Kohti uutta koulua

Yhdysvaltain johtaviin kasvatustieteilijöihin kuuluva Stanfordin yliopiston kasvatustieteen professori Linda Darling-Hammond on kysynyt, miten koulu organisoituisi, jos se keksittäisiin nyt? Professorin mielestä koulu on kyettävä organisoimaan muuttuneen ajan mukaiseksi saavutettua hyvää unohtamatta.

Moderni tuotantoelämä on kehittynyt tiedon ja aineettoman materian (osaamisen) jalostamiseen sekä niiden innovatiiviseen tuotteistamiseen. Perinteinen teollisuus on tärkeää, mutta ei edusta enää merkittävää uuden kasvun ja vaurauden lähdettä. Aineettomat palvelut, vaativat suunnittelupalvelut sekä suurta asiantuntemusta edellyttävät toimialat ovat kasvussa kaikkialla maailmassa.

Teollisen yhteiskunnan koululle oli tyypillistä tiukka ja epäyhtenäinen oppiainejako, 45 minuutin oppituntiperinne, oppilaiden ikätason mukainen ryhmittely, vahva oppi- ja tehtäväkirjasidonnaisuus sekä yksinopettamisen ja opettajajohtoisen esittävän opetuksen perinne. Mutta teollisen yhteiskunnan kehitysvaihe on jo takana päin.

Tukevatko koulutuksen rakenteemme ja toteuttamamme opetus uusia nousevia aloja vai onko suomalainen koululaitos organisoitunut palvelemaan liiaksi taantuvaa eilispäivän tuotanto- ja elinkeinorakennetta? Vastaako käsityksemme oppimisesta niihin haasteisiin, jotka Suomen ja suomalaisten kannalta tulevaisuudessa ovat yhä välttämättömämpiä?

Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu on uuden opetussuunnitelman myötä toteuttanut monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Perinteiset oppiainerajat voidaan ylittää. Uusi tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa silloin mahdollisuuden oppimisryhmille useamman oppitunnin mittaisiin oppimisprojekteihin ja pitkäjänteisempään keskittymiseen asioiden tarkasteluun. Oppilaasta tulee aktiivinen oppija, tuottaja, ei vain mekaaninen oppimateriaalin kuluttaja. Oppilaiden henkilökohtaiset tietokoneet tarjoavat mahdollisuuden perinteisten luokkahuonerajojen rikkomiseen. Työympäristöt muuttuvat virtuaalisiksi oppimisympäristöiksi. Opettajat opettavat enemmän yhdessä. Keskeiseksi tulee oppilaiden motivaatioperustan, itseohjautuvuuden ja minäpystyvyyden vahvistaminen.

Suomalaisen koulujärjestelmän menestyminen riippuu siitä, miten onnistumme jokaisen oppijan vahvuuksien löytämisessä, oppimiseen liittyvien jatkuvien ja kestävien vuorovaikutussuhteiden ja kattavan arviointijärjestelmän luomisessa, autenttisen opetussuunnitelman kehittämisessä, adaptiivisessa pedagogiikassa sekä osallisuuden ja monikulttuurisuuden vahvistamisessa. Avainasemassa on opettaja, joka on tieteellistä tutkimusta työssään seuraava ja hyödyntävä ammattilainen ja joka toimii yhteistyössä kollegoidensa ja eri sidosryhmien kanssa.

Kysymys on perustavasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Siihen sopeutuminen vaatii aikaa ja perusteisiin ulottuvaa vuorovaikutusta tutkimuksen, kasvatuksen, yliopiston, koulun ja vanhempien välillä. Äkkinäisiä johtopäätöksiä on nyt syytä karttaa. Antakaa meille aikaa uuden koulun rakentamiseen!

Mikko Ripatti

johtava rehtori, KT

Itä-Suomen harjoittelukoulu

“Play more, be more” – can it be a new slogan for students and educators at UEF?

Advances in digital technology have made it possible to develop enhanced methods of educating students. These methods also serve as learning resources for educators and practitioners. It is now possible to use resources that were only dreamed about as little as 10–15 years ago. Therefore, methods that can engage students and increase their active participation should be used in preclinical settings and possibly also in clinical environments.

The University of Eastern Finland, as one of the flag-ship young universities in Scandinavia, tries to ensure the continuous development of science and education through worldwide cooperation to provide untapped opportunities (increased quality and attractiveness of education and science, a breakthrough in educational and research methodologies) for the future generations. Along this strategy, the histology education at the Institute of Biomedicine underwent a crucial curriculum reform in 2016, when a student-centered learning and a whole-slide imaging platform were introduced. In practice, students studied in this self-guided, whole-slide digital imaging platform, powered by laboratory sessions supervised by a group of professionals. The results of this reform assessing the new approach in 2017 indicated mastery of the whole-slide imaging platform and positive student attitudes.

At the second phase, having a crossborder-transatlantic cooperation with educators from the University of Utah School of Medicine Salt Lake City, Utah,; Innovation &Strategy Group, Adtalem Global Education, Chicago, Illinois and Clinical Playground, LLC, Madison, Wisconsin, we analyzed here at the Institute of Biomedicine how the change of the learning climate with interactive and online assessments influence morphology education for medical and dental courses, since studies suggest that students are more likely to remain engaged in an educational activity if technology is involved. Web-based programs, mobile applications and virtual patient simulations are just a few examples of platforms that can incorporate “gamification”.

During our study, a gamified learning environment has been introduced for the histology curriculum using Kahoot®, an interactive Internet-based game, combining competitiveness and general gamification in its learning platform. To date, this platform has mainly been actively used as a technology-based tool to facilitate knowledge transfer in business settings, as well as in elementary and middle schools, but it is not yet widely utilized at university level, especially for anatomy education.

The gamification program was successful and resulted in significant learning gains in students. The overall participant satisfaction with the course was high and students indicated that gamification increased their motivation in a relaxed scenario. The approach enabled students to overcome individual difficulties and to set up collaboration; furthermore, gamification promoted interest, and the respondents found the immediate feedback from senior professionals to be positive. In the open-ended survey, the students viewed collaborative team- and gamification-based learning positively.

These observations were published in one of the highly recognized open access journal in the field of education, therefore we might wish to suggest a new slogan for our alumni members “PLAY MORE, BE MORE”.

Szabolcs Felszeghy

DDS, PhD, Senior Researcher

Institute of Biomedicine