HUMUS-hanke päättyi – tutustu kolmivuotisen hankkeen tuloksiin

Elokuun 2022 lopussa päättyneen HUMUS-hankkeen keskeisinä tavoitteina olivat humanistialoilta valmistuneiden työelämään siirtymisen sujuvoittaminen sekä alan opiskelijoiden ja jo valmistuneiden humanistien työelämäyhteyksien kehittäminen. Lisäksi hankkeessa korostettiin oman osaamisen tunnistamisen ja niiden esittämisen taitoja, ylipäätään työhakuvalmiuksien kehittämistä. Erityisen keskeistä hankkeessa oli yritysten ja muiden työnantajaorganisaatioiden humanisteja koskevien tietojen päivittäminen.

HUMUS-hankkeen taustatiedot: Toteuttaja: Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto Toteutusaika: 1.9.2019–31.8.2022 Rahoitus: 450 526 € Päärahoittaja: Etelä-Savon ELY-keskus Muut rahoittajat: Abloy oy, Business Joensuu, Future Missions oy, Hukka Design oy, Joensuun popmuusikot ry, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Kieliasiantuntijat ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Siun sote, Valamis oy ja Youpret oy Kohderyhmä: Humanistisen alojen opiskelijat ja valmistuneet, Itä-Suomessa toimivat yritykset Tavoite: Humanistien työllistymisedellytysten parantaminen, yritysten humanisteja koskevien tietojen päivittäminen, humanistisen koulutuksen kehittäminen

HUMUS järjesti ajankohtaisia työelämätapahtumia, opiskelijoiden työpaikka mentorointia, työpaikkavierailuja sekä alumnitapahtumia, jossa alalta valmistuneet ja työelämään sijoittuneet humanistit kertoivat työllistymistarinaansa. Näin opiskelijat pääsivät kuulemaan eri työelämän alojen työpaikoista ja -tehtävistä ja humanistien työllistymisestä niihin. Työnhakua ja muita työelämän käytäntei käsitelleissä tietoiskuissa, työpajoissa ja valmennuksissa niin ikään edistettiin humanistien taitoja oman osaamisen markkinoinnissa.

Hankkeen kohderyhmät saivat yritysvierailuilla kokonaiskuvaa alueen yrityskentästä ja niiden tarjoamista työmahdollisuuksista. Samalla yrityksissä tultiin entistä tietoisemmiksi humanistien osaamisesta ja tietotaidosta. Opiskelijat kuulivat muun muassa uranäkymistä kansainvälisissä tehtävissä huolinta- ja logistiikka-aloilla. Niin ikään opiskelijoille avautui ohjelmistoalan vierailujen myötä uusia polkuja käyttäjäkokemuksiin ja käytettävyystestauksiin. Yritystapaamisissa korostuivat kieli- ja viestintätaidot perustana sujuville asiakaskohtaamisille. Tämä ilmentää suoraan humanistisen koulutuksen ydintä eli kielten, kulttuurisen moninaisuuden ja vuorovaikutuksen ymmärtämistä nykyaikaisen työelämän resurssina. 

Humanistiseen koulutukseen kehitettiin työelämäopintojen toimintamuoto, mentorointiohjelma. Kuten työharjoittelusta, mentoroinnista opiskelija saa ajantasaista tietoa työelämän käytänteistä, tutustuu konkreettisesti työelämän kysymyksiin ja arvioi omaa osaamistaan ja kehittämistarpeitaan suhteessa tiettyihin työtehtäviin. Ohjelmassa opiskelijat tutustuivat kansainvälisen kaupan alaan, kääntämisen- ja tulkkauksen konkretiaan, tiedonvälitykseen, viestintään ja kirjastotoimeen. Toimintamallin idea on siinä, että mentorinsa osaaminen, urapolku ja työtehtävät avaavat ja konkretisoivat opiskelijalle omia uratavoitteitaan ja työelämään sijoittumista edistävää verkostoitumista. Mallin toinen idea on, että luonnollinen vuorovaikutus mentorin kanssa auttaa opiskelijaa arvioimaan ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja tuomaan niitä esiin. Ohjelman myötä osa opiskelijoista päätyi mentorinsa organisaatioon työharjoitteluun ja mahdollisesti työuransa alkupäähän. 

Hankkeen opiskelijatyöryhmän kautta ohjelmallisiin toteutuksiin saatiin arvokasta opiskelijanäkökulmaa. Työryhmä antoi tärkeän panoksen tapahtumien järjestelyihin ja tiedotukseen. Näin työryhmän toimintaan osallistuneet opiskelijat saivat hankkeen myötä humanistin arkipäiväistä työkokemusta. 

HUMUS-hankkeen tuloksia lukuina 2 mentorointiohjelman kautta, 32 mentoriparia 8 työelämäviikkoa 30 tietoiskua ja valmennusta 31 opinnäyte- ja projektityöaihetta yhteistyöorganisaatioilta 35 organisaation työelämäverkosto humanistiselle osastolle 42 organisaatiota vierailukohteena 95 järjestettyä yleisötilaisuutta 180 osallistumiskertaa kansainvälistymisvalmiuksia vahvistavissa koulutuksissa ja tapahtumissa 1925 osallistumiskertaa kaikkiin tilaisuuksiin

Olennaisia koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehittäviä toimintamuotoja hankkeessa olivat opinnäyteyhteistyö, vierailuluennot ja yritysyhteistyökurssit. Yhteistyökursseilla opiskelijat pääsivät tutustumaan muun muassa kustannustoimintaan. Lisäksi eräiden yritysten kanssa hankkeessa pilotoitiin humanistien taidoille perustuvia työharjoittelupaikkoja, josta hyötyivät molemmat osapuolet.

Hanke osoitti, että osana opintoja järjestettävät yhteistyötoimet vahvistavat koulutuksen työelämärelevanssia ja lisäsivät yrityksissä tietoutta humanistien osaamisesta, tiedoista ja taidoista. Luopumatta teoriapainotteisesta akateemisesta koulutuksesta työelämän asiantuntijat ovat tuoneet opintoihin käytännöllistä sovellettavuutta.

Hankkeen päätteeksi siinä tunnistetut hyvät käytännöt on muotoiltu työelämäyhteistyömalliksi. Malli julkaistaan avoimesti tutustuttavaksi humanistisen osaston työelämäsivustolla. Niin ikään hankkeessa saatiin aikaan koulutusyksikön, yritysten ja muiden työelämän toimijoiden välinen, aktiivinen työelämäverkosto. Tämä yhteistyömuoto on vakinaistettu humanistisen osaston pysyviin perustoimintoihin.

HUMUS-hankkeen tuloksia hankkeen kautta yrityksiin työllistyneitä ja harjoittelupaikan saaneita opiskelijoita opinnäyteyhteistöitä vierailuluentoja kursseilla, yritysyhteistyökursseja opiskelijatyöryhmätoiminnan aloittaminen työelämäverkosto humanistiselle osastolle humanistisen osaston työelämätoimintamalli Luotsi Joensuu -hankkeen kanssa kehitetty TalentHub-alusta, jossa kansainväliset osaajat ja työpaikat kohtaavat toisensa.

Hankkeessa järjestettiin yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä tukevia tilaisuuksissa, joissa yrittäjyyden asiantuntijat esittelivät eri yritysmuotoja ja niiden toimintaan liittyviä kokemuksiaan. Esimerkiksi palvelumuotoiluun keskittyvässä työpajassa keskityttiin siihen, miten humanistisen osaamisen pohjalta voi luoda palveluja ja yritystoimintaa. Tällaisen tietotaidon kokoaminen ja esiin tuominen osoittautui hankkeen myötä erityisen tärkeäksi. Hankkeessa paljastui, että humanistiselta koulutusalalta valmistuneet ovat erittäin aktiivisia erimuotoisten yritysten perustajia. 

Hankkeen tuloksena humanistien vahvuudet tunnetaan Itä-Suomen työmarkkinoilla paremmin kuin ennen. Yhä kansainvälisemmässä työelämässä tieto humanistien kieliosaamisesta, ihmisymmärryksestä ja kulttuurien välisistä kohtaamisista on hankkeen myötä saavuttanut itäsuomalaista työelämää. Samalla vuorovaikutuksellinen yhteistyö on lisännyt itäsuomalaisten yritysten edustamien alojen houkuttelevuutta opiskelijoiden, tulevaisuuden työvoimapotentiaalin keskuudessa. Näin hankkeen voi olettaa vaikuttaneen alueen ja maakunnan veto- ja pitovoimaan.

Koulutuksen ja työelämän välille muodostunut aktiivinen vuorovaikutus auttaa tulevaisuudessa ennakoimaan työelämän muutoksia ja muuttuvia osaamistarpeita. Tämä puolestaan mahdollistaa työelämän suoraan palautteeseen nopeasti reagoivan koulutuksen kehittämisen – paremman humanistisen maailman.

Kiitos kaikille HUMUS-hankkeen toimintaan osallistuneille organisaatioille!

Hankkeen yhteistyökumppaneiden logoja

Hankkeen yhteistyökumppaneiden logoja

Kiitos hankkeen rahoittajille! 

Hankkeen rahoittajien logojaHankkeen rahoittajien logoja

Teksti: HUMUS-hankkeen projektipäällikkö Anna Logrén, vastaava johtaja Risto Turunen, ohjaaja Jukka Mäkisalo ja projektisihteeri Miia Hartikainen 

Kuvitus: Miia Hartikainen

Lukuvinkit HUMUS-hankkeen ajalta – tutustu hyödylliseen työelämätietoon

Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke on päättynyt, mutta hankkeen aikana tuotetut sisällöt jäävät jatkossakin hyödynnettäväksi. Tähän julkaisuun on koottu aihealueittain tämän blogin sisältöjä tietopankiksi.

Blogitekstit, kuten haastattelut, vinkkaukset ja alumnitarinat, sisältävät arvokasta työelämätietoa ja vinkkejä erityisesti opiskelijoille, valmistuneille ja työelämän edustajille humanistien potentiaaliin perehtymiseksi. Sisällöt auttavat esimerkiksi harjoittelupaikan miettimisessä ja omien työelämävalmiuksien kehittämisessä. Tekstejä lukemalla ja reflektoimalla opiskelija saa myös sisältöä omaan portfolioon.

Alumnitarinoita

Abloyn markkinointikoordinaattori Linda Moorreesin urapolku.

Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen ja Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Liisa Näpärä.

Mitä amanuenssin työhön kuuluu.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n projektipäällikkö Leena Virratvuori, AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen ja Kuhmo-talon toimitusjohtaja Mikko Nortela.

Valamis Oyj:n Social media specialist Hanna Hotulainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtori Laura Hokkanen sekä Kieliasiantuntijat ry:n asiantuntija Taina Ukkola.

Kuvituskuva, jossa hymyileviä ihmisiä, henkilö tietokoneella, puhetta pitävä ihminen, teksti millainen on unelmiesi työpaikka sekä HUMUS-hankkeen logo

Freelance-työ, yrittäjyys, osuuskunnan kautta työskentely

Englannin kieltä ja kääntämistä opiskeleva Aleksi Nevalainen työskentelee Osuuskunta Monikielisten kautta. 

Esimerkkejä freelance-työstä, mitä se mahdollista ja mihin se ei taivu. Linkkivinkkejä.

Yrittäjyysvinkkejä humanisteille, Rookie Communicationsin toimitusjohtaja Arttu Käyhkö ja esimerkkejä humanistiyrittäjistä.

Humanistien paikka työelämässä

Huhuja humanisteista -podcast: Mitä humanistit tuovat työelämään? Vinkkejä työelämään. Teemoina muun muassa kansainväliset työympäristöt, digitalisaatio, yritysmaailman suhtautuminen humanisteihin, humanistit bisneksessä sekä työelämän ja yliopistojen yhteistyö.

Millaisiin tehtäviin humanisteja työllistyy ja mikä on heidän ydinosaamistaan. 

Mihin humanisteja tarvitaan IT-alalla, Valamis oy:n toimitusjohtaja Jussi Hurskainen.

Miten kulttuuriantropologi päätyy esihenkilötehtäviin ja miten osaamistaan voi markkinoida, Kelan palvelupäällikkö Jesse Räsänen.

Millainen on humanistin unelmatyöpaikka ja millaista osaamista hän tuo työelämään, osuuskunta Monikielisten Maija Horttanainen.

Kuvituskuva, jossa hymyileviä, keskustelevia ja puhetta pitäviä ihmisiä HUMUS-hankkeen tilaisuuksissa.

HUMUS-hankkeen tilaisuuksien koonteja

Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuus. Koonti ja tallenne. Muun muassa vestintätaitojen merkitys työelämässä, humanistien työllisyysnäkymät sekä HUMUS-hankkeen tulokset ja työelämäyhteistyön tulevaisuus.

Luotsi Joensuun palvelut ja TalentHub-alusta, Ideoita osaamisportfolioihin, Pohjois-Karjalan museot ja Museoalan ammattiliitto MAL, Nolwenture Oy:n, Nurminen Logisticsin ja Storytelin yritysesittelyt.

Osaaminen tulevaisuuden pääomana, Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula.

Mentorointiohjelma-kokemuksia

Mentoroitavien ja mentoreiden kokemuksia 2021–2022 mentorointiohjelmasta.

Mentoroitavien ja mentoreiden kokemuksia 2020–2021 mentorointiohjelmasta.

Opiskelijatyöryhmätoiminta

Opiskelijatyöryhmä: työelämätaidot karttuvat ja opiskelijoiden ääni kuuluu.

Projektiosaaminen

Millaista on projektityö ja mitä osaamista se vaatii, haastattelussa projektipäällikkö Sonja Kortelainen.

Etäopiskelun ja -työskentelyn taidot.

Työelämälähtöinen opinnäyte, kokemuksia ja vinkkejä

Venäjän kielen opiskelija Olga Holopaisen pro gradu ja työharjoittelu yhteistyössä Youpretin kanssa.

Kuvituskuva, jossa hymyileviä ihmisiä ja HUMUS-hankkeen logo

Työelämäyhteistyön merkitys

Museoalan ammattiliitto MAL:n järjestökoordinaattori Heta Hedman kertoo, miksi työelämäyhteistyöhön panostaminen on tärkeää humanistisilla aloilla. 

Kieliasiantuntijat ry:n, TAKU ry:n ja MAL ry:n edustajat kertovat miksi työnantajien kannattaa tutustua humanistiseen alaan.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) arvioinnin raportin mukaan humanistisilla aloilla tulee panostaa työelämärelevanssiin.

Työharjoittelukokemuksia

Kulttuurintutkimuksen opiskelijan Anna Arkon harjoittelu opintosihteerinä ja harjoittelun kautta työllistyminen.

Kulttuurintutkimuksen opiskelijan Laura Väänäsen harjoittelu Abloylla.

Kulttuurintutkimuksen opiskelijan Nelli Peltokankaan harjoittelu Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) radio- ja tv-arkistossa.

Kulttuurintutkimuksen opiskelijan Hanna Puron harjoittelu Museovirastossa.

Verkostoituminen

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU:n yhteisösuunnittelija Vilja Byström kertoo vinkkinsä verkostoitumiseen.

Yritysyhteistyövinkit ainejärjestöille

Ainejärjestö – näin pääset alkuun yritysyhteistyössä!

Työelämälähtöinen opinnäyte – lue opinnäyteyhteistyön kautta työllistyneen Olga Holopaisen vinkit

Mietitkö opinnäyteaihetta? Askarruttaako valmistumisen jälkeinen aika? Tiesithän, että opinnäytteen voi tehdä työelämälähtöisesti yhteistyössä yrityksen, järjestön tai muun organisaation kanssa.

Työelämälähtöinen opinnäyte on opiskelijalle erinomainen mahdollisuus osoittaa asiantuntijuutta ja osaamista sekä yhteistyöorganisaatiolle että muille saman alan edustajille. Yhteistyö vahvistaa verkostoja ja edistää työllistymistä. Venäjän kielen maisteriopiskelija Olga Holopaiselle opinnäyteyhteistyö Youpret Oy:n kanssa poiki myös harjoittelupaikan ja työsopimuksen.

HUMUS-hankkeen tilaisuudessa Olga kuuli digitaalisen tulkkauksen välityspalvelu Youpretistä ja mahdollisuudesta opinnäyteyhteistyöhön yrityksen kanssa.

– Halusin tehdä töitä tulkkauksen parissa, mutta en aiemmin ollut miettinyt graduni aihetta. Graduohjaajaltani tuli hyvä idea, että tekisin graduni tulkkauksesta. Youpret tekee paljon pikatulkkausta, joten idea pika- ja puhelintulkkauksen tutkimisesta tuli heiltä, Olga kertoo.

Olga kävi Youpretillä keskustelemassa yhteistyöstä syksyllä 2021, ja pro gradu valmistui toukokuussa 2022.

Opinnäytteestä aineksia käytännön työhön

Olga Holopainen vastaa pro gradullaan Youpretin tiedontarpeisiin, sillä he halusivat tietää kuinka tulkkauksen laatuun voi vaikuttaa tulkkien näkökulmasta. Olga tutki myös tulkkien mielipiteitä tulkkausprosessista ja miten tulkkeja voi auttaa työssään.

Olga rajasi aiheen yleisestä tulkkauksesta pikatulkkaukseen. Hän halusi tutkia aihettaan ihmisten kautta, joten koosti aineistonsa haastattelemalla Youpretin tulkkeja. Youpret auttoi haastateltavien hankkimisessa.

– Rajasimme aiheen venäjän kielen tulkkeihin, mutta osa oli myös muita kieliä tulkkaavia.

Pro gradunsa tuloksiksi Olga Holopainen sai haastatteluja analysoimalla, että työkokemus on vaikuttanut tulkkauksen laatuun. Myös tekniset asiat vaikuttavat tulkkien näkemykseen siitä, mitä laatu on. Tulkeilla on käytössä asioimistulkin säännöstö, joka ohjaa laatua. Moni tulkki on itseoppinut, joten kaikilla tulkeilla laatu ei tule ainoastaan asioimistulkkauksen koulutuksesta. Asiakkaat ja tulkattavat arvioivat tulkkauksen laatua koko ajan.

– Moni on määrittänyt laadun niin, että se on heidän oma puheensa, tulke sisältöineen. Heidän mukaansa on hyvä, jos tulkki osaa olla haastattelutilanteessa aidosti läsnä. Hyvä tulkki tulkkaa mahdollisimman tarkasti, mutta ei kankeasti sanasta sanaan, vaan muodostaa järkevän kokonaisuuden.

Opinnäytettä viimeistellessään Olga huomasi jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.

– Olisi kiinnostavaa tutkittavaa esimerkiksi millaisia muistiinpanotekniikoita tulkit käyttävät tulkkauksen aikana ja miten. Myös muistin toiminta tulkkauksessa olisi kiinnostava aihe.

Opinnäytte poiki harjoittelu- ja työpaikan

Onnistuneen opinnäyteyhteistyön johdosta Olga Holopainen sai harjoittelupaikan Youpretiltä pro gradun valmistuttua. Opintoihin kuuluva kahden kuukauden mittainen harjoittelu alkoi huhtikuussa 2022. Työsuhde jatkui harjoittelun jälkeenkin.

– Olen huomannut, että tulkkaus on se, minkä parissa haluaisin työskennellä tulevaisuudessakin.

Opinnäytteen tekeminen ennen harjoittelua antoi Holopaisen mukaan valmiuksia työelämään. Harjoittelun aikana on tullut vastaan samanlaisia asioita kuin hän käsitteli opinnäytteessään. Pro gradun tekeminen auttoi ymmärtämään tulkkien työtä ja toi ymmärrystä mistä tulkkauksen laatu koostuu.

– Työssä yllätti hektisyys ja miten tulkkaus käytännössä tapahtuu. Yleensä työhön liittyy spontaaneja asioita, joihin ei itse tulkkina voi vaikuttaa.

Tulkkauksessa on tullut vastaan omat haasteensa, kun Olga tekee puhelintulkkausta pikana. Esimerkiksi tulkkaustilanteessa voi olla monta ihmistä, yhteys saattaa pätkiä ja voi olla, että puhelimessa ei ole kaiutinta ja se annetaan ihmiseltä toiselle.

– Voi joutua jatkamaan työtä toisen tulkin jälkeen ilman pohjatietoja. Siinä on ihmettelemistä.

Yhteistyö pehmensi siirtymää työelämään

Pikatulkkauksesta ja virallisesta tulkkauksesta Holopaisella ei ollut ennestään kokemusta, mutta sanavarastoa ja osaamista kääntämisestä on viiden vuoden opintojen aikana kertynyt. Harjoittelu tuli hänen mielestään sopivassa vaiheessa opintoja. Suoraan harjoittelun perään Olga sai työsopimuksen Youpretiin.

– Siirtymät tulivat kivasti ilman mutkia. Siirtymä työelämään tuli yllätyksenä, kun konkretisoitui, että pääsen harjoitteluun ja jatkan siitä työelämään.

Olga Holopainen arvioi, että töitä tulkkaus- ja käännösalalla riittää. Hänen mielestään töitä hakiessa eduksi ovat vahvat kielet, osaaminen ja sen kehittäminen.

– Vaikuttaa, että alalla osaavia tulkkeja on paljon, mutta jokainen on oma yksilö, joten on erilaista osaamista.

Olga kokee, että työelämälähtöisestä opinnäytteessä on ollut hyötyä paitsi Youpretillä työskennellessä myös jatkossa.

– CV:ssä näyttää hyvältä, että on saanut harjoittelun, tehnyt gradun ja suoraan valmistuttuaan päässyt oman alan töihin. Gradusta saa hyvän lisän portfolioon.

Kaikkiaan yritysyhteistyön tekeminen on ollut Olga Holopaisen mielestä mukavaa.

– Gradun tekeminen työelämäyhteistyönä selkeyttää ja helpottaa prosessia. Ilman yritysyhteistyötä haastateltavien hankkiminen olisi vienyt enemmän aikaa.

Tietolaatikko: Olgan ja HUMUS-hankkeen vinkit työelämälähtöiseen opinnäytteeseen 1. Pohdi omia uratavoitteitasi: Missä haluat työskennellä? Millaisista tehtävistä olet kiinnostunut? 2. Hyödynnä verkostoja opinnäyteaiheiden kartoituksessa. Katso JobTeaserin ja TalentHubin aiheet. Hyödynnä esimerkiksi aiemmasta työkokemuksesta ja harrastuksista syntyneet verkostot. 3. Mieti mitä itseäsi kiinnostava yritys haluaisi, mitä se tavoittelee ja mistä sille voisi olla hyötyä. Pohdi niihin liittyen oma aihe, jota kiinnostaisi tutkia. Mikä on ajankohtaista ja uutta? Perehdy tutkimuskirjallisuuteen, rajaa aihetta ja tee aihevaihtoehtoja. Keskustele ohjaajasi kanssa. 4. Jos aiheen ja yhteistyöorganisaation pohtimiseen kaipaa vinkkiä, HUMUS-hankkeen yhteistyökumppaneilla on valmiita teemoja, aiheita ja aineistoja. Työelämälähtöisten opinnäytteiden aihelista löytyy Yammerin HUM (opiskelijat) -ryhmästä sivupalkkiin kiinnitettynä. Linkki ohjaa humanistisen osaston opintoyhteisöön (Materiaalit; Työelämälähtöiset opinnäytteet). Aihelista päivittyy uusien aiheiden tullen ja jos jokin aihe varataan. 5. Laita rohkeasti suoraan viestiä kiinnostavalle yritykselle, ja kysy heidän tiedon tarpeistaan. ”Usein varsinkin Joensuussa yritykset, jotka ovat esimerkiksi hankkeissa mukana ja mainostavat toimintaansa, ovat kiinnostuneita opinnäyteyhteistyöstä. On monia muitakin joensuulaisia yrityksiä, jotka eivät ole aivan pinnalla, mutta joiden kautta saisi tehtyä opinnäytetyön,” Olga vinkkaa.

Teksti ja kuvat: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Olga Holopaisen pro gradu Pikatulkkauksen laatu tulkkien näkökulmasta (linkki avautuu uudelle välilehdelle)

Opiskelijasta henkilökunnaksi ja harjoittelusta sijaisuudelle

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Anna Arkko haki vuosi sitten harjoittelupaikkaa kulttuurintutkimuksen opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua varten. Ahkeran hakemisen jälkeen hän sai paikan Itä-Suomen yliopiston opintopalveluista. Sittemmin työ jatkui humanistisen osaston opintosihteerinä. Pyysimme Annaa muistelemaan, millaista oli siirtyä opiskelijan roolista yliopiston henkilökunnan rooliin.

Kuvassa Anna Arkko katsoo kameraan ja hymyilee. Taustalla näkyy hänen työpisteensä ja tietokone.
Anna Arkko viihtyi työharjoittelussa opintopalveluissa.

Anna käytti hakemuksiin paljon aikaa ja räätälöi ne haetun paikan mukaiseksi. Hän lähetti sekä tiedusteluja harjoittelun mahdollisuudesta että vastasi hakuilmoituksiin, joita löysi työnhakusivustoilta. Hän haki muun muassa yhdistyksiin ja järjestöihin, joissa voi olla tekemisissä kulttuurien kanssa ja päästä auttamaan ihmisiä.

– Oma koulutukseni ei suoraan johda tiettyyn ammattiin, joten pohdin mihin haen ja hain sinne tänne. Välillä ei kiitos -vastauksista ja vastaamatta jättämisestä tuli lannistunut olo, että pääsenkö mihinkään töihin ilman työkokemusta.

Vihdoin haastattelukutsun saaminen oli Annasta uskomatonta ja helpotus. Ensimmäinen oman alan työpaikka aukesi kotiyliopistosta.

– Alku oli jännittävä ja mietitytti mitä pitää tehdä, miten toimia ja miten työelämässä asiat menevät. Vaikka periaatteessa menin tuttuun paikkaan, ensimmäisellä viikolla tuli selväksi, että en tiedä työelämästä tai yliopiston toiminnasta puoliakaan.

Kuva Itä-Suomen yliopiston Agora-rakennuksen sisäänkäynnistä.
Anna Arkko työllistyi omaan kotiyliopistoonsa.

Itsenäisesti osana mukavaa työyhteisöä

Yliopisto työpaikkana kiinnosti Annaa jo ennakkoon. Kahden kuukauden harjoittelun aikana hän tykästyi työhön mitä enemmän sitä teki. Opintosihteerin työtehtäviä ovat muun muassa tilavarausten tekeminen, opintosuoritusten kirjaaminen, aikataulujen tekeminen ja muutokset opettajien pyynnöstä.

– Olin vuodenvaihteeseen asti vastuussa Agoran avaimista, kulkutunnisteista, tulostuslätkistä ja toimistotarvikkeista. Katsoin tulostimen perään ja vastailin opiskelijoiden ja opettajien kysymyksiin.

Työ oli jo alussa itsenäistä, varsinkin etätyösuositusten aikaan. Usein Anna oli kahtena päivänä viikosta yliopistolla ja muuten etänä. Hän koki sen itselleen parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä se toi mukavaa vaihtelua työarkeen.

– Työilmoituksessa kerrottiin, että on osattava toimia itsenäisesti. Heti heitettiin syvään päähän, ja valtaosa harjoittelusta oli itsenäistä. Olin yksittäisiä päiviä yliopistolla auttamassa muun muassa valintakokeissa.

Vaikka Anna oli fyysisesti yksin, ei töiden kanssa tarvinnut jäädä yksin. Hän solahti töihin hyvin, kun vastassa oli mukava henkilökunta. Kaikessa sai apua ja henkilöstö on Annan mielestä helposti lähestyttävää.

– Työ on ennakko-odotusteni mukaisesti virallista, mutta ilmapiiri on rento, mukava ja auttavainen, joten en ajatellut virallisuutta töitä tehdessä.

Kuva Anna Arkon työpisteestä, jossa muun muassa kaksi näyttöä, kuulokkeet ja näppäimistö.
Työ opintopalveluiden harjoittelijana ja opintosihteerinä on itsenäistä.

Ainoa muuttumaton on muutos

Toukokuussa 2021 alkaneen harjoittelun päätyttyä häntä kysyttiin jatkamaan työssä puolen vuoden sijaisuudella.

– Oli hienoa saada noin nopeasti pitkä työpätkä. Vähän mietitytti, olenko tarpeeksi pätevä hommaan, kun alla oli vasta kahden kuukauden harjoittelu. Lopulta opin, kun aloin vain tekemään, ja sain itsevarmuutta.

Kulttuuriantropologian, sosiologian ja sosiaalipsykologian opinnoista kartutettuja yleisiä taitoja pystyy hyödyntämään työssä. Laajojen kokonaisuuksien hallitsemisesta, ongelmanratkaisutaidoista ja asioiden nopeasti omaksumisesta on hyötyä.

– Suoraan sisällöllisesti ei pysty hyödyntämään, mutta humanististen tieteiden opinnoista minulle on tullut taito erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemiseen ja halu auttaa ihmisiä.

Työt ovat opettaneet muun muassa yhteistyötaitoja ja tietoteknisiä taitoja. Anna mainitsee tärkeäksi opiksi, että yliopistolla yksi muuttumaton asia on asioiden jatkuva muuttuminen. Annan ollessa opintosihteerinä ei tullut pelkästään iso Peppi-muutos, vaan porukka vaihtuu ja asiat kehittyvät ja tulee päivityksiä.

– Yliopisto on ympäristö, joka pyrkii koko ajan kehittymään. Opin pysymään muutoksessa mukana ja asenteen, että pyrkii kehittämään itseään koko ajan. Sama pätee varmasti muuhunkin kuin yliopistoon.

Anna Arkko katsoo kameraan maski kasvoillaan, taustalla näkyy tyhjä luentosali.
Työharjoittelunsa aikana Anna Arkko muun muassa valvoi valintakokeita.

Ihmisten auttamista jatkossakin

Opiskelijasta henkilökunnaksi siirtyminen oli mielenkiintoista, varsinkin kun Anna opiskelee vielä maisterintutkintoaan varten.

– Työporukan kanssa nauroimme, että olen hybridiolento: yksi hetki kirjaan työhuoneessa opintosuorituksia ja sitten menen pariksi tunniksi luennolle.

Puolen vuoden sijaisuuden päätyttyä Anna on keskittynyt enemmän opintoihinsa, kunnes seuraava sijaisuus opintosihteerinä alkaa pian.

– Oli outoa palata opiskelijan rooliin töiden viikkorytmistä. Päivän tehtäväni on vain lukea tenttikirjaa.

Anna haluaisi jatkossakin työskennellä ihmisten auttamisen parissa.

– Senkin olen oppinut, että ajatukseni auttamisesta oli ennen harjoittelua kapea. Huomasin että opintosihteerinkin työ on vahvasti muiden auttamista, sekä henkilökunnan että opiskelijoiden.

Jo ennen työharjoittelua Annaa kiinnosti jatkaa maisteriksi valmistuttuaan väitöskirjaan ja muutenkin tutkimuksen pariin. Hän huomasi, että myös hallinnon puolella on mukava työskennellä.

– Ainakin yksi vaihtoehto on selkeytynyt, kun aiemmin minulla ei ollut mitään ideaa töiden suhteen. Nyt on suunta.

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: Anna Arkko