Blogissa HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen Saimi Hirvonen antaa ainejärjestötoimijoille vinkkejä yritysyhteistyöhön.
Ainejärjestöjen yritysyhteistyöpäivässä 10.2.2021 pohdittiin, miksi ainejärjestöjen kannattaa tehdä yritysyhteistyötä. Meillä Joensuun humanistisilla ainejärjestöillä ei vielä ole yhtä kattavaa, laajaa ja organisoitua yritysyhteistyötä kuin esimerkiksi tilaisuudessa mukana olleella kauppatieteiden ainejärjestö Optimi ry:llä.
Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen! Myös me humanistiset ainejärjestöt voimme lähteä rakentamaan yritysyhteistyötä ja keräsin tähän kirjoitukseen vinkkejä, kuinka aloittaa.
1. Joko teillä on yritysyhteistyövastaava?
Löytyykö ainejärjestöstänne yritysyhteistyövastaavaa? Tämä sopisi uudeksi toimenkuvaksi, jossa esimerkiksi varapuheenjohtaja, edunvalvoja ja viestintävastaava voisivat auttaa. Ainejärjestöllä ei tarvitse olla erillistä tiimiä yritysyhteistyötä varten, kunhan yritysyhteistyövastaavalla on porukka, johon tukeutua tarvittaessa.
Uusi yritysyhteistyö ryhmä voisi pitää illanistujaiset, jossa päästäisiin kuulemaan kaikkien mielipiteitä oman alan työelämästä, työelämätaidoista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista, jotka ryhmää kiinnostavat. Kannattaa listata kaikki hullutkin ideat ylös; koskaan ei tiedä, mitä niistä voi muotoutua.
2. Mitä yritysyhteistyömuotoja voisi olla?
Kun lähdette lähestymään eri yrityksiä, teillä ei tarvitse olla välttämättä vielä konkreettista yhteistyönesimerkkiä mielessä. Yritysyhteistyövastaava voi lähestyä yritystä kertomalla millaisia taitoja heidän ainejärjestöltään ja opiskelijoiltaan löytyy ja tarjota heille osaamistaan. Sähköpostissa voidaan lähestyä yritystä esimerkiksi seuraavasti:
”Hei! Me opiskelijat haluaisimme kokeilla mainostekstien kirjoittamista. Voisimmeko järjestää yhdessä teidän yrityksenne kanssa työpajan, jossa kirjoittaisimme teidän tuotteillenne/palveluille mainostekstejä? Tämä voisi auttaa teitä näkemään yrityksenne uudesta näkökulmasta.”
Kannattaa selvittää, millaista yritysyhteistyö muilla ainejärjestöillä on ollut. Vertailukohtana ei ole pakko olla oman alan tai oman kaupungin ainejärjestö. Mieti, voisiko samanlaisia yhteistyötä tehdä myös sinun ainejärjestössäsi.
Esimerkiksi Optimi ry:n yhteistyömuodot ovat olleet seuraavia: yritysten rekrytointi-ilmoitusten välittäminen, erilaiset tapahtumat (asiapitoiset ja rennommat), ekskursiot ja case-illat. Korona-aikana ekskursioita voi toteuttaa etänä. Etävierailut helpottavat myös muissa kaupungeissa vierailua, koska ei tarvitse miettiä matkakustannuksia. Case-illat tarkoittavat case-tapausten läpikäymistä, jolloin opiskelijat saavat aidon – tai ainakin aidontuntuisen – työtehtävän käsiteltäväksi. Casen avulla yritykset pystyvät hyödyntämään ja näkemään opiskelijoiden luovuuden.
Yritysyhteistyövastaava voi ottaa myös yhteyttä oman alan ammattijärjestöihin, koska heillä on jo valmiiksi yhteyksiä, ja he voivat auttaa mahdollisten yhteistyökumppanien etsimisessä. Heiltä voi myös saada tietoja kohdan 3. tarpeisiin, jos yritysyhteistyövastaava alkaa koota pakettia opiskelijoiden osaamisesta.
3. Miksi teidän alanne opiskelijat ovat yrityksille tärkeitä?
Mistä tiedät, millaisia taitoja opiskelijoilla on, ja mitä voisit tarjota yrityksille? Yrityksillä ei välttämättä ole aivan selkeä kuva opiskelijoiden osaamisesta, joten heille kannattaa koota tietopaketti opiskelijoiden osaamisesta. Tähän voi kysyä opiskelijoiden mielipiteitä ja heidän taitojaan. Mitä osaamista oman alan koulutus on opiskelijoille antanut? Osaako joku opiskelija viestinnän ja sosiaalisen median kuin omat taskunsa? Onko joku kirjoittanut paljon blogitekstejä tai onko jollakulla kokemusta kääntämisestä? Kaikki mahdollinen tieto osaamisesta kannattaa kerätä ylös.
Jos ainejärjestö järjestää esimerkiksi työpajan yrityksen kanssa, pääsevät opiskelijat tutustumaan ja näkemään eri työelämän edellytyksiä. Työpajassa voitaisiin työskennellä muun muassa tuoteselostusten, mainos- ja käännöstekstien tai tuotekehityksen parissa. Työpajan yhteydessä voi syntyä ideoita, joita opiskelijat, ainejärjestöhallituslaiset ja työnantajat eivät välttämättä ole osanneet edes ajatella. Jos yhteistyö jatkuu, niin yritysyhteistyövastaava voi päivittää osaamisen pakettia, ja seuraava yritysyhteistyövastaava osaa ottaa uudet taidot huomioon. Mikäli usealla eri ainejärjestöllä olisi yritysyhteistyövastaavia, he voisivat jakaa kokemuksiaan myös keskenään.
4. Mitä ainejärjestö haluaa yhteistyöltä?
Aivan kaikenlaiseen yhteistyöhön ei tietenkään kannata ryhtyä. Ainejärjestön kannattaa määritellä, millaista yhteistyötä he haluavat, ja millaiset ehdot yhteistyössä on. Ainejärjestön ei esimerkiksi tarvitse mainostaa palkattomia työharjoitteluita, jos se on heidän periaatteitansa vastaan.
Yhteistyön tulisi olla mielekästä ja molempia osapuolia hyödyttävää. Parasta olisi työelämään tutustuttava yhteistyö, jossa työpaikat ja opiskelijat saisivat tietoa toisistaan. Yritykset pystyvät näin näkemään, mitä opinnoissa tapahtuu, ja nähdä esimerkiksi opiskelijoiden työtapoja, mikä vaikuttaa myöhemmin työelämään. Ainejärjestö voi nähdä yritysyhteistyössä huomioita, joita he voivat viedä eteenpäin yliopistolle. Yliopisto voidaan pyytää jo alussa osaksi yritysyhteistyötä. Näin opintoja voitaisiin muokata enemmän kohti nykyaikaista työelämää, kun nähtäisiin erilaisia työelämän tarpeita. Yhteistyö voi auttaa myös opiskelijan ammatillisen identiteetin kasvussa.
5. Kuinka varmistaa yritysyhteistyön jatkuvuus?
Jatkuvuus on tärkeää ainejärjestötyöskentelyssä. Yleisesti viime vuoden hallituksessa ollut kouluttaa uuden hallituslaisen tehtävään, johon hänet on valittu. Varsinkin uusi toimenkuva vaatii sitä, että tehtäviä ja huomioita kirjoitetaan ylös. Tämä on erittäin tärkeää jatkuvuuden kannalta, ettei uuden yritysyhteistyövastaavan tarvitsisi aloittaa aivan alusta, kun hänet nimitetään tehtävään.
Yhteistyöstä voi muutenkin olla hyvä pitää muistiota, jotta myöhemmät ainejärjestötoimijat pystyvät helposti löytämään tiedot aikaisemmasta yhteistyöstä, ja siitä miten yhteistyö on sujunut. Mainitsin aikaisemmin tavoitteet yhteistyölle, joten kannattaa kirjata ylös myös sellainen yhteistyö, joka ei ole vastannut tavoitteita.
Jos hallitus on suurempi, yritysyhteistyövastaaviksi voi nimittää vaikka parikin henkilöä. Esimerkiksi monella hallituksella on jo kaksi edunvalvojaa tai tapahtumavastaavaa eli tälle uudelle hallitustoimelle voisin nähdä saman tulevaisuuden. Lisäksi aiemmin mainitsemani tiimi voidaan koota tukemaan yritysyhteistyövastaavia. Tärkeintä olisi myös henkilötietojen pitäminen ajan tasalla, jotta myös yritykset voisivat ottaa yhteyttä, jos he haluavat itse lähestyä ainejärjestöä.
Teksti: Saimi Hirvonen, HUMUS-opiskelijatyöryhmä
