan liittyvät tekijät motivoivat hakeutumaan tutkinto-opiskelijaksi. Opintojen myötä oma osaaminen kehittyi ja työuralla avautui mahdollisuus edetä mielekkäämpiin tehtäviin tai kokonaan uudelle alalle. Tutkinnon opiskelu aikuisiällä vaikutti palkkaukseen koulutustason nousun myötä. Tulokehityksen lisäksi myös työttömyys tai sen uhka motivoivat hakeutumaan opiskelemaan. Opinnot paransivat työllistymismahdollisuuksia, antoivat mielekästä tekemistä työttömyyden ajalle tai varmistivat nykyisen työn jatkumisen.

Toisena hakemiseen motivoivana tekijänä oli opiskelun sujuvuus. Onnistunut ja menestyksekäs opiskelu Avoimessa yliopistossa antoi näyttöjä siitä, että yliopisto-opinnoissa pärjäisi ja myös yliopistotutkinto olisi saavutettavissa. Osalle vastanneista opiskelu yliopistossa tai yliopistotutkinto oli ollut vaikealta ja liian kaukaiselta tuntunut haave. Avoimen yliopiston opinnot antoivat uskalluksen lähteä haavetta tavoittelemaan.  Osalle päätös hakeutua tutkinto-opiskelijaksi kypsyi siinä vaiheessa, kun kaikki mahdolliset alan opinnot oli jo Avoimessa yliopistossa suoritettu, ja jatkaakseen alan opiskelua oli hakeuduttava tutkinto-opiskelijaksi. Opinnot veivät mukanaan, kun mielenkiintoinen ala oli löytynyt.

Kolmas selkeästi erottuva tekijä liittyi pääsykokeisiin. Niihin lukemiseen käytetty aika tuntui hukkaan heitetyltä, jos opiskelupaikan saaminen oli epävarmaa.  Moni kokikin järkevänä käyttää pääsykokeisiin valmistautumisen viemän ajan jo varsinaiseen opiskeluun ja opintopisteiden kerryttämiseen ja aloitti pääaineen opiskelun Avoimessa yliopistossa. Vastaajissa oli myös heitä, jotka olivat pyrkineet aiemmin tutkinto-opiskelijaksi pääsykokeella, siinä onnistumatta.

Kyselyn perusteella muodostui kuva työssä käyvästä tai työtä hakevasta aikuisopiskelijasta, jota motivoi opinnoissaan oman osaamisen ja työelämän kehittäminen sekä uralla eteneminen. Motivaatiota lisäsi se, että opinnot toivat mukanaan välineellisen arvon tutkinnon tuottamasta pätevyydestä. Väylän kautta hakeutuneiden opiskelijoiden opiskelutaidot kehittyivät Avoimen yliopiston opintojen aikana ja he saivat lisävarmuutta alasta, jolle olivat hakeutuneet. Lisäksi opiskeluun käytetty aika koettiin hyödyllisenä, koska Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot kartuttivat valmiiksi yliopistotutkintoa.

Avoimen yliopiston opinnot vastaavat jatkuvan oppimisen haasteisiin. Itä-Suomen yliopistossa jatkuva oppiminen on nostettu osaksi yliopistomme strategisia tavoitteita, ja tiedelaitosten, opintopalvelujen ja Avoimen yliopiston yhteistyötä on tiivistetty entisestään. Jatkuvan oppimisen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista opetussuunnitelmien kehittämistyötä, niin että opinnot vastaavat sisällöiltään ja suoritustavoiltaan työssäkäyvän aikuisen ja työelämän tarpeisiin. Myös toimiva oppimis- ja ohjausprosessi on tärkeä osa kehittämistyötä. Tiivis yhteistyö niin työelämän kuin työvoima- ja ennakointitietoa tuottavien toimijoiden kanssa on avainasemassa.

Näillä kehittämistoimilla voimme pitää huolen siitä, että koulutustarjontamme vastaa yhteiskunnan tarpeisiin ja aikuisopiskelijat kokevat opiskelun mielekkäänä. Aikuiset, joilla on työkokemusta, osaavat kytkeä teoreettisen tiedon osaksi käytännön työtä. Näin he vahvistavat asiantuntijuuttaan ja kehittävät koko työyhteisöään. Uusin tutkittu tieto tulee näin upealla tavalla osaksi työelämän arkea.

Kirjoittajat suunnittelija Ulla Kekäläinen ja suunnittelija Leea Huusko koordinoivat Toinen reitti yliopistoon -hanketta Itä-Suomen yliopistossa

Tutustu Toinen reitti yliopistoon -hankkeeseen. https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try

Kyselyn tulokset on luettavissa kokonaisuudessaan hankeen sivulta: https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try/tyopaketit/tyopaketti-4-tno-palvelut

 

Posted on

Opiskelijat mukana avoimen yliopiston väylän kehittämisessä

Tutkinto-opiskelijaksi hakeminen avoimen yliopiston väylän kautta on saanut valtakunnallista huomiota TRY eli Toinen reitti yliopistoon -hankkeen myötä. Hankkeessa kehitetään avoimen yliopiston opintojen perusteella tapahtuvaa opiskelijavalintaa eli avoimen yliopiston väylää yhteistyössä yhdentoista suomalaisen yliopiston kanssa. Tavoitteena on saada väylästä varteenotettava vaihtoehto todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle. Tärkeimmät kohderyhmät hankkeessa ovat toisen asteen opiskelijat, välivuotta viettävät nuoret ja työelämässä olevat aikuiset.

Olennainen osa hanketta on opiskelijalähtöisten opintopalveluiden kehittäminen. Hyödynsimme kehittämistyössä palvelumuotoilua, mikä tarkoittaa palveluiden kehittämistä ja suunnittelua siten, että asiakas on kehittämisen keskiössä ja aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Prosessi rakentuu uusien oivallusten löytämiseen ja kokeiluun.

Kehittämistyö alkoi koulutuksella, jossa perehdyimme yhdessä palvelumuotoiluun työskentelytapana. Valitsimme näkökulmiksi kolme avoimen yliopiston väylää, joiden kautta pystyimme arvioimaan opiskelijaryhmien tarpeita. Kuuntelimme asiakkaita eli opiskelijoita sekä henkilökuntaa ja keskeisimpiä sidosryhmiä. Prosessin päätteeksi järjestetyssä työpajassa kävimme yhdessä läpi esille nousseet oivallukset ja saimme suositukset kehittämistoimista.

Palvelumuotoilun tuloksena rakentui opintopalveluiden palvelupolku. Se on tiivistetty kuvaus siitä, missä vaiheessa opiskelijat erityisesti tarvitsevat tukea ja miten sitä tulisi heille tarjota. Palvelupolku auttaa hahmottamaan, miten opiskelijan tarpeisiin vastataan mahdollisimman resurssitehokkaasti. Palvelupolussa opintopalvelut jaettiin kustannustehokkuuden, tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden mukaan kolmeen tasoon: tiedotukseen, neuvontaan ja ohjaukseen (kuvio 1).

Kuvio 1: Opintopalveluiden elementit.

Tiedotus vastaa opiskelijan olennaisimpiin kysymyksiin ja luo perustan opintopalveluille. Kustannustehokkaimpana palveluna siihen tulisikin panostaa ensisijaisesti. Hyvänä esimerkkinä tiedotuksesta ovat hakukoneoptimoidut, käytännönläheistä tietoa sisältävät www-sivut, joiden avulla opiskelija saa kokonaiskuvan väyläopinnoista, yliopistoon hakemisesta ja opintojen tarjoamista mahdollisuuksista.

Toinen peruselementti on neuvonta, joka pitää sisällään erilaisia muistutuksia, vinkkejä, opintoinfoja ja perehdytystilaisuuksia. Oikein ajoitettu neuvonta tukee opintoihin kiinnittymistä ja opintojen etenemistä. Neuvonnan merkitys korostuu erityisesti opintojen alkuvaiheessa, ja sitä tulisikin olla tarjolla monikanavaisesti.

Opintopalveluiden kolmas elementti on ohjaus, joka on palveluista henkilökohtaisin ja siten myös kallein muoto. Ohjausta on kuitenkin oltava saatavilla koko opintopolun ajan, ja opiskelijoilla tulee olla tieto siitä, kehen voi tarvittaessa ottaa yhteyttä.

Kuvioon 2 olemme koonneet ne kriittiset vaiheet, joissa avoimen väylällä opiskeleva tarvitsee erityisesti tukea, sekä mitä tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen muotoja niissä voisi hyödyntää. Lisäksi kuvioon on kiteytetty hankkeen aikana esiin nousseita avoimen väylän opiskelijoiden kokemuksia opintopolun eri vaiheista.

Kuvio 2: Kriittiset vaiheet avoimen yliopiston opiskelijan opintopolulla. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Palvelupolun lisäksi prosessissa syntyi kehittämissuunnitelma tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen käyttöönotosta vuosille 2019-2021 sekä suosituksia yliopistoille avoimen väylän käyttäjälähtöisyyden ja menestyksen varmistamiseksi. Suosituksissa korostui avoimen yliopiston väylän valintaperusteiden vahvistaminen vähintään 3-5 vuodeksi kerrallaan. Valintaperusteiden vahvistaminen useammalle vuodelle on perusteltua, koska tavoitteellinen opiskelu avoimessa yliopistossa voi kestää kolmekin vuotta ennen tutkinto-opiskelijaksi hakeutumista. Yhteistyö tiedekuntien, avoimen yliopiston ja opinto- ja hakijapalveluiden välillä sekä eri yliopistojen välillä nähtiin myös tärkeänä.

Hankkeen aikana yliopistojen sisällä tapahtuva avoimen väylän kehittämisyhteistyö näyttäisi päässeen vauhtiin useissa yliopistoissa. Lisäksi yliopistojen keskinäinen yhteistyö avoimen väylän kehittämisessä on vahvistunut ja olemme oppineet toisiltamme hyviä käytäntöjä. Tämä onkin ollut keskeinen osa hanketyötä. Toivomme yhdessä tekemisen jatkuvan myös hankekauden päätyttyä.

Hankkeen tavoitteena on saada avoimen yliopiston väylästä varteenotettava hakuvaihtoehto. Hankkeessa on tehty ansiokasta työtä näkyvyyden ja tiedotuksen osalta ja tätä työtä meidän tulee yhdessä jatkaa.

Kirjoittajat suunnittelija Ulla Kekäläinen ja suunnittelija Leea Huusko Itä-Suomen yliopistosta ja koulutussuunnittelija Riina Kärkkäinen Jyväskylän yliopistosta toimivat Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa.

Tutustu kyselyn tulosraporttiin
Tutustu Toinen reitti yliopistoon -hankkeeseen