Haku päälle 5 – Humanistien työelämäviikko verkossa 19.–23.4.2021

Haku päälle -viikko tulee jälleen! Ohjelmassa on työelämäaiheisia verkkotilaisuuksia: alumnien uratarinoita, tutustumista kirjallisuuden saavutettavuuteen ja vientiin sekä paikallisiin yrityksiin. Viikolla pääset myös työstämään CV:si ja työhakemuksesi kuntoon sekä harjoittelemaan työhaastattelutilannetta. Viikko huipentuu Kohti inklusiivista työyhteisöä -tilaisuuteen, jossa perehdytään työelämän monimuotoisuuden, kulttuuristen kohtaamisten ja inklusiivisen johtamisen teemoihin.

Tilaisuudet on suunnattu humanististen alojen (kielet, kulttuurintutkimus, historia) ja niiltä valmistuneille Itä-Suomessa. Myös Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston henkilökunta on tervetullut tilaisuuksiin. Kohti inklusiivista työyhteisöä -tilaisuuteen ovat tervetulleita myös kaikki itäsuomalaiset yritykset ja organisaatiot, jotka haluavat edistää monimuotoisuutta työyhteisössään.

Humanistisen alan opiskelijat voivat käyttää tilaisuuksia hyväksi tutkintoihin kuuluvissa portfolioissa (opintojaksot 2110041 Osaamisen tunnistaminen ja oppimisportfolio ja 2110042 Asiantuntijaksi kasvamisen portfolio).

Viikon järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) yhteistyökumppaneinaan Kieliasiantuntijat ry, MAL ry, TAKU ry, Business Joensuu ja Pohjois-Karjalan Kauppakamari.

Kuhunkin tilaisuuteen on ilmoittauduttava ennakkoon. Linkit ilmoittautumiseen löydät ohjelmasta (alla).

Haku päälle 5 - Humanistien työelämäviikko verkossa 19.-23.4.2021

OHJELMA

Ma 19.4. klo 14.00–16.00: Alumnitarinat

Historian ja kulttuurintutkimuksen opiskelu tarjoavat valmiuksia monenlaisiin työtehtäviin. Omista urapoluistaan kertovat Ilomantsin museosäätiön amanuenssi Heidi Koponen ja Panimo Honkavuori oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Oona Heikkinen.

Ilmoittaudu 18.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/alumnitarinat-huhtikuu2021

 

Ti 20.4. Työelämävierailut: kirjallisuuden saavutettavuus ja vienti

Monet humanistit ovat perinteisesti työllistyneet kirjallisuuteen liittyviin työtehtäviin. Tiistain vierailuissa tutustutaan alan ajankohtaisiin trendeihin: saavutettavuuteen ja kirjavientiin.

Ti 20.4. Klo 10.00–11.15 Kirjallisuuden saavutettavuus: Celia ja opinnäyteyhteistyö

Kuinka opinnäytetyöllä ja sen tuloksilla voi tukea kirjallisuuden saavutettavuutta? Entä millaisia osaajia yhdenvertaisuus- ja saavutettavuustyössä tarvitaan? Opinnäyteyhteistyöstä kertovat saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celian viestintäasiantuntija Johannes Koski, englannin kielen opiskelija Jussi Huisman ja ohjaaja, professori Mikko Laitinen.

Ilmoittaudu 19.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/celia

Ti 20.4. klo 12.00–13.15 Kirjallisuusvienti: FILI Kirjallisuuden vientikeskus

Kirjallisuusvienti on nopeasti kasvava ala. Mihin suuntaan ala kehittyy ja millaisille osaamiselle on kysyntää? Kirjallisuuden vientikeskus FILI edistää suomalaisen kirjallisuuden vientiä ja kääntämistä. Sen toiminnasta kertoo tiedotuspäällikkö Silja Hakulinen.

Ilmoittaudu 19.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/fili

Ti 20.4. klo 14.00–15.15 Kirjallisuusvienti: Helsinki Literary Agency Oy

Millainen on kirjallisuusagentuurien rooli kotimaisen kirjallisuuden viennissä? Helsinki Literary Agency Oy on neljän kustantamon (Gummerus, Schildts & Söderströms, Siltala ja Teos) yhteisyritys. Toimitusjohtaja Urpu Strellman esittelee yrityksen toimintaa ja kirjallisuusagentin työtehtäviä.

Ilmoittaudu 19.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/helsinki-literary-agency

Ke 21.4. Työelämävierailut: Pohjois-Karjalan monet mahdollisuudet

Humanistista osaamista voi hyödyntää Pohjois-Karjalassa esimerkiksi kansainvälisessä liiketoiminnassa, markkinointiviestinnässä, toimitustyössä sekä matkailussa. Keskiviikon 21.4. etävierailuilla tutustutaan kolmeen pohjoiskarjalaiseen työpaikkaan.

Ke 21.4. klo 10.00–11.15 Vierailu: Abloy Oy

Abloyn lukitusratkaisut ovat tunnettuja niin Suomessa kuin maailmallakin. Abloy on osa ruotsalaista ASSA ABLOY konsernia, jolla on asiakkaita ympäri maailmaa. Millaista uutta osaamista kansainvälinen yritys kaipaa? Yritystä esittelee HR Business Partner Nina Hynninen.

Ilmoittaudu 20.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/abloy

Ke 21.4. klo 12.00–13.15 Vierailu: Sanomalehti Karjalainen

Millaista on työ maakuntalehdessä 2020-luvulla? Millaista osaamista markkinoinnissa ja toimitustyössä tarvitaan? Karjalaisesta kertovat markkinointiasiantuntija Emma Savimäki ja toimituspäällikkö Jyrki Utriainen.

Ilmoittaudu 20.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/karjalainen

Ke 21.4. klo 14.00–15.15 Break Sokos Hotel Bomba

Break Sokos Hotel Bomba on uudistunut kylpylähotelli Bomban karjalaiskylän tuntumassa Nurmeksessa. Millä tavalla paikalliskulttuuri näkyy alueen matkailussa? Millaista osaamista matkailualalla tarvitaan? Break Sokos Hotel Bombasta kertoo hotellinjohtaja Sanna Tenhunen.

Ilmoittaudu 20.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/sokos-hotel-bomba

To 22.4. Työpajat: Valmistaudu työnhakuun!

Torstain työpajoissa työelämän asiantuntijat ovat apunasi, kun etsit tai harkitset hakevasi työ- tai harjoittelupaikkaa.

To 22.4. klo 10.30–12.00: Erottuva CV ja hakukirje – näin teen vaikutuksen työnantajaan

Kuinka erotut eduksesi työnhaussa CV:n ja hakukirjeen avulla? Mitä kaikkea niiden laatimisessa ja päivittämisessä on syytä huomioida? Työpajassa ammattijärjestöjen asiantuntijat kertovat hyvän ansioluettelon ja hakukirjeen perusteista työnantajanäkökulmasta. Pienryhmissä pääset esittelemään oman ansioluettelosi ja hakukirjeesi, ja saat niiden viimeistelyyn asiantuntijoilta rakentavaa palautetta. Samalla opit muiden osallistujien saamasta palautteesta ja vertaiskeskustelusta.

Osallistuminen edellyttää ennakkovalmistautumista: voit laatia CV:n ja hakukirjeen työ- tai harjoittelupaikkaan, johon olet hakemassa tai johon voisit kuvitella tulevaisuudessa hakevasi. Voit myös laatia CV:n ja hakukirjeen ilmoittautumisen yhteydessä saatuun esimerkkikohteeseen. CV ja hakukirje on toimitettava 12.4. mennessä.

Kouluttajat: asiantuntija Taina Ukkola (Kieliasiantuntijat ry), yhteisösuunnittelija Vilja Byström (Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestä TAKU ry) ja järjestökoordinaattori Heta Hedman (Museoalan ammattiliitto MAL ry)

Kohderyhmä ja osallistujamäärä: Työpaja on avoin työ- tai harjoittelupaikkaa hakeville tai hakua suunnitteleville humanistisen alojen (kielet, kulttuurintutkimus ja historia) opiskelijoille ja niitä valmistuneille. Työpajaan otetaan 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu 12.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/cv-tyonhakukirje

Taku ry:n logoKieliasiantuntijat ryMAL ry:n logo

 

To 22.4. klo 13.00–15.00: Työhaastatteluklinikka

Jännittääkö työhaastatteluun meneminen? Mitä työhaastattelun aikana oikeastaan tapahtuu? Kuinka kannattaisi valmistautua ja mitä ottaa huomioon, jotta haastattelu sujuu? Työhaastatteluklinikalla pääset harjoittelemaan työhaastattelutilannetta käytännössä. Haastattelijoina on kokeneita työelämän edustajia, jotka antavat sinulle haastattelun jälkeen rakentavaa palautetta haastattelusta. Tavoitteena on, että haastattelun jälkeen sinulla selkeä käsitys siitä, miten työhaastatteluun valmistaudutaan ja mitä haastattelussa tapahtuu, jotta olet valmis tositilanteeseen.

Ilmoittautumislomakkeella sinulta pyydetään tietoa, mitä paikkaa ”haet” haastattelussa. Voit liittää lomakkeelle linkin aitoon harjoittelu- tai työpaikkailmoitukseen tai luonnehtia sin

ua kiinnostavaa työtehtävää muulla tavoin (esim. työnimike ja organisaatio).

Haastattelijat: Business Joensuun asiantuntijat Piia Sallinen ja Timo Hartikainen, Kauppakamarin asiantuntija Suvi Valoharju-Moller sekä muita työelämän asiantuntijoita

Kohderyhmä ja osallistujamäärä: Työ- tai harjoittelupaikkaa hakevat tai sitä suunnittelevat humanistisen alojen (kielet, kulttuurintutkimus ja historia) opiskelijat ja niiltä valmistuneet. Työpajaan otetaan 12 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu 12.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/haastatteluklinikka

Business Joensuun logo Pohjois-Karjalan Kauppakamarin logo

 

Pe 23.4. klo 9.00–14.30: Kohti inklusiivista työyhteisöä

Suomalainen työelämä on yhä monikulttuurisempaa, -kielisempää ja -muotoisempaa. Ovatko kaikki työntekijät, työnhakijat ja asiakkaat organisaatiossa yhdenvertaisia? Miten monimuotoisuutta ja osallisuutta voi edistää, ja mitä hyötyä siitä on? Yrityksille, muille työelämän edustajille ja aihepiiristä kiinnostuneille suunnattu Kohti inklusiivista työyhteisöä -tapahtuma pureutuu näihin kysymyksiin asiantuntijapuheenvuorojen ja työpajan muodossa.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://blogs.uef.fi/humanistit-uudistuvassa-tyoelamassa/2021/02/25/inklusiivinen-tyoyhteiso/

 

 

Kohti inklusiivista työyhteisöä 23.4.2021

Aika: pe 23.4.2021 klo 9.00–14.30
Paikka: verkossa

Suomalainen työelämä on yhä monikulttuurisempaa, -kielisempää ja -muotoisempaa. Ovatko kaikki työntekijät, työnhakijat ja asiakkaat organisaatiossa yhdenvertaisia? Miten monimuotoisuutta ja osallisuutta voi edistää, ja mitä hyötyä siitä on?

Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijapuheenvuoro monimuotoisuuden edistämisestä organisaatioissa (johtava asiantuntija Barbara Bergbom, Työterveyslaitos). Lisäksi ohjelmassa on puheenvuoroja monikulttuurisista kohtaamisista sekä työpaja inklusiivisesta johtamisesta. Tilaisuus on suunnattu erityisesti Itä-Suomen alueen yrityksille sekä humanististen alojen osaajille, mutta kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulolle.

 

OHJELMA

AAMUPÄIVÄ

Klo 9.00–10.30 Barbara Bergbom (TTL, johtava asiantuntija): Monimuotoisuus työyhteisön voimavarana ja haasteena

  • Alustus ja keskustelua. Keskustelua vetämässä Sami Tanskanen (UEF:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta ja JoMoni ry).

Klo 10.30–11.15 Monikulttuuriset kohtaamiset liikkeessä

  • Jaana Vuori (UEF, professori): Arjen kansalaisuuden isoja ja pieniä tapahtumia
  • Olga Davydova-Minguet (UEF, apulaisprofessori): Voiko maahanmuuttaa historiaan? Suomen venäjänkieliset ja rajoja ylläpitävät muistipolitiikat

Ilmoittaudu aamupäivän ohjelmaan 21.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/inklusiivinentyoyhteiso

ILTAPÄIVÄ

Klo 12.00–14.30 Työpaja: Inklusiivinen johtaminen

Kouluttaja: monimuotoisuusasiantuntija Julia Hämäläinen (Inklusiiv Oy)

Inklusiivinen johtaminen -työpajassa perehdytään inklusiivisuuteen menestyvän liiketoiminnan ja hyvinvoivan työyhteisön edellytyksenä. Osallistujat saavat tietoa inklusiivisuutta tukevien rakenteiden ja toimintatapojen luomiseen sekä erityisesti inklusiivisen johtamisen roolista ja merkityksestä niiden saavuttamiseksi. Työpajaan sisältyy pienryhmätyöskentelyä. Kouluttajana toimii monimuotoisuusasiantuntija Julia Hämäläinen (Inklusiiv Oy). Työpajaan otetaan 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu työpajaan 21.4.2021 mennessä: https://link.webropol.com/ep/inklusiivinenjohtaminen

 

Tilaisuuden järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) osana Haku päälle 5 – Humanistien työelämäviikkoa.

Asiasanat: johtaminen, työelämä, monimuotoisuus, monikulttuurisuus, osallisuus, inkluusio, diversiteetti, humanistit, kielet, kulttuuri

 

// Ohjelmaa päivitetty 1.4.2021: lisätty aamupäiväohjelman keskustelun fasilitoijan tiedot.

Opiskelijatyöryhmä: työelämätaidot karttuvat ja opiskelijoiden ääni kuuluu

”Opiskelijatyöryhmä antaa opiskelijoille tilaisuuden näyttää, mitä heillä olisi annettavana työelämässä”, kirjoittaa ryhmän jäsen Anna Arkko. Hän kertoo tässä tekstissä opiskelijatyöryhmän toiminnasta.

Anna Arkko tietokoneen äärellä.
Opiskelijatyöryhmä on toiminut etänä korona-aikana. Kuvassa Anna Arkko.

HUMUS-hankkeessa on sen alusta lähtien ollut opiskelijatyöryhmä avustamassa hankkeen toimintaa sekä tuomassa siihen opiskelijoiden näkökulmaa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä humanististen alojen opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja -tietämystä. Työryhmässä on tällä hetkellä viisi jäsentä, jotka opiskelevat pääaineenaan humanistisia aloja, kuten kieliä ja kulttuurintutkimusta. Myös Osuuskunta Monikieliset on edustettuna työryhmässä.

HUMUS järjestää muun muassa Haku päälle -työelämäviikkoja, joissa opiskelijoille tarjotaan tilaisuuksia tutustua erilaisiin työnantajiin, uratarinoihin sekä työelämään yleensä. Työryhmän tarkoituksena on esimerkiksi auttaa näiden tapahtumien järjestämisessä sekä antaa työryhmäläisille mahdollisuus päästä harjoittamaan opiskeluidensa myötä karttuneita työelämätaitoja sekä verkostoitumaan ja tutustumaan Itä-Suomen alueen työelämään.

Opiskelijoilta uusia näkökulmia hankkeen avuksi

Avustavien tehtävien lisäksi opiskelijatyöryhmää kuunnellaan paljon tapahtumien sekä esimerkiksi blogitekstien, ideointivaiheessakin. Heiltä pyydetään ideoita opiskelijoiden näkökulmasta, eli mistä aiheista opiskelijat erityisesti haluaisivat kuulla ja oppia. Tehtävät ovat hyvin erilaisia, ja kukin työryhmän jäsen saa itse vaikuttaa niin työtehtävien määrään kuin sisältöön.

Työryhmässä on opiskelijoita eri oppiaineista ja he ovat kaikki eri vaiheessa opintojaan. Tämä on erityisen tärkeää hankkeen toiminnan kannalta, sillä sen kautta mahdollistuu monien eri näkökulmien tuominen mukaan. Jokainen työryhmän jäsen tuo myös esiin sitä, mitä juuri hänen alansa opiskelijat kaipaisivat hankkeelta. Näin hankkeen toiminnan on mahdollista kohdistua parhaiten juuri siihen kohderyhmään, jota varten se on olemassa, eli humanististen alojen opiskelijoihin.

Kiinnostavia tehtäviä ja uusia haasteita opiskelijalle

Olen itse ollut mukana opiskelijatyöryhmässä syksystä 2020 lähtien, mutta olen seurannut hankkeen toimintaa ja osallistunut sen järjestämiin työelämätapahtumiin jo sen alusta asti. Humanististen tieteiden opiskelijana olen kokenut tämän hankkeen erittäin tarpeelliseksi ja mielenkiintoiseksi, sillä sen kautta olen saanut sellaista tietoa humanistien työelämästä, mitä en olisi välttämättä saanut muualta. Tästä syystä päätin itsekin lähteä mukaan hankkeen toimintaan.

Omia tehtäviäni ovat olleet blogitekstin kirjoittaminen, haastatteluiden tekeminen, sekä tapahtumien ideointi, suunnittelu ja niiden toteutuksessa avustaminen. Tein muun muassa hankkeen blogista löytyvän haastattelun humanistisen alan harjoittelijasta toisen opiskelijatyöryhmän jäsenen kanssa. Annoin myös idean Haku päälle 4 -työelämäviikolla olleelle humanistisen alan opiskelijoiden urasuunnittelupäivälle, ja autoin saman viikon ainejärjestöjen yritysyhteistyöpäivän suunnittelussa muiden työryhmäläisten kanssa.

Työryhmästä lisää varmuutta omaan tekemiseen

Roolini hankkeen opiskelijatyöryhmässä on antanut loistavan tilaisuuden kokeilla siipiäni työelämässä ja kehittää jo minulle tuttuja taitoja sekä opetella uusia. Olen päässyt tekemään ja kokeilemaan sellaisia asioita, joista minulla ei ollut paljoakaan tai ei ollenkaan kokemusta, mutta myös sellaista, joka on minulle tutumpaa. Työtehtäväni ovat olleet todella mieluisia, mielenkiintoisia ja sopivan haastavia, ja ne ovat antaneet mahdollisuuden osoittaa sekä kehittää omaa osaamistani.

Koen kehittyneeni kaiken kaikkiaan työntekijänä opiskelijatyöryhmässä ollessani. Erityisesti olen saanut kokemusta eri alojen opiskelijoiden kanssa työskentelystä sekä itselleni uudesta asiasta, eli tapahtumien suunnittelusta. On myös ollut mielenkiintoista sekä opettavaa päästä hyödyntämään humanistisen alan opiskelijana kerääntynyttä tietoani ja kokemustani muiden saman alan opiskelijoiden avuksi.

On ollut hienoa, miten meidän työryhmäläisten tekemiseen ja osaamiseen luotetaan, sekä saamme apua tarvittaessa. Itsevarmuuteni työntekijänä on kasvanut työryhmässä ollessani, ja luotan omaan osaamiseeni nyt entistä enemmän. Uskallan lisäksi kokeilla paremmin uusia asioita. Opiskelijatyöryhmästä on siten suurta hyötyä niin hankkeelle kuin meille työryhmäläisille itsellemmekin. Sen avulla kumpikin osapuoli voi kehittyä yhä paremmaksi.

Teksti ja kuva: Anna Arkko, HUMUS-opiskelijatyöryhmä

Ainejärjestö – näin pääset alkuun yritysyhteistyössä!

Blogissa HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen Saimi Hirvonen antaa ainejärjestötoimijoille vinkkejä yritysyhteistyöhön.

Ainejärjestöjen yritysyhteistyöpäivässä 10.2.2021 pohdittiin, miksi ainejärjestöjen kannattaa tehdä yritysyhteistyötä. Meillä Joensuun humanistisilla ainejärjestöillä ei vielä ole yhtä kattavaa, laajaa ja organisoitua yritysyhteistyötä kuin esimerkiksi tilaisuudessa mukana olleella kauppatieteiden ainejärjestö Optimi ry:llä.

Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen! Myös me humanistiset ainejärjestöt voimme lähteä rakentamaan yritysyhteistyötä ja keräsin tähän kirjoitukseen vinkkejä, kuinka aloittaa.

1. Joko teillä on yritysyhteistyövastaava?

Löytyykö ainejärjestöstänne yritysyhteistyövastaavaa? Tämä sopisi uudeksi toimenkuvaksi, jossa esimerkiksi varapuheenjohtaja, edunvalvoja ja viestintävastaava voisivat auttaa. Ainejärjestöllä ei tarvitse olla erillistä tiimiä yritysyhteistyötä varten, kunhan yritysyhteistyövastaavalla on porukka, johon tukeutua tarvittaessa.

Uusi yritysyhteistyö ryhmä voisi pitää illanistujaiset, jossa päästäisiin kuulemaan kaikkien mielipiteitä oman alan työelämästä, työelämätaidoista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista, jotka ryhmää kiinnostavat. Kannattaa listata kaikki hullutkin ideat ylös; koskaan ei tiedä, mitä niistä voi muotoutua.

2. Mitä yritysyhteistyömuotoja voisi olla?

Kun lähdette lähestymään eri yrityksiä, teillä ei tarvitse olla välttämättä vielä konkreettista yhteistyönesimerkkiä mielessä. Yritysyhteistyövastaava voi lähestyä yritystä kertomalla millaisia taitoja heidän ainejärjestöltään ja opiskelijoiltaan löytyy ja tarjota heille osaamistaan. Sähköpostissa voidaan lähestyä yritystä esimerkiksi seuraavasti:

”Hei! Me opiskelijat haluaisimme kokeilla mainostekstien kirjoittamista. Voisimmeko järjestää yhdessä teidän yrityksenne kanssa työpajan, jossa kirjoittaisimme teidän tuotteillenne/palveluille mainostekstejä? Tämä voisi auttaa teitä näkemään yrityksenne uudesta näkökulmasta.”

Kannattaa selvittää, millaista yritysyhteistyö muilla ainejärjestöillä on ollut. Vertailukohtana ei ole pakko olla oman alan tai oman kaupungin ainejärjestö. Mieti, voisiko samanlaisia yhteistyötä tehdä myös sinun ainejärjestössäsi.

Esimerkiksi Optimi ry:n yhteistyömuodot ovat olleet seuraavia: yritysten rekrytointi-ilmoitusten välittäminen, erilaiset tapahtumat (asiapitoiset ja rennommat), ekskursiot ja case-illat. Korona-aikana ekskursioita voi toteuttaa etänä. Etävierailut helpottavat myös muissa kaupungeissa vierailua, koska ei tarvitse miettiä matkakustannuksia. Case-illat tarkoittavat case-tapausten läpikäymistä, jolloin opiskelijat saavat aidon – tai ainakin aidontuntuisen – työtehtävän käsiteltäväksi. Casen avulla yritykset pystyvät hyödyntämään ja näkemään opiskelijoiden luovuuden.

Yritysyhteistyövastaava voi ottaa myös yhteyttä oman alan ammattijärjestöihin, koska heillä on jo valmiiksi yhteyksiä, ja he voivat auttaa mahdollisten yhteistyökumppanien etsimisessä. Heiltä voi myös saada tietoja kohdan 3. tarpeisiin, jos yritysyhteistyövastaava alkaa koota pakettia opiskelijoiden osaamisesta.

3. Miksi teidän alanne opiskelijat ovat yrityksille tärkeitä?

Mistä tiedät, millaisia taitoja opiskelijoilla on, ja mitä voisit tarjota yrityksille? Yrityksillä ei välttämättä ole aivan selkeä kuva opiskelijoiden osaamisesta, joten heille kannattaa koota tietopaketti opiskelijoiden osaamisesta. Tähän voi kysyä opiskelijoiden mielipiteitä ja heidän taitojaan. Mitä osaamista oman alan koulutus on opiskelijoille antanut? Osaako joku opiskelija viestinnän ja sosiaalisen median kuin omat taskunsa? Onko joku kirjoittanut paljon blogitekstejä tai onko jollakulla kokemusta kääntämisestä? Kaikki mahdollinen tieto osaamisesta kannattaa kerätä ylös.

Jos ainejärjestö järjestää esimerkiksi työpajan yrityksen kanssa, pääsevät opiskelijat tutustumaan ja näkemään eri työelämän edellytyksiä. Työpajassa voitaisiin työskennellä muun muassa tuoteselostusten, mainos- ja käännöstekstien tai tuotekehityksen parissa. Työpajan yhteydessä voi syntyä ideoita, joita opiskelijat, ainejärjestöhallituslaiset ja työnantajat eivät välttämättä ole osanneet edes ajatella. Jos yhteistyö jatkuu, niin yritysyhteistyövastaava voi päivittää osaamisen pakettia, ja seuraava yritysyhteistyövastaava osaa ottaa uudet taidot huomioon. Mikäli usealla eri ainejärjestöllä olisi yritysyhteistyövastaavia, he voisivat jakaa kokemuksiaan myös keskenään.

4. Mitä ainejärjestö haluaa yhteistyöltä?

Aivan kaikenlaiseen yhteistyöhön ei tietenkään kannata ryhtyä. Ainejärjestön kannattaa määritellä, millaista yhteistyötä he haluavat, ja millaiset ehdot yhteistyössä on. Ainejärjestön ei esimerkiksi tarvitse mainostaa palkattomia työharjoitteluita, jos se on heidän periaatteitansa vastaan.

Yhteistyön tulisi olla mielekästä ja molempia osapuolia hyödyttävää. Parasta olisi työelämään tutustuttava yhteistyö, jossa työpaikat ja opiskelijat saisivat tietoa toisistaan. Yritykset pystyvät näin näkemään, mitä opinnoissa tapahtuu, ja nähdä esimerkiksi opiskelijoiden työtapoja, mikä vaikuttaa myöhemmin työelämään. Ainejärjestö voi nähdä yritysyhteistyössä huomioita, joita he voivat viedä eteenpäin yliopistolle. Yliopisto voidaan pyytää jo alussa osaksi yritysyhteistyötä. Näin opintoja voitaisiin muokata enemmän kohti nykyaikaista työelämää, kun nähtäisiin erilaisia työelämän tarpeita. Yhteistyö voi auttaa myös opiskelijan ammatillisen identiteetin kasvussa.

5. Kuinka varmistaa yritysyhteistyön jatkuvuus?

Jatkuvuus on tärkeää ainejärjestötyöskentelyssä. Yleisesti viime vuoden hallituksessa ollut kouluttaa uuden hallituslaisen tehtävään, johon hänet on valittu. Varsinkin uusi toimenkuva vaatii sitä, että tehtäviä ja huomioita kirjoitetaan ylös. Tämä on erittäin tärkeää jatkuvuuden kannalta, ettei uuden yritysyhteistyövastaavan tarvitsisi aloittaa aivan alusta, kun hänet nimitetään tehtävään.

Yhteistyöstä voi muutenkin olla hyvä pitää muistiota, jotta myöhemmät ainejärjestötoimijat pystyvät helposti löytämään tiedot aikaisemmasta yhteistyöstä, ja siitä miten yhteistyö on sujunut. Mainitsin aikaisemmin tavoitteet yhteistyölle, joten kannattaa kirjata ylös myös sellainen yhteistyö, joka ei ole vastannut tavoitteita.

Jos hallitus on suurempi, yritysyhteistyövastaaviksi voi nimittää vaikka parikin henkilöä. Esimerkiksi monella hallituksella on jo kaksi edunvalvojaa tai tapahtumavastaavaa eli tälle uudelle hallitustoimelle voisin nähdä saman tulevaisuuden. Lisäksi aiemmin mainitsemani tiimi voidaan koota tukemaan yritysyhteistyövastaavia. Tärkeintä olisi myös henkilötietojen pitäminen ajan tasalla, jotta myös yritykset voisivat ottaa yhteyttä, jos he haluavat itse lähestyä ainejärjestöä.

 

Teksti: Saimi Hirvonen, HUMUS-opiskelijatyöryhmä

Haku päälle 4 – humanistien työelämäviikko verkossa 4.–11.2.2021

Kielten, kulttuurin ja historian osaajat: tervetuloa Haku päälle 4 -viikolle! Viikolla voit osallistua uravalmennukseen, saada tietoa yrittäjyydestä, kuulla valmistuneiden uratarinoita sekä vierailla matkailualan yrityksissä. Tilaisuudet järjestetään Teamsissa ja niihin on ennakkoilmoittautuminen.

Viikko on suunnattu Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen (kielet, kulttuuri, historia) opiskelijoille ja niiltä valmistuneille. Tilaisuuksia voi käyttää hyväksi humanistisen osaston opintoihin kuuluvissa portfolioissa (opintojaksot 2110041 Osaamisen tunnistaminen ja oppimisportfolio ja 2110042 Asiantuntijaksi kasvamisen portfolio). Myös UEF:n henkilökunta on tervetullut tilaisuuksiin.

Viikon järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR).

Haku päälle 4 - Humanistien työelämäviikko verkossa 4.–11.2.2021

HAKU PÄÄLLE 4: OHJELMA JA ILMOITTAUTUMINEN

To 4.2. klo 9–14 Humanistien uravalmennus

Tuleeko sinusta isona opettaja, toimittaja vai kenties kulttuuriletittäjä? Humanistisen koulutuksen tarjoamat työmahdollisuudet ovat monipuoliset, ja joskus voi olla vaikea hahmottaa itselle parasta suuntaa työelämässä. Uravalmennuksesta saat konkreettisia työkaluja oman osaamisesi, kiinnostuksen kohteidesi ja motivaatiotekijöidesi tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Kouluttajana ”Uuden työn puuhanainen” Karoliina Jarenko Filosofian Akatemia oy:stä. Tutustu tarkempaan ohjelmaan.

Ilmoittaudu 1.2. mennessä: https://webropol.com/ep/uravalmennus


Ti 9.2. klo 9.00–11.30 Ainejärjestöjen yritysyhteistyöpäivä

Miksi ainejärjestöjen pitäisi tehdä yritysyhteistyötä ja miten sitä voi toteuttaa?

Keskustelutilaisuus erityisesti Joensuun kampuksen ainejärjestötoimijoille, mutta myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille. Tilaisuus alkaa paneelikeskustelulla Miksi ainejärjestöjen pitäisi tehdä yhteistyötä yritysten kanssa? Keskustelijoina Aapeli Tourunen Männikkömetsä oy:stä, Taina Ukkola Kieliasiantuntijat ry:stä, Roosa-Maria Ilvonen suomen kielen ja kirjallisuuden ainejärjestö Täky ry:stä sekä Henri Rautio ja Tommi Ristola kauppatieteiden ainejärjestö Optimi ry:stä. Männikkömetsä oy on UEF:n yhteistyökumppani ainejärjestöjen yritysyhteistyön valmennuskokeilussa.

Paneelikeskustelun jälkeen tilaisuus jatkuu ryhmäkeskusteluilla päivän teemasta.

Ilmoittaudu 7.2. mennessä: https://webropol.com/ep/ainejarjestojen-yritysyhteistyo


Ke 10.2. klo 9–11 Humanistien yrittäjyyspäivä

Moni humanisti ryhtyy valmistuttuaan yrittäjäksi. Mitä kaikkea yrittäjyyttä harkitsevan on hyvä tietää? Business Joensuun ja TE-toimiston asiantuntijat kertovat yritysmuodoista ja aloittavan yrittäjän palveluista.

Ilmoittaudu 9.2. mennessä: https://webropol.com/ep/yrittajyyspaiva

Yrittäjyyspäivän ohjelma

Klo 9–10 Tietoisku: Yrittäjyyden monet muodot

Muotoja on monia – toiminimi, kevytyrittäjyys, osuuskunta, osakeyhtiö. Miten valita yritysmuodoista itselleen sopivin? Business Joensuun yritysvalmentajat Kari Pulkkinen ja Stephanie Sinclair-Lappi kertovat eri yritysmuodoista.

Klo 10–11 Tietoisku: Aloittavan yrittäjän palvelut ja starttiraha (TE-toimisto)

Millaisia palveluita ja tukea aloittava yrittäjä voi saada TE-toimistolta? Asiantuntija Minna Komulainen TE-toimistosta puhuu seuraavista aiheista:

  • yrittäjäkoulutukset (yrittäjyysvalmiuksien lisäämiseksi)
  • 4 kk yrittäjyyskokeilu työttömyysturvalla (työttömälle)
  • yrittäjän työkokeilu (esim. omistajan vaihdostilanteissa)
  • starttiraha
  • ostaisinko yrityksen vai perustaisinko uuden?

 

To 11.2. klo 10–16 Alumnitarinat ja vierailut matkailualan yrityksissä

To 11.2. klo 10.00–12.30 Alumnitarinat

Joensuun Popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Niina Hattunen sekä Sanomalehti Karjalaisen toimittaja Eveliina Salomaa ovat molemmat valmistuneet filosofian maistereiksi kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmasta. Millaista polkua pitkin he ovat päätyneet nykyisiin tehtäviinsä ja millainen rooli humanistisella tutkinnolla on heidän työurallaan?

Ilmoittaudu 10.2. mennessä: https://webropol.com/ep/alumnitarinat


To 11.2. klo 13–16 Vierailut matkailualan yrityksissä

Pohjois-Karjalassa yöpyy satoja tuhansia matkailijoita vuosittain. Kotimaanmatkailu on kasvava trendi, mutta maakunta kiinnostaa myös esimerkiksi Venäjältä tulevia matkailijoita. Miten humanistisen alan osaamista voisi hyödyntää matkailussa ja siihen liittyvässä markkinoinnissa?

To 11.2. klo 13–14 Äksyt Ämmät oy

Äksyt ämmät oy on vastuullisen matkailun matkatoimisto, matkanjärjestäjä ja ohjelmapalveluyritys, jonka palvelut ammentavat pohjoiskarjalaisesta luonnosta ja kulttuurista. Minna Murtonen kertoo matkailualan yrittäjän työstä Pohjois-Karjalassa.

Ilmoittaudu 10.2. mennessä: https://webropol.com/ep/aksytammat

To 11.2. klo 15–16 Kolin matkailu oy

Koli on Suomen tunnetuin kansallismaisema, jonka ympärille on keskittynyt monenlaisia matkailupalveluja. Kolin matkailu oy vastaa muun muassa Kolin alueen yleismarkkinoinnista ja elinkeinotoimintaan kohdistuvista kehittämishankkeista. Kolin matkailusta kertoo toimitusjohtaja Veli Lyytikäinen.

Ilmoittaudu 10.2. mennessä: https://webropol.com/ep/kolinmatkailu

 

//Tiedotetta korjattu 25.1. klo 11.41: Humanistien uravalmennus järjestetään to 4.2. klo 9–14.

Humanistien uravalmennus 4.2.2021 klo 9–14

Tuleeko sinusta isona opettaja, toimittaja vai kenties kulttuuriletittäjä? Humanistisen koulutuksen tarjoamat työmahdollisuudet ovat monipuoliset, ja joskus voi olla vaikea hahmottaa itselle parasta suuntaa työelämässä.

Kuvassa kouluttaja Karoliina Jarenko hymyilee ja pitää käsiään ilmassa kuin taputtaen.
Kouluttajana ”Uuden työn puuhanainen” Karoliina Jarenko.

Humanistien uravalmennus 4.2.2021 klo 9–14 tuo apua oman uran suunnitteluun. Valmennuksessa käsitellään muun muassa ketterää urakehitystä, oman uran johtamista ja oman osaamisen tunnistamista.  Valmennus tarjoaa konkreettisia työkaluja oman osaamisen, motivaatiotekijöiden, ammatillisten kiinnostuksenkohteiden ja metataitojen tunnistamiseen sekä sanoittamiseen. Valmennuksen päätteeksi osallistujat koostuvat henkilökohtaisiin vahvuuksiin, osaamisalueisiin, taitoihin ja arvoihin pohjautuvan “Työminä tänään” -osaajaprofiilin.

Valmennus järjestetään etänä, ja se on osallistujille maksuton. Voit osallistua uravalmennukseen, jos olet Itä-Suomen yliopiston humanistisen alan (kielet, kulttuurintutkimus, historia) opiskelija tai humanistiselta alalta valmistunut. Valmennus käy hyvin tueksi humanistisen osaston opiskelijoiden portfoliotyöskentelyyn (opintojaksot 2110041 Osaamisen tunnistaminen ja oppimisportfolio ja 2110042 Asiantuntijaksi kasvamisen portfolio).

Ilmoittaudu valmennukseen 1.2.2021 mennessä lomakkeella: https://webropol.com/ep/uravalmennus.

Tilaisuuden järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) osana
Haku päälle 4 ‑työelämäviikkoa.

Aikataulu
9.00–12.00 Teoriaa ja käytännön harjoituksia
12.00–12.30 Lounastauko
12.30–13.00 Itsenäinen työskentely, Työminä tänään -profiilin koostaminen.
13.00–14.00 Pienryhmätyöskentely ja yhteenveto

Kouluttaja
”Uuden työn puuhanainen”, VTM Karoliina Jarenko on yksi Filosofian Akatemia oy:n perustajista. Hän on kirjoittanut Frank Martelan kanssa muun muassa sisäisen motivaation johtamisesta sekä itseohjautuvuudesta. Karoliinalta ja Jenni Kankkuselta ilmestyy helmikuussa Kohti – ketterän urakehityksen työkirja -niminen teos, joka antaa työkaluja oman uran suunnitteluun ja johtamiseen. Uravalmennus perustuu kirjan ensimmäiseen osaan. Karoliinan ajatuksiin työelämästä voit tutustua Uuden työn puuhanainen YouTube-kanavalla.

Työelämäyhteistyö vahvistaa humanistin itsetuntoa ja korkeakoulun erityisosaamista

Miksi työelämäyhteistyöhön panostaminen on tärkeää humanistisilla aloilla? Museoalan ammattiliitto MAL:n järjestökoordinaattori Heta Hedman pohtii aihetta vierasblogissa.

Kuvassa Museoalan ammattiliitto MAL:n järjestökoordinaattori Heta Hedman.
”Työelämäyhteistyö avaa oppilaitoksille uusia ovia”, kirjoittaa Heta Hedman.

Kohtaan työssäni usein opiskelijoita ja vastavalmistuneita, joita mietityttää tuleva työelämä. Siirtyminen opiskelijasta työuralle saattaa tuntua hypyltä tuntemattomaan. Mistä humanisti voi löytää työtä? Millä aloilla humanistista osaamista voi hyödyntää?

Hämmennys voi ymmärrettävästi johtua muuttuvan elämäntilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta. Joskus huoli kuitenkin näyttää kumpuavan siitä, ettei vastavalmistuneelle humanistille ole opintojen aikana yksinkertaisesti annettu tarpeeksi tietoa työelämän monista mahdollisuuksista, puhumattakaan hänen innostamisestaan osaamisensa soveltamiseen.

Korkeakoulu, innosta humanistia työelämään!

Osaamista humanisteilla on, siitä ei ole epäilystäkään. Erityisesti muuttuvassa ja vauhdilla digitalisoituvassa työelämässä juuri humanistien osaaminen näyttää pitävän pintansa. Humanistisesta oppiaineesta valmistuneiden osaaminen laaja-alaisuudessaan ja monipuolisuudessaan on valtti joustavuutta ihannoivassa työelämässä ja vastaa hyvin työelämän osaamistarpeisiin. Näin totesi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI, joka julkaisi alkuvuodesta 2020 arviointinsa humanistisesta koulutusalasta.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei tämä viesti välity aina opiskelijoille. Arvioinnissa todetaan nimittäin myös, että humanistisen osaamisen merkityksellisyydestä huolimatta juuri työelämärelevanssin huomioiminen opintojen suunnittelussa ja opiskelijoiden ohjauksessa vaatisi vielä työtä. Erityisesti harjoittelumahdollisuuksien lisääminen, työelämätaitojen kehittäminen sekä osaamisen sanoittamisen harjoitteleminen nostettiin tärkeiksi kehityskohteiksi.

Kysynkin nyt teiltä, korkeakoulujen edustajat ja henkilökunta: mitä teillä tehdään humanistiopiskelijoiden työelämätaitojen ja -yhteyksien edistämiseksi?

Korkeakoulut ovatkin ottaneet härkää sarvista entistä tiukemmin kiinni. Viime vuosina opetussuunnitelmia on uudistettu työelämälähtöisemmiksi, ja korkeakoulujen hankkeet, kuten TYYLI-hanke sekä HUMUS-hanke ovat vieneet korkeakoulujen työelämäyhteistyötä eteenpäin tavoilla, joista olisin omina opiskeluaikoina vain uskaltanut haaveilla. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto on HUMUS-hankkeen aloitteesta ryhtynyt alueellisen työelämäyhteistyön kehittämiseen seitsemän työelämäkumppanin kanssa kuluvan lukuvuoden aikana.

Vierailin itse vuoden 2020 alussa Tampereen yliopiston historian opiskelijoiden työelämäkurssilla kertomassa museoalasta. Ensimmäistä kertaa järjestettävän kurssin aikana opiskelijat perehtyivät historiasta valmistuneiden ja työelämässä olevien ammattilaisten johdolla moniin (myös ei niin perinteisiin humanistien) työllistymisaloihin ja tehtäviin niin luovasta taloudesta kunta-alaan ja kaupalliseen alaan.

Kiitos siis korkeakouluille ja oppiaineille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet humanistien työelämätaitoja! Näitä onnistumisia ja kokeiluja riittää inspiraatioksi muille työelämäyhteistyön muotoja pohtiville. Suosittelenkin lämpimästi tuomaan työelämäyhteistyötä tiiviimmin opetukseen; myös hyvin matalan kynnyksen työelämävierailut voivat olla opiskelijalle tärkeitä innoittajia omalle uralle.

Työelämäyhteistyö vahvistaa kuvaa humanistin erityisosaamisesta

Humanistin erityisen osaamisen esiin tuominen ja sanoittaminen käytännön työelämäyhteistyön kautta on tärkeää ensinnäkin humanistien erityisosaamisen korostamiseksi. Olen joskus kuullut epäilyjä siitä, että työelämäyhteistyön lisääminen vie huomiota pois ydinosaamisesta ja -opetuksesta. Itse koen asian toisin; työelämäyhteistyö on nimenomaan tapa korostaa humanistien osaamisen erityislaatuisuutta.

Aika harvoin humanisti nimittäin työskentelee pelkästään kanssahumanistien ympäröimänä organisaatiossa, jossa työn tekemistä ohjaavat humanisteille tyypillinen kokonaiskuvien hallinta, kriittinen ajattelukyky tai kielen ja käsitteiden analyyttinen tarkastelutapa. Korkeakoulussa nämä ominaisuudet saattavat näyttäytyä opiskelijalle lähes itsestäänselvyytenä, kun opiskeluyhteisö koostuu samoin reunaehdoin ajattelevista.

Työelämässä työyhteisöt koostuvat kuitenkin moniammatillisista tiimeistä, joissa jokaisen osaaminen rikastaa organisaatiota kokonaisuudessaan. Siksi humanistin osaamisen sanoittaminen on tärkeää jo opintojen alkuvaiheessa, jotta humanisti osaa kertoa osaamisestaan työmarkkinoilla.

Työelämätaitojen harjoittelu on keino saada opiskelija arvostamaan osaamistaan sekä ymmärtämään, miksi se on erottautumistekijä työmarkkinoilla.

Samalla työelämäyhteistyö valmentaa opiskelijaa ymmärtämään, miten osaamista voi soveltaa erilaisilla aloilla. Liian harvoin humanistit varsinkin uransa alkuvaiheissa uskaltavat suunnata vähemmän tyypillisille aloille, joissa humanistin osaaminen voisi kuitenkin loistaa.

Oppiaineiden ja korkeakoulujen erityisosaaminen esiin työelämäyhteistyöllä

Opiskelijan tukemisen lisäksi työelämäyhteistyö avaa oppilaitoksille uusia ovia.

Tämän hetken työelämää leimaa jatkuva muutos: toimintaympäristöt muuttuvat, yhteiskunnan ja kuluttajien laatuvaatimukset ovat yhä korkeampia, organisaatiot pyrkivät olemaan yhä ketterämpiä ja niillä on jatkuva tarve uusiutua. Oppilaitosten on syytä olla perillä työelämää ja yhteiskuntaa muovaavista kehityskuluista, jotka pitkässä juoksussa vaikuttavat myös korkeakouluihin. Opintoihin sisään leivottu työelämäyhteistyö mahdollistaa jatkuvan dialogin suoraan työelämää edustavien tahojen kanssa niistä lähtökohdista käsin, jotka ovat oppiaineille tärkeitä.

Työelämäyhteistyö on myös oiva mahdollisuus kehittää korkeakoulujen kaipaamaa alumniverkostoa. Yhteistyö on orgaaninen tapa pitää alumneja mukana yliopiston toiminnassa sekä kerätä tietoa alumnien sijoittumisesta työelämään.

Nyt ja varsinkin tulevaisuudessa korkeakoulujen profiloitumisen merkitys kasvaa entisestään. Työelämäyhteistyöllä korkeakoulut voivat profiloitua paikallisesti ja alakohtaisesti erilaisiin yhteistyömuotoihin ja -tahoihin. Onko paikkakunnallanne merkittävää yritystoimintaa? Toimiiko kunnassanne tärkeä kulttuuriorganisaatio tai työllistääkö turismi paikallisia? Voisiko näillä olla jotakin annettavaa humanistisille oppiaineille – ja toisin päin?

Kannustankin korkeakouluja ja erityisesti humanistisia oppiaineita työelämäyhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö on hieno mahdollisuus kirkastaa korkeakoulun, tiedekunnan ja oppiaineiden erityisosaamista sekä korkeakoulun paikallista merkitystä ja alueellisia verkostoja. Samalla koulutetaan innostuneita humanisteja, joilla on vahva side opinahjoonsa – myös valmistuttuaan.

Heta Hedman
järjestökoordinaattori
Museoalan ammattiliitto MAL

Kiitos vuodesta 2020 ja antoisaa tulevaa!

Poikkeuksellinen vuosi on tullut päätökseensä. On aika kerrata hieman myös HUMUS-hankkeen tämän vuoden toimintaa ja kurkistaa tulevaan. Lisäksi on aika kiittää vuodesta kaikkia toimintaan osallistuneita humanisteja, työelämän edustajia ja muita yhteistyökumppaneita. Tervetuloa mukaan myös ensi vuonna!

Työelämätapahtumat siirrettiin verkkoon

Koronatilanteen vuoksi myös HUMUS siirtyi maaliskuussa 2020 kokonaan etätyöskentelyyn, ja kevään toiminta suunniteltiin uudelleen. Syntyi Haku päälle – humanistien työelämäviikot verkossa, jotka ovatkin olleet antoisia kokemuksia niin osallistujille kuin järjestäjille. Vuoden kolmella työelämäviikolla on tutustuttu yhteentoista työpaikkaan ja tarjottu tietoa ja harjoitusta työnhaun kanavista, hissipuheesta sekä oman työn hinnoittelusta.

Etätapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen jatkui myös syksyllä. Yksi vuoden kohokohdista oli marraskuussa KOVAT-hankkeen kanssa yhteistyössä järjestetty Kohti kansainvälistä työelämää -tilaisuus, jossa opittiin ja keskusteltiin työelämän inklusiivisuudesta sekä siitä, mitä kansainvälinen osaaminen ja kokemus voi antaa työyhteisölle.

Vaikka lähitilaisuuksia on kaivattu, ovat etätilaisuudetkin saaneet  paljon kiitosta. Etätoiminta on avannut myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia: esimerkiksi mentorointiohjelmaan on voinut osallistua myös Joensuun alueen ulkopuolelta.

Työelämäyhteistyön ja mentorointiohjelman tuloksia nähdään vuonna 2021

Vuonna 2020 otettiin tärkeitä askelia koulutukseen sisällytettävässä työelämäyhteistyössä ja mentorointiohjelmassa, joista kuullaan lisää alkavana vuonna.

Lokakuussa 2020 Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston henkilökunta ja seitsemän työelämäkumppania ideoivat koulutukseen sisällytettävän yhteistyön muotoja. Luvassa on muun muassa vierailuluentoja, opinnäyteyhteistyötä ja projekteja. Ensimmäiset toteutukset aloitetaan keväällä 2021.

Joulukuussa 2020 käynnistyi humanistisen osaston mentorointiohjelma, jossa 14 mentoriparia (etä)tapaavat toisiaan puolen vuoden ajan. Mentoroitavat ovat humanististen alojen opiskelijoita ja niiltä valmistuneita, jotka kaipaavat tukea uratavoitteidensa kirkastamiseen. Mentorit taas ovat työelämästä kokemusta kerryttäneitä asiantuntijoita eri aloilta, muun muassa markkinoinnin, viestinnän ja IT:n parista.

Yrittäjyys, kansainvälisyys ja digitalisaatio esillä vuoden 2021 toiminnassa

Kevään 2021 työelämätapahtumat järjestetään pääasiassa etänä. Ne käynnistyvät Haku päälle 4 -viikolla 4.–11.2.2021. Luvassa on kiinnostavien työpaikkavierailukohteiden lisäksi humanisteille suunnattua uravalmennusta sekä tietoisku yrittäjyydestä.  Vierailuja pohjoiskarjalaisilla työpaikoilla jatketaan myös muilla

Työelämän isoista murroksista erityisesti kansainvälistyminen ja digitalisoituminen luovat haasteita, joihin humanistisella osaamisella voidaan vastata. Maaliskuun puolivälin työelämätilaisuuksissa käsittelemmekin kansainvälisyyden teemoja uusista näkökulmista. Myöhemmin käännetään katse lähemmin myös digitalisaatioon ja siihen, miksi IT-ala tarvitsee humanisteja.

Lisätietoa kevään ohjelmasta ja tapahtumiin ilmoittautumisesta julkaistaan ensi vuoden alussa.

Hands on -asenne vie harjoittelijan pitkälle

Ennen koronaa kulttuurintutkimuksen opiskelija Laura Väänänen haaveili harjoittelusta ulkomailla. Harjoittelu Joensuussa Abloylla on kuitenkin tarjonnut hänelle antoisan, kansainvälisen työympäristön. Häntä ohjaa markkinointikoordinaattori Linda Moorrees, joka hänkin on koulutukseltaan humanisti. Millaista polkua Linda on päätynyt Abloylle, mitä ovat humanistien vahvuudet työelämässä ja millainen Lauran harjoittelukokemus on ollut? HUMUS-hankkeen opiskelijatyöyhmä haastatteli Lauraa ja Lindaa.

Kuvassa harjoittelija Laura Väänänen seisoo ABLOY-tekstin alla.
Laura Väänänen on päässyt hyödyntämään humanistista osaamistaan kansainvälisen markkinoinnin harjoittelussa Abloylla.

Harjoittelija Laura Väänäsen tie Abloylle

Laura Väänänen on viidennen vuoden maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa kulttuurintutkimuksen tutkinto-ohjelmassa, jossa hän on suuntautunut mediakulttuuriin ja viestintään. Sivuaineina hänellä on markkinointia ja johtamista, kansainvälistymisen opintokokonaisuus sekä englannin kieli ja kulttuuri. Opinnot antavat hänelle siis vahvan pohjan kansainväliseen markkinointiin.

Laura kuuli tuttavaltaan viime keväänä, että Abloylla olisi auki harjoittelupaikka, joka voisi kiinnostaa häntä, muttei vielä tuolloin hakenut paikkaa. Paikan auettua uudelleen hän päätti hakea sitä. Abloy valikoitui Lauran hakukohteeksi muun muassa siksi, ettei harjoittelijan oletettu harjoittelupaikkailmoituksen mukaan olevan valmis osaaja, vaan harjoittelussa pääsisi todellakin harjoittelemaan oman osaamisensa hyödyntämistä työelämässä.

Syiksi valituksi tulemiseensa Laura kertoo tehtävään sopivan kielellisen, kansainvälisen ja markkinoinnin osaamisensa sekä sen, että hänellä oli paljon intoa ja halua päästä näyttämään opiskeluaikanaan kertynyttä tietoa ja osaamista käytännössä.

Markkinointikoordinaattori Linda Moorreesin tie Abloylle

Linda Moorrees työskentelee markkinointikoordinaattorina ABLOY Critical Infrastructure -yksikössä, joka tarjoaa ABLOY ja ASSA ABLOY -ratkaisuja kriittisen infran suojaamiseen ympäri maailman. Linda opiskeli Itä-Suomen yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria, markkinoinnin perusteita sekä mediakulttuuria ja viestintää.

Lindan ura Abloylla alkoi opintoihin kuuluvalla harjoittelulla. Harjoittelun ansiosta Linda pääsi näkemään, millaista työ oli käytännössä ja millaisia tarpeita työnantajilla on. Harjoittelun jälkeen hän tiedustelikin mahdollisuutta tehdä Abloylle myös opinnäytetyönsä.

Lindan opinnäytetyö käsitteli sitä, mihin suuntaan Abloyn Venäjän maayhtiön digitaalista yritysten välistä sisältömarkkinointia kannattaisi kehittää. Heti valmistuttuaan hän osallistui ASSA ABLOY Graduate -ohjelmaan, joka auttaa vastavalmistuneita integroitumaan työelämään, alaan sekä organisaatioon. Linda pääsi myös ASSA ABLOY -toimistolle Berliiniin kolmen kuukauden harjoitteluun, josta hän jatkoi nykyiseen tehtäväänsä.

Kuvassa vaaleahiuksinen, punaiseen jakkutakkiin pukeutunut Linda Moorrees hymyilee.
Markkinointikoordinaattori Linda Moorreesin ura Abloylla alkoi korkeakouluharjoittelusta.

Konkreettista ja ihmisläheistä osaamista opinnoista

Lauran päivät harjoittelussa kuluvat monenlaisten, vaihtelevien tehtävien parissa. Viikko alkaa palaverilla, jossa käydään tulevien päivien tehtävät läpi. Työtehtävät tehdään itsenäisesti etänä, ja päivään kuuluu puheluita kansainvälisten myyntiyhtiöiden tai markkinointitiimin partnereiden, kuten mainostoimistojen kanssa. Tehtäviin sisältyy organisaation sisäistä viestintää, verkkosivujen muokkausta, mainosten ja sosiaalisen median sisällön suunnittelua ja tuottamista eri maiden markkinointia varten.

Harjoittelussa Laura on päässyt hyödyntämään humanistista osaamistaan monipuolisesti. Mediakulttuurin ja viestinnän opinnoista hän kertoo saaneensa hyödyllistä konkreettista osaamista erilaisiin viestinnän tehtäviin sekä esimerkiksi kuvankäsittelyyn ja Office-ohjelmistojen käyttöön. Myös vaihto-opiskelu Salt Lake Cityssä Westminster College -yliopistossa on tuonut konkreettista osaamista visuaalisesta suunnittelusta ja mainosten analysoinnista.

Laura on kokenut humanististen opintojen tuoman ihmisläheisen näkökulman harjoittelunsa kannalta tärkeänä:

– Kun tuotteita markkinoidaan ja myydään, niin yleensä siellä on kumminkin ihminen, joka niitä ostaa.

Humanistisen alan opinnoista on kertynyt myös kielitaitoa, kulttuurista osaamista ja ymmärrystä sekä kokemusta erilaisten ihmisten kohtaamisesta.

Myös ainejärjestötoiminta on antanut eväitä työelämään: ainejärjestönsä Nefa-Joensuu ry:n viestinnän ja sosiaalisen median vastaavana toimimisesta Laura kertoo saaneensa osaamista muun muassa sosiaalisen median sisällön tuottamisesta. Kulttuurintutkimuksen fuksien tuutorointi taas antoi hänelle suunnittelu- ja esiintymiskokemusta.

Humanisti sopii uudenlaista ajattelua vaativiin tehtäviin

Humanistisesta koulutuksesta on ollut paljon hyötyä myös urallaan pidemmälle edenneelle Lindalle, joka korostaa, että humanistinen koulutus antaa laajaa tietämystä ja taitoja kansainväliseen liike-elämään. Lindan mukaan humanistista osaamista on mahdollista hyödyntää monella eri alalla, erityisesti niillä, jotka vaativat luovuutta, uudenlaista ajattelua ja uusia näkökulmia – jollainen hänen oma alansa markkinointi ja viestintä on.

Linda tuo esiin, että humanistinen koulutus kehittää syy–seuraussuhteiden hahmottamista ja analyyttista ja kriittistä ajattelua, jotka ovat hyödyllisiä työelämässä. Venäjän kieltä pääaineenaan opiskellut Linda kokee kieliopintojen avulla pystyvänsä hahmottamaan yleisemminkin eri kielijärjestelmiä, vaikka ei itse kieltä osaisikaan.

Ylipäätään Linda pitää tärkeänä työyhteisön moninaisuutta.

– Yrityksissä ja tiimeissä tulisi olla mahdollisimman erilaisia ihmisiä, jotka tulevat eri taustoista, ovat eri ikäisiä ja näin ollen näkevät asioita eri näkökulmista.

Tällä tavalla yritykset pääsisivät parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen hyödyntämällä monen eri alan osaamista ja tuomalla ne yhteen.

Harjoittelu Abloylla on käytännönläheistä ja kansainvälistä

Abloylle otetaan harjoittelijoita monilta eri opiskelualoilta, ja heille kullekin annetaan tehtäviä, joissa he voisivat hyödyntää omaa osaamistaan parhaiten.

– Me Abloylla koemme yhteiskuntavastuuna sen, että olemme mukana kehittämässä Joensuun aluetta sekä myös Itä-Suomen yliopistoa ja muita oppilaitoksia. Henkilökohtaisesti pidän paljon harjoittelijoiden kanssa työskentelystä ja kokemusten mahdollistamisesta. Mikä olisi parempaa kuin harjoitella opitun teorian laittamista käytäntöön, Linda selittää.

Sen lisäksi, että harjoittelijoilla on opinnoista kartutettua osaamista omalta alaltaan, Linda korostaa oikeanlaisen asenteen ja oma-aloitteisuuden tärkeyttä:

– Sellainen hands on -asenne, eli toimeenpanokyky, että ottaa asioista kiinni ja alkaa rohkeasti tekemään niitä, Linda selittää.

Ohjaajana Linda haluaa tarjota harjoittelijalle mahdollisuuden päästä tekemään mahdollisimman paljon töitä käytännössä. Harjoittelu on Lindan mukaan se paikka, jossa saa harjoitella ja kokeilla, mitä jo hallitsee ja mitä tulee vielä kehittää, ja onko kyseinen työtehtävä itselle sopiva ja mahdollisesti tulevaisuuden ammatti.

Harjoittelijat ovat tiimin täysivaltaisia jäseniä ja heillä on omat vastuualueensa. Harjoittelija ja ohjaaja käyvät harjoittelun alussa perehdytysmateriaalit läpi ja harjoittelija tutustuu tiimiin sekä ulkoisiin ja sisäisiin sidosryhmiin. Tällä tavoin harjoittelija ymmärtää mahdollisimman nopeasti, millaisesta organisaatiosta on kyse ja keiden kanssa työskennellään tulevat harjoittelukuukaudet.

Lindan mukaan aiemmat harjoittelijat ovat nauttineet harjoittelusta Abloylla muun muassa siksi, että yritys on kansainvälinen. Monelle tulee yllätyksenä, mitä kaikkea Abloy tuottaa ja missä kaikkialla heillä on liiketoimintaa.

– Päivällä saattaa olla puhelu Aasiaan ja myöhemmin iltapäivällä latinalaiseen Amerikkaan ja USA:han, Linda havainnollistaa.

Perehdytys ja yhteydenpito on tänä vuonna koronan takia järjestetty etäyhteyksin. Harjoittelijoita autetaan ja ohjataan paljon kädestä pitäen ja säännöllisesti pari kertaa viikossa, jotta he pääsevät eteenpäin työtehtävissään eivätkä jää yksin mahdollisten haasteiden kanssa. Etätapaamisissa käydään läpi muun muassa, miten harjoittelija lähtisi etenemään työn kanssa ja miten ohjaaja lähestyisi työtä.

Korona on vaikuttanut myös siihen, ettei markkinointia ja tapahtumia ole voinut järjestää tavalliseen tapaan, joten työhön on kuulunut markkinoinnin muuttamista virtuaaliseksi.

– Jos verrataan harjoittelijan työkuvaa vuosi sitten, on virtuaalinen maailma korostunut merkittävästi tämän harjoittelun yhteydessä.

Kuvassa Laura Väänänen tekee töitä tietokoneella.
Laura tekee harjoitteluaan etänä.

Koronasta huolimatta antoisa kokemus

Harjoittelija Laura on päässyt soveltamaan koulutuksessa oppimiaan taitoja monipuolisesti. Ennen harjoittelua hänelle on ollut epävarmaa, mihin hänen taitonsa soveltuvat. Työharjoittelun myötä hän on saanut varmuutta ja vahvuutta taitoihinsa ja oppinut lisää esimerkiksi kuvankäsittelystä, nettisivujen muokkauksesta, kulttuurien eroavaisuuksista sekä mainosten laatimisesta. Työpaikkana Abloy on ollut hyvin joustava, ja Laura on päässyt tekemään itselleen mieleisiä töitä. Laura on saanut haastavia työtehtäviä ja hänen taitoihinsa on alusta alkaen luotettu.

Etätyöt jännittivät Lauraa ensin, koska hän ei ollut varma, kuinka hän saisi yhteyden muihin työntekijöihin ja pääsisi mukaan työyhteisöön. Etäyhteydet ovat toimineet kuitenkin hyvin ja työkavereihin on aina saanut yhteyden, kun sitä on tarvittu. Hänen työaikansa ovat olleet joustavia ja työ on sujunut kotoa käsin. Kotona on tietysti ollut kaikenlaisia ärsykkeitä, mutta rutiinit ja työn keskittäminen työpisteeseen ovat edesauttaneet töiden sujuvuutta.

– Olen yllättynyt siitä, miten paljon olen loppujen lopuksi tykännyt etätöistä.

Ennen koronaa Lauralla oli haave suorittaa työharjoittelu esimerkiksi Ranskassa tai Isossa-Britanniassa, mutta Abloy on ollut todella monipuolinen työympäristö, jossa Laura on päässyt olemaan vuorovaikutuksessa ihmisiin eri maissa ja oppinut myös muiden maiden työkulttuureista. Esimerkkinä Laura kertoo, että verrattuna Suomeen monessa muussa maassa ei olla kovin tiukkoja aikarajojen kanssa.

Harjoittelun aikana Laura ei ole suorittanut muita opintoja. Laura muistuttaa, että pitää myös muistaa levätä.

– On tärkeää olla armollinen itselleen, kun tekee kuitenkin täyttä työpäivää.

Kaiken kaikkiaan Laura on saanut paljon irti harjoittelustaan, niin oman osaamisensa kehittämistä, kiinnostavan kansainvälisen työympäristön, kuin uutta motivaatiota omille opinnoilleen.

Kyllä se oma paikka löytyy

Laura kannustaa myös muita humanististen aineiden opiskelijoita hakeutumaan työharjoitteluun.

– Työharjoittelusta saa tosi hyvin kokemusta, itsevarmuutta ja motivaatioita opintoihin, koska sitten tietää, että tulevaisuudessa on kohde, mitä kohti voi mennä.

Laura myös muistuttaa, ettei harjoittelupaikkaa hakiessa pidä lannistua.

Linda taas kehottaa opiskelijoita rohkeasti käyttämään opintojensa aikana kaikkia työharjoitteluna suoritettavissa olevia opintopisteitä, jotka voivat myöhemmin auttaa työllistymisessä.

– Kannustan kaikkia humanisteja selvittämään, mitä nuo opintopisteet ovat, ja rohkeasti lähestymään yrityksiä, joihin haaveilee työllistyvänsä ja jotka kiinnostavat – mukaan lukien meidät, Linda vinkkaa.

Teksti: Anna Arkko & Saimi Hirvonen, HUMUS-opiskelijatyöryhmä

Käytä hetki verkostoitumisen oivaltamiselle ja huomaat tekeväsi sitä jo paljon

Verkostoituminen on työelämässä tärkeää, mutta kuinka päästä siinä alkuun? Vierasblogissa Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU:n yhteisösuunnittelija Vilja Byström kertoo omat vinkkinsä verkostoitumiseen.

TAKU:n yhteisösuunnittelija Vilja Byström
TAKU:n yhteisösuunnittelija Vilja Byströmin mukaan opiskeluaikoina luodut verkostot ovat hyvä ponnahduslauta tulevaisuuteen. Kuva: Kerttu Penttilä.

Luontevat kohtaamiset kasvattavat verkostoasi kuin itsestään

Viimeisen kuuden vuoden aikana taide- ja kulttuurialan korkeakouluopiskelijoiden kanssa työskennellessäni olen huomannut, että pelkkä ajatuskin verkostoitumisen aloittamisesta saattaa tuntua epämukavalta. Kenties yksi syy on sanan vahva ja tavoitteellinen kaiku. Opiskelijat kyllä tiedostavat, että oman verkoston kasvattamisesta voisi olla hyötyä, mutta määrätietoinen aloittaminen on hankalaa. Mistä uusien kontaktien kartoittamisessa oikeastaan on kyse ja miten siinä lähdetään liikkeelle?

Unohda vaatimattomuus ja valjasta mieli uusiin kohtaamisiin

Verkostoituminen on ihmisten välistä yhteistyötä ja toistuva kohtaamisten prosessi. Sen motiivit muuttuvat hiukan siirryttäessä opiskeluajasta valmistumisen jälkeiseen elämänvaiheeseen. Opiskelijalle yksi verkostoitumisen päämääristä on useimmiten harjoittelupaikan löytäminen tai ensimmäisen työtilaisuuden saaminen.

Entä, jos ajatus verkostoitumisesta saa aikaan kuivan kurkun ja kulmien kurtistelua? Tärkeä muistisääntö on, että verkostoitumisessa ei ole aikarajaa ja tavoitteetkin saa määritellä itse. Uusien ihmisten tapaamiseen ja mielenkiintoisen vuorovaikutuksen syntymiseen kannattaa suhtautua lempeästi. Takaan, että tämän oivaltaminen jo opiskeluaikana auttaa hyvin alkuun.

Valmistuneen ja työelämässä jonkin aikaa toimineen tähtäimessä saattaa uuden työn löytämisen ohella olla osaamisen päivittäminen, oman työn johtaminen tai ammatillisten kontaktien kasvattaminen ihan muuten vain. Tällöin on aika valjastaa verkostot käyttöön!

Muista verkostojen molemminpuolinen vaikuttavuus

Mieti, mitä kaikkea sinulta jäisi kokematta ja millaisia mahdollisuuksia voisi lipua ohi, jos et tutustuisi uusiin ihmisiin? Vaikka kohtaamiset eivät heti ensi hetkestä johda mihinkään konkreettiseen, ne voivat olla myöhemmin hyödyksi. Usein opiskeluaikoina solmitut kontaktit ovatkin kaiken alku ja hyvä ponnahduslauta tulevaisuuteen. On arvokasta tuntea ihmisiä, joiden kanssa jaat yhteiset intressit, mutta myös niitä, kenen työtä ihailet tai joilta haluaisit oppia uutta.

Ensimmäinen, oma ammatillinen verkostoni on muodostunut Tampereen ammattikorkeakoulussa suorittaessani medianomin tutkintoa. Nämä 15 vuoden takaiset kontaktit ovat edelleen käytössä, vaikka en työskentelekään elokuva- tai tv-tuotantojen parissa. Samoin ensimmäisen maisteriohjelmani, Sibelius-Akatemian taidehallinnon kansainvälisen opiskelijaryhmän, messenger raikuu säännöllisesti, vaikka opintojen aloituksesta on jo yli seitsemän vuotta. Jaamme toisille tietoa pinnan alla kuplivista työmahdollisuuksia, kysymme neuvoa haastaviin tilanteisiin, pyydämme toisiamme asiantuntijoiksi omiin tilaisuuksiimme, keskustelemme yleisesti taide- ja kulttuurialan muutoksista, reiluista palkoista ja työehdoista. Se, että saa vertaisiltaan perspektiiviä omaan tekemiseen, on hyvin arvokasta.

Koin myös hiljattain päättyneen kahden vuoden opintovapaani erittäin hedelmällisenä aikana verkostoitumisen kannalta. Pääsin toden teolla tapaamaan uusia ihmisiä, kun suoritin keväällä kaksi työharjoittelua, ensimmäisen Venäjällä pietarilaisessa taidehallissa ja toisen Tanssin tiedotuskeskuksessa Helsingissä. En vielä täysin tiedä, mihin nämä verkostot johtavat tulevaisuudessa, mutta pyrin pitämään yhteyttä yllä etenkin lähimpiin työkavereihin vähintään sosiaalisen median kautta.

Myös työpaikkani Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUssa tarjoaa mainion alustan verkostoitumiselle. Kun järjestämme koulutuksen, jää minulla yhteys sekä kouluttajaan, tapahtumapaikkaan että osallistujiin. Heidän kauttaan verkostolonkerot ulottuvat taas yhden askeleen eteenpäin.

Kuvassa Vilja Byström ja kolme muuta naista pöydän ääressä, kahvikupit edessään.
Vilja Byström verkostoitumassa Berliinissä MitOst e.V.:n järjestämässä International Winter School for MA and PhD students in Arts and Cultural Management, ”Brokering Intercultural Exchange within Societies“ -tilaisuudessa.

Paina kohtaamiset mieleesi ja kokoa kartta omista yhteyksistäsi

Verkostoituja on myös yhdistäjä. Olen itse kokenut antoisana sen, että saan pyyteettömästi auttaa muita löytämään mahdollisuuksia ja laajentamaan verkostojaan omien kontaktieni kautta. Se tunne, kun saa yhdistettyä kaksi tahoa, joiden välille syntyy uutta keskustelua, ja jotka kenties tekevät tulevaisuudessa yhteistyötä keskenään, on mahtavaa!

Haluan rohkaista opiskelijoita verkostoitumiseen ja vinkkini ensiaskeleiksi ovat:

  1. Kuuntele ja osallistu keskusteluun
  2. Ole valpas – seuraa alkuun ainakin oman opiskelualasi tapahtumia ja ilmiöitä
  3. Ota rohkeasti yhteyttä ihmisiin ja sovi tapaamisia

Alkuun pääsee myös luonnostelemalla omat olemassa olevat verkostot yksiin kansiin. Aivan kuten oman ”Master-CV”:n, eli  karsimattoman CV:n, opiskelija voi luoda tiedoston, jossa on listattuna kaikki harrastukset, työharjoittelut, vapaaehtoisprojektit ja työpaikat. Kun omaa karttaa kasaa jo opiskeluvaiheessa, on verkostojen ylläpitäminen ja havainnointi myöhemmin helpompaa. Liikkeelle pääsee listaamalla, keitä olet tavannut, missä yhteydessä ja mistä aiheesta keskustelitte. Tämän pohjalta voi vuosien jälkeen ottaa yhteyttä sopivaan henkilöön, kun itse muistat missä ensikohtaamisenne tapahtui ja mihin keskusteluihin voit viitata.

Sosiaalisen median kautta tapahtuva verkostoituminen on kevyttä ja helppoa, mutta myös livekohtaamisia kannattaa pitää arvossaan. Verkostoituminen ei ole pelkkää pahvisten käyntikorttien vaihtamista tai kontaktien lisäämistä LinkedInissä. Se on keskustelua, sitä että kuuntelee kiinnostuneena, mitä toinen tekee, nappaa sieltä ajatuksia omaan tekemiseensä ja tavoitteiden kirkastamiseen. Kontaktien luomiseen kannattaa satsata aikaa, joka tapauksessa sen tuottamat tai siltä toivomasi tulokset määrittelet kuitenkin sinä itse. Oivalla omat verkostosi kohtaamisten kautta ja ole avoin uusille ideoille!

 

Vilja Byström
Yhteisösuunnittelija
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU