Työelämälähtöinen opinnäyte – lue opinnäyteyhteistyön kautta työllistyneen Olga Holopaisen vinkit

Mietitkö opinnäyteaihetta? Askarruttaako valmistumisen jälkeinen aika? Tiesithän, että opinnäytteen voi tehdä työelämälähtöisesti yhteistyössä yrityksen, järjestön tai muun organisaation kanssa.

Työelämälähtöinen opinnäyte on opiskelijalle erinomainen mahdollisuus osoittaa asiantuntijuutta ja osaamista sekä yhteistyöorganisaatiolle että muille saman alan edustajille. Yhteistyö vahvistaa verkostoja ja edistää työllistymistä. Venäjän kielen maisteriopiskelija Olga Holopaiselle opinnäyteyhteistyö Youpret Oy:n kanssa poiki myös harjoittelupaikan ja työsopimuksen.

HUMUS-hankkeen tilaisuudessa Olga kuuli digitaalisen tulkkauksen välityspalvelu Youpretistä ja mahdollisuudesta opinnäyteyhteistyöhön yrityksen kanssa.

– Halusin tehdä töitä tulkkauksen parissa, mutta en aiemmin ollut miettinyt graduni aihetta. Graduohjaajaltani tuli hyvä idea, että tekisin graduni tulkkauksesta. Youpret tekee paljon pikatulkkausta, joten idea pika- ja puhelintulkkauksen tutkimisesta tuli heiltä, Olga kertoo.

Olga kävi Youpretillä keskustelemassa yhteistyöstä syksyllä 2021, ja pro gradu valmistui toukokuussa 2022.

Opinnäytteestä aineksia käytännön työhön

Olga Holopainen vastaa pro gradullaan Youpretin tiedontarpeisiin, sillä he halusivat tietää kuinka tulkkauksen laatuun voi vaikuttaa tulkkien näkökulmasta. Olga tutki myös tulkkien mielipiteitä tulkkausprosessista ja miten tulkkeja voi auttaa työssään.

Olga rajasi aiheen yleisestä tulkkauksesta pikatulkkaukseen. Hän halusi tutkia aihettaan ihmisten kautta, joten koosti aineistonsa haastattelemalla Youpretin tulkkeja. Youpret auttoi haastateltavien hankkimisessa.

– Rajasimme aiheen venäjän kielen tulkkeihin, mutta osa oli myös muita kieliä tulkkaavia.

Pro gradunsa tuloksiksi Olga Holopainen sai haastatteluja analysoimalla, että työkokemus on vaikuttanut tulkkauksen laatuun. Myös tekniset asiat vaikuttavat tulkkien näkemykseen siitä, mitä laatu on. Tulkeilla on käytössä asioimistulkin säännöstö, joka ohjaa laatua. Moni tulkki on itseoppinut, joten kaikilla tulkeilla laatu ei tule ainoastaan asioimistulkkauksen koulutuksesta. Asiakkaat ja tulkattavat arvioivat tulkkauksen laatua koko ajan.

– Moni on määrittänyt laadun niin, että se on heidän oma puheensa, tulke sisältöineen. Heidän mukaansa on hyvä, jos tulkki osaa olla haastattelutilanteessa aidosti läsnä. Hyvä tulkki tulkkaa mahdollisimman tarkasti, mutta ei kankeasti sanasta sanaan, vaan muodostaa järkevän kokonaisuuden.

Opinnäytettä viimeistellessään Olga huomasi jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.

– Olisi kiinnostavaa tutkittavaa esimerkiksi millaisia muistiinpanotekniikoita tulkit käyttävät tulkkauksen aikana ja miten. Myös muistin toiminta tulkkauksessa olisi kiinnostava aihe.

Opinnäytte poiki harjoittelu- ja työpaikan

Onnistuneen opinnäyteyhteistyön johdosta Olga Holopainen sai harjoittelupaikan Youpretiltä pro gradun valmistuttua. Opintoihin kuuluva kahden kuukauden mittainen harjoittelu alkoi huhtikuussa 2022. Työsuhde jatkui harjoittelun jälkeenkin.

– Olen huomannut, että tulkkaus on se, minkä parissa haluaisin työskennellä tulevaisuudessakin.

Opinnäytteen tekeminen ennen harjoittelua antoi Holopaisen mukaan valmiuksia työelämään. Harjoittelun aikana on tullut vastaan samanlaisia asioita kuin hän käsitteli opinnäytteessään. Pro gradun tekeminen auttoi ymmärtämään tulkkien työtä ja toi ymmärrystä mistä tulkkauksen laatu koostuu.

– Työssä yllätti hektisyys ja miten tulkkaus käytännössä tapahtuu. Yleensä työhön liittyy spontaaneja asioita, joihin ei itse tulkkina voi vaikuttaa.

Tulkkauksessa on tullut vastaan omat haasteensa, kun Olga tekee puhelintulkkausta pikana. Esimerkiksi tulkkaustilanteessa voi olla monta ihmistä, yhteys saattaa pätkiä ja voi olla, että puhelimessa ei ole kaiutinta ja se annetaan ihmiseltä toiselle.

– Voi joutua jatkamaan työtä toisen tulkin jälkeen ilman pohjatietoja. Siinä on ihmettelemistä.

Yhteistyö pehmensi siirtymää työelämään

Pikatulkkauksesta ja virallisesta tulkkauksesta Holopaisella ei ollut ennestään kokemusta, mutta sanavarastoa ja osaamista kääntämisestä on viiden vuoden opintojen aikana kertynyt. Harjoittelu tuli hänen mielestään sopivassa vaiheessa opintoja. Suoraan harjoittelun perään Olga sai työsopimuksen Youpretiin.

– Siirtymät tulivat kivasti ilman mutkia. Siirtymä työelämään tuli yllätyksenä, kun konkretisoitui, että pääsen harjoitteluun ja jatkan siitä työelämään.

Olga Holopainen arvioi, että töitä tulkkaus- ja käännösalalla riittää. Hänen mielestään töitä hakiessa eduksi ovat vahvat kielet, osaaminen ja sen kehittäminen.

– Vaikuttaa, että alalla osaavia tulkkeja on paljon, mutta jokainen on oma yksilö, joten on erilaista osaamista.

Olga kokee, että työelämälähtöisestä opinnäytteessä on ollut hyötyä paitsi Youpretillä työskennellessä myös jatkossa.

– CV:ssä näyttää hyvältä, että on saanut harjoittelun, tehnyt gradun ja suoraan valmistuttuaan päässyt oman alan töihin. Gradusta saa hyvän lisän portfolioon.

Kaikkiaan yritysyhteistyön tekeminen on ollut Olga Holopaisen mielestä mukavaa.

– Gradun tekeminen työelämäyhteistyönä selkeyttää ja helpottaa prosessia. Ilman yritysyhteistyötä haastateltavien hankkiminen olisi vienyt enemmän aikaa.

Tietolaatikko: Olgan ja HUMUS-hankkeen vinkit työelämälähtöiseen opinnäytteeseen 1. Pohdi omia uratavoitteitasi: Missä haluat työskennellä? Millaisista tehtävistä olet kiinnostunut? 2. Hyödynnä verkostoja opinnäyteaiheiden kartoituksessa. Katso JobTeaserin ja TalentHubin aiheet. Hyödynnä esimerkiksi aiemmasta työkokemuksesta ja harrastuksista syntyneet verkostot. 3. Mieti mitä itseäsi kiinnostava yritys haluaisi, mitä se tavoittelee ja mistä sille voisi olla hyötyä. Pohdi niihin liittyen oma aihe, jota kiinnostaisi tutkia. Mikä on ajankohtaista ja uutta? Perehdy tutkimuskirjallisuuteen, rajaa aihetta ja tee aihevaihtoehtoja. Keskustele ohjaajasi kanssa. 4. Jos aiheen ja yhteistyöorganisaation pohtimiseen kaipaa vinkkiä, HUMUS-hankkeen yhteistyökumppaneilla on valmiita teemoja, aiheita ja aineistoja. Työelämälähtöisten opinnäytteiden aihelista löytyy Yammerin HUM (opiskelijat) -ryhmästä sivupalkkiin kiinnitettynä. Linkki ohjaa humanistisen osaston opintoyhteisöön (Materiaalit; Työelämälähtöiset opinnäytteet). Aihelista päivittyy uusien aiheiden tullen ja jos jokin aihe varataan. 5. Laita rohkeasti suoraan viestiä kiinnostavalle yritykselle, ja kysy heidän tiedon tarpeistaan. ”Usein varsinkin Joensuussa yritykset, jotka ovat esimerkiksi hankkeissa mukana ja mainostavat toimintaansa, ovat kiinnostuneita opinnäyteyhteistyöstä. On monia muitakin joensuulaisia yrityksiä, jotka eivät ole aivan pinnalla, mutta joiden kautta saisi tehtyä opinnäytetyön,” Olga vinkkaa.

Teksti ja kuvat: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Olga Holopaisen pro gradu Pikatulkkauksen laatu tulkkien näkökulmasta (linkki avautuu uudelle välilehdelle)

Tunnelmia Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuudesta

Torstaina 19.5. HUMUS-hankkeen kolmevuotinen taival huipentui Humanistinen tulevaisuus -päätöstilaisuuteen Tiedepuistolla. Tilaisuutta seuraamaan oli kerääntyi mukavasti opiskelijoita, valmistuneita ja työelämän edustajia niin paikan päälle kuin Teamsiinkiin. Paljon kiitoksia onnistuneesta tilaisuudesta kaikille puhujille, panelisteille ja osallistujille!

Katso tallenne päivän puheenvuoroista.

Viestintätaitojen merkitys muuttuvassa työelämässä

Tilaisuuden avasi työelämän muutoksen asiantuntija, valmentaja Miia Savaspuro, joka puhui etänä viestintätaitojen merkityksestä työelämässä. Viestinnällä päästään tavoitteisiin ja saadaan ihmiset toimimaan.
– Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on aito merkitys silloin, kun se on avointa, läpinäkyvää, kaikkien on mahdollista osallistua ja mahdollisimman moni tulee kuulluksi, Savaspuro kertoi.                                                      Humanistien tapa katsoa maailmaa on Savaspuron mukaan hyödyksi monissa tehtävissä, sillä humanistisessa osaamisessa keskeistä on vuorovaikutus ja viestintä.

Neljän kuvan kollaasi: yleisöä, juotaja Anna Simolin ja Miia Savaspuro etänä valkokankaalla, Antero Puhakka pitämässä esitelmää, kahvittelua.

Mitä virkaa humanistilla?

Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Antero Puhakka esitteli humanistien työllistymisnäkymiä tutkimukseen ja tilastoihin pohjaten. Humanistien työllistyminen on pidemmällä aikajänteellä selvästi paranemaan päin. Puhakka mainitsi myös, että generalistit ovat kokeneet työllistyvänsä paremmin ja monipuolisemmin kuin professioaloilta valmistuneet.
– Humanistinen tutkinto ei anna pätevyyttä mihinkään, mutta antaa kelpoisuuden kaikkeen, Puhakka kiteytti.
Humanistit ovat valtaosin tyytyväisiä koulutukseensa ja työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan. Työllistyminen paranee, mitä enemmän aikaa valmistumisesta kuluu. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen humanisteista 29 prosenttia toimii yrittäjinä.
– Rakentakaa omaa tulevaisuuden polkua sen mukaan mikä teitä kiinnostaa, Puhakka kannusti puheenvuoronsa päätteeksi.

HUMUS-hankkeen tulokset ja tulevaisuus

HUMUS-hankkeen vastuullinen johtaja, professori Risto Turunen kertoi hankkeen monipuolisesta toiminnasta, kuten mentorointiohjelmasta, työelämätapahtumista, alumnitarinoista ja organisaatiovierailuista.
– Idea hankkeesta humanistien työelämäsuhteiden parantamiseksi lähti julkisesta sanasta, jossa humanistinen koulutus tulee sterotypisesta ja negatiisesta näkökulmasta esille. Hankkeen tavoitteina oli huomioida työelämän tarpeet koulutuksessa ja vanhentuneiden mielikuvien purkaminen, Turunen esitteli.

Hankkeessa on luotu työelämäverkosto, jonka kautta jatkossakin osana koulutusta edistetään opiskelijoiden työelämäyhteyksiä humanistisella osastolla. Turunen hahmotti työelämän tulevaisuutta, jossa korostuvat työn pirstaleinen luonne, pätkätyöt ja vuorovaikutus koneiden kanssa.                     – Jatkossa vaatimuksia työlle ovat ajanhallinta, mikroyrittäjyys ja osaamisensa markkinointi. Tarvitaan digitaalista osaamista ja tietomassojen käsittelyn taitoja. Uusi työ tuo mahdollisuuksia humanisteille ihmisymmärryksen kautta.

Neljän kuvan kollaasi: Risto Turunen puhuu mikrofoniin. Työelämän edustajat Arttu Käyhkö ja Juha Kukkonen keskustelevat. Opiskelijat Elina Etholen, Ville Mäki, Sinja Ylisiurua ja Jutta Ekman keskustelevat. Yleisöä katsomassa paneelikeskustelua.

Palautepaneeli

Verkostoitumisen täyteisen kahvitauon jälkeen tilaisuuden päätti antoisa paneelikeskustelu. Erilaisten organisaatioiden sekä yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat keskustelivat humanistien roolista työelämässä ja miltä yhteistyö humanistisen osaston ja hankkeessa muodostetun yhteistyöverkoston kesken vaikuttaa.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin kehittämispäällikkö Suvi Valoharju peräänkuulutti opiskelijoiden uskallusta mennä työkentälle ja tarjota omaa humanistista osaamista yrityksille. Business Joensuun palvelujohtaja Janita Ylitalo vahvisti, että humanisteja tarvitaan muun muassa kansainvälistymisen ja viennin kehittämisessä.

Yliopistonlehtori Nina Havumetsän mukaan humanisti sopii erinomaisesti tuotekehityksen pariin. Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja Arttu Käyhkö on huomannut saman. Bisnesmaailmassa ihmistä on ymmärrettävä monella tasolla.                                                                               – Kohderyhmäajattelu on tärkeää. On ymmärrettävä ostamisen motiiveja ja arvoja, Käyhkö kiteytti.

Jatko-opiskelija Meri Kinnunen mainitsi miten tärkeää on ottaa opiskelijoita mukaan työelämäyhteistyöprojekteihin. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Eira Varis totesi:                                       – On oleellista juurruttaa hanketoiminnan tulokset luontevaksi osaksi organisaation omaa toimintaa.

Neljän kuvan kollaasi: Juontaja Anna Simolin paneelikeskustelijoiden edustalla, ihmisiä keskustelemassa kahvitellen, opiskelijat Elina Etholen ja Jutta Ekman keskustelevat, panelistit Meri Kinnunen ja Nina Havumetsä.

Opiskelijoiden tunnelmia päätöstilaisuudesta

”Päätöstilaisuus oli kokonaisuudessaan hyvin toteutettu ja puhujat toivat kukin mielenkiintoisia näkökulmia esiin humanistien työelämästä ja millaista se voisi olla tulevaisuudessa. Tilaisuudesta jäi todella positiivinen ja innostunut olo näin työelämän alussa, ja toivottavasti pian valmistuvana, humanistiopiskelijana.

Kaikilta puhujilta sai lisää itsevarmuutta siihen ajatukseen, jonka avulla olen sinnikkäästi opintojani tehnyt: kannattaa uskaltaa seurata omia mielenkiinnon kohteitaan ja luottaa siihen, että niitä pääsee käyttämään tulevassa työelämässä. Puhujilta sain myös lisäintoa omaan nykyiseen työhöni, joka ei suoraan vastaa koulutustani.

Etenkin Miia Savaspuron puheenvuorosta jäi mieleen se, että kaikesta työkokemuksesta on aina hyötyä, ja muilta ylipäätään ajatus siitä, että humanistista osaamista tarvitaan joka paikassa tänä päivänä. Ja kuten Antero Puhakkakin sanoi, ei sillä pääaineella niin väliä. Riittää kun opiskelee sitä, mitä haluaa ja osaa soveltaa osaamistaan monissa erilaisissa työtehtävissä. Päivästä intoa saaneena on hyvä jatkaa ylpeänä humanistina työuraa ja opintoja.”

Anna Arkko, kulttuurintutkimuksen maisteriopiskelija, opintosihteeri

 

Vaikka HUMUS-hankkeen järjestämät työelämätapahtumat ovat avartaneet ajatustani humanistin työstä, yllätyin siitä, miten negatiivinen kuva itselläni edelleen oli humanistien (siis erityisesti generalistien) työllistymisestä. Antero Puhakan humanistien työllistymisestä kokoamat tilastot muuttivat ajatustani: asiantuntijat ja erityisasiantuntijat näyttävät työllistyvän yllättävän hyvin.

Tapahtumassa tuli vahvasti esille se, että työelämä kaipaa humanistien erityisosaamista. Tämä erityisosaaminen koostuu taidoista, jotka usein sivuutetaan, joita pidetään itsestäänselvyyksinä tai toisarvoisina: muun muassa vuorovaikutustaidoista, viestintäosaamisesta, tekstien ja suurten kokonaisuuksien hallinnasta, empatiasta ja hyvästä johtajuudesta. Joskus pääsee itseltänikin unohtumaan, kuinka hyödyllistä on hallita monia noista osa-alueista.

Oli kiinnostavaa kuulla työelämän edustajien ajatuksia hankkeesta. Hanke tuntui muuttaneen myös heidän kuvaansa humanisteista ja humanistisesta osaamisesta. Pääsinpä juttelemaan tilaisuudessa myös Joensuun kauppakamarin edustajan kanssa. Oli mukava saada kannustusta ja päästä reflektoimaan sitä, millainen oma urapolku ja opintopolku on ollut.

Sinja Ylisiurua, suomen kielen kandidaattiopiskelija Oppimisportfoliohattu-blogissaan (Linkki blogiin avautuu uudelle välilehdelle.)

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: Tuuli Ahonen ja Miia Hartikainen

Alumnitarinoita: Hankkeiden kautta työllistyminen elokuva- ja informaatioaloille

Humanistit työllistyvät moninaisiin tehtäviin erilaisille kentille. Esimerkit hahmottavat työllistymismahdollisuuksien monipuolisuutta ja miten ura voi lähteä käyntiin valmistumisen jälkeen.

Kaksi Itä-Suomen yliopistosta valmistunutta humanistia kertoi HUMUS-hankkeelle urapolkunsa. Miten Tero Koistisen polku johti kirjallisuuden opinnoista Suomen Filmikamarin toimitusjohtajaksi? Millaista reittiä Liisa Näpärä pääsi kulttuurintutkimuksen jatko-opinnoista Kansalliskirjaston tietoasiantuntijaksi?

Kuvassa Tero Koistinen hymyilee
Tero Koistinen, kuvaaja Riitta Käppi

Ajan hermolla edunvalvontaa ja tiedon jakamista – Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen

Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtaja Tero Koistinen on valmistunut filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1997. Ura elokuva-alalla käynnistyi opiskeluaikana elokuvakoneenhoitajana Elokuvateatterikeskus Tapiossa.

– Kaikessa on kyse tuurista, mihin päin ura lähtee menemään, Tero summaa urapolkuaan.

Tero opiskeli kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa muun muassa kirjallisuutta ja taiteensosiologiaa. Valmistuttuaan hän työskenteli yliopistossa assistenttina ja tutkijana ennen kuin sai projektipäällikön pestin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun digitaalisen elokuvateatterikeskuksen kehittämishankkeessa.

– Otimme selvää, mitä elokuvateatterialalla tapahtuu. Kaikki elokuvat olivat vielä filmillä ja digitointia aloitettiin. Suomen elokuva-alan toimijat tulivat tutuiksi ja kansainväliset verkostoni alkoivat muodostua. Nykyiset työtehtäväni ovat tulleet sitä myötä.

Helsingissä toimivan elokuva-alan keskusjärjestö Filmikamarin toimitusjohtaja Tero on ollut vuodesta 2009.
– Ennen sitä olin elokuvateatteriliiton toiminnanjohtajana.

Työn sisältö

Toiminta kulttuurituotteiden liepeillä kiinnostaa Tero Koistista. Toimitusjohtajan työhön lukeutuu edunvalvontaa, alan kehitykseen vaikuttamista lobbaamalla ja jäsenten auttamista asioissa laidasta laitaan.       – Koko ajan on pysyttävä perillä, mitä alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu.

Teron työpäiviin lukeutuu muun muassa kokouksia erilaisissa hallituksissa ja EU:n kulttuuriasioita käsittelevän ministeriön jaostossa sekä kysymyksiin vastailua ja tiedonhankintaa.                                                                                      – Kysymyksiä tulee esimerkiksi järjestön jäseniltä, elokuvateattereista, levittäjiltä ja tiedotusvälineiltä. Kysytään vaikkapa piratismitilanteesta, jonkin elokuvan levittäjästä tai elokuvateattereiden määrästä ministeriötä varten.

Antoisinta työssä on, kun tietää auttaneensa ihmisiä ja kulttuurialaa.
– On järjestön pitkän työn tulosta, että viranomaiset ja tiedotusvälineet luottavat meihin ja pyytävät tietoa.

Kuvassa lukee lainaus Tero Koistiselta: "Kulttuurialan opinnoista saa myös ymmarrystä, miten maailma, yhteiskunta ja kulttuuriala toimivat" Koristeena koivunlehtiä muistuttava piirros.

Tutkinnosta tärkeitä oppeja

Kulttuurintutkimuksen opinnoista on ollut työssä hyötyä. Teron mielestä tärkeintä, mitä humanistisista opinnoista voi saada, on oppia lukemaan, kirjoittamaan ja hankkimaan tietoa. Tärkeä oppi on esittää tietoa sen mukaan, millaiselle yleisölle se on tarkoitettu ja kulloinkin tarvittavalla tavalla, esimerkiksi tiedotteen tai raportin muodossa.

– Yhtä lailla on pystyttävä keskustelemaan ja viemään viestiä. Näitä taitoja tarvitaan missä tahansa asiantuntijatehtävässä. Kulttuurialan opinnoista saa myös ymmärrystä, miten maailma, yhteiskunta ja kulttuuriala toimivat.

Täydentäviä opintoja Tero ei ole tehnyt, sillä osaaminen täydentyy töissä. Hän vinkkaa, että tekijänoikeusjuridiikasta on hyvä olla perillä, jos vastaavat tehtävät kulttuurialalla ja järjestökentällä kiinnostavat. Monella järjestöjohtajalla onkin juristitausta.

– Olisi ollut hyötyä, jos olisin ymmärtänyt opiskella juridiikkaa. Kulttuurialalla tienataan tekijänoikeuksilla, joten niiden logiikka on tarpeen ymmärtää.

Verkostot ovat alalla tärkeitä, ja ne ovat muodostuneet Terollekäytännön töistä. Uraansa aloittelevalle humanistille hän mainitsee tärkeiksi esimerkiksi työharjoittelusta syntyvät verkostot. Teron uralla myös harrastuneisuudella on ollut merkitystä.

– Elokuvateatterissa työskentelemällä opin niin sanotusti puhumaan elokuvaa ja ymmärtämään liiketoiminnan logiikkaa.

Kuvassa on Liisa Näpärä
Liisa Näpärä

Projektinhallintataitojen tärkeys – Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Liisa Näpärä

Liisa Näpärä valmistui vuonna 2015 maisteriksi erikoistumisalanaan kulttuuriantropologia. Hän opiskeli monipuolisesti sivuaineita, kuten perinteentutkimusta, sosiologiaa ja johtamista.

– Valmistuttuani ajauduin vahingossa tekemään väitöskirjaa opettajien digiloikasta erityisesti alakoulussa, Liisa kertoo.

Liisa teki informaatiotutkimuksen opintoja Tampereen avoimessa yliopistossa ja Oulun yliopistossa samalla, kun viimeisteli väitöskirjaansa. Opinnot jäivät, sillä vuonna 2019 väitösviikolla Liisaa tuli vastaan unelmien työpaikka: suunnittelijan työ Kansalliskirjaston projektissa.

– Projekti liittyi tutkijoiden datapalveluiden kehittämiseen. Se mätsäsi kiinnostuksenkohteisiini, teknologiaan ja dataan.

Ennen tieteelliseen kulttuuriperintöorganisaatio Kansalliskirjastoon töihin pääsemistä Liisa oli kartuttanut työkokemusta maisteriopintojen työharjoittelusta Outokummun kirjastossa sekä siitä poikineista sijaisuuksista.

– Tein silpputyötä: välillä myös litteroin haastatteluja, tein projektiassistentin viestinnällistä hommaa ja apurahalla väitöskirjaa.

Tutkimus- ja hankekoordinaatiota

Projekti datapalveluista päättyi vuonna 2020, ja Liisa Näpärä pääsi Kansalliskirjastolle tietoasiantuntijan vakituiseen pestiin syksyllä 2021. Hän tekee tutkimus- ja hankekoordinaatiota sekä niiden kehittämistä. Työssä on viestintää, yhteistyötä tutkijoiden kanssa sekä sisäisten ja ulkoisten prosessien kehittämistä.

– Moni pääsee projektien kautta työpaikoille sisään. Olen onnellinen, että nyt ei tarvitse koko ajan hakea töitä. Kun näin hakuilmoituksen väitösviikollani, ajattelin, että tuo on unelmatyöni. Tämä osoittautuikin sellaiseksi: saan keskittyä kiinnostuksenkohteisiini ja oppia joka päivä uutta.

Tietoasiantuntijan työssä jokainen päivä on erilainen. On verkostoyhteydenottoja, yhteistyökumppaneiden sopimista tulevaan hankkeeseen, opastusta aineistoihin liittyen, suunnittelutyötä, kaavioiden tekemistä ja kokouksia. Liisalle antoisinta on mukava työyhteisö ja työn monipuolisuus. Kansalliskirjastossa kannustetaan myös itsensä kehittämiseen. Liisa onkin osallistunut konferensseihin ja koulutuksiin, viimeisimpänä projektinhallintaa käsittelevään.

Kuvassa lukee lainaus Liisa Näpärältä: "Humanistit työllistyvät usein projektipainotteisesti, joten on tärkeää osata pitää monia lankoja käsissään." Koristeena koivunlehtiä muistuttava piirros.

Oman työn aikatauluttaminen on oleellisia

Maisteri- ja jatko-opinnoissa omaksutut projektinhallintataidot ja aikatauluttaminen ovat osoittautuneet työssä tarpeellisiksi.

– Humanistit työllistyvät usein projektipainotteisesti, joten on tärkeää osata pitää monia lankoja käsissään. Työssäni on hyötyä humanistien analyyttisyydestä, viestintätaidoista ja kokonaisuuksien hallinnasta.

Opintojen aikana uraa suunnitellessa Liisalle oli tärkeää, että tuleva työ on sellainen, josta innostuu.

– Ihannetilanne on mennä omia vahvuuksia kohti. Monesti on käytävä sivupoluilla ennen kuin löytää mitä haluaa. Itselleni se ei ollut selvää vielä opintojen aikana.

Tavoitteiden asettaminen on auttanut Liisaa varsinkin silloin kun tuntuu, että olisi helpompaa jättää jokin asia kesken.

– Päämäärän ei tarvitse olla iso, mutta on hyvä sanoittaa itselleen mitä haluaa.

Liisa kannustaa humanisteja tekemään monipuolisen tutkinnon ja käymään eri tiedekuntien kursseja.

– Jos jotain olisin tehnyt opintojeni aikana toisin, olisin mennyt enemmän juttelemaan ihmisten kanssa. Verkostoituminen ei tapahdu väkisin vaan luonnostaan.

 

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: haastateltavien albumit

Kuuntele Huhuja humanisteista -podcastia – tietoa humanistien potentiaalista ja vinkkejä työelämään!

Kuvassa lukee Huhuja humanisteista, UEF/ Humanistinen osasto. Piirretty paperilennokki on pyöreän taustavärin päällä.

Mitä humanistit tuovat työelämään? Muun muassa sitä pohditaan Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen tuottamassa tuoreessa podcastissa. Kirjailija Tuomas Liuksen juontamassa podcastissa laajennetaan humanisteihin liitettyjä käsityksiä ja vanhentuneita mielikuvia.

Yritysten ja muiden työelämän edustajien kannattaa olla korvat höröllä, sillä Huhuja humanisteissa -podcastin asiantuntijat keskustelevat humanistien laajasta työelämän potentiaalista.

Jaksoissa käsitellään muun muassa ajankohtaisia monikulttuuristumisen ja digitalisaation teemoja. Humanistiopiskelijoille podcast tarjoaa vinkkejä työelämään.

Huhuja humanisteista ensimmäisellä kaudella on viisi jaksoa. Podcastin on tuottanut Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke.

Podcast löytyy myös yleisimmistä podcast-alustoilta, kuten Spotifysta, Apple podcasteista, Soundcloudista, Google podcasteista ja Acastista. (Linkit podcast-alustoille avautuvat uuteen ikkunaan.)

Huhuja humanisteista -podcastin tekstivastine (Pdf-tiedosto avautuu uuteen ikkunaan.)

Jakso 1/5: Humanistien roolit tulevaisuuden työelämässä

Podcastin avausjaksossa tarkastellaan, millainen merkitys humanistisella osaamisella on työelämälle. Miten yritysmaailmassa kannattaisi suhtautua humanistiseen osaamiseen? Miten yritykset voivat hyödyntää korkeaa osaamista? Keskustelemassa ovat Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran Osaamisen aika -projektissa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Tapio Huttula ja HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen projektipäällikkö Anna Logrén.

Jakso 2/5: Voivatko humanistit muuttaa bisneksen? 

Mitä annettavaa humanisteilla ja bisneksellä on toisilleen? Keskustelemassa ovat filosofian tohtori, design-antropologi Anna Haverinen ja Joensuun popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Niina Hattunen. Keskustelussa selviää muun muassa millaisiin bisnesmaailman tehtäviin humanistit erityisesti sopivat ja miten opiskelija voi kartuttaa työkokemusta ja verkostoja.

Jakso 3/5: Tekijöitä teknologian pariin 

Teknologia-ala tarvitsee humanisteja. Kuinka humanistien monipuolista kielten ja kulttuurien tietotaitoa voidaan hyödyntää teknologistuvassa yhteiskunnassa? Näitä kysymyksiä pohtivat Mimmit koodaa -ohjelman koordinaattori Milja Köpsi ja Tommi Kovalainen, joka on robotiikan palvelukeskuksen johtaja CGI:llä. He kertovat, millaisia valmiuksia teknologiayrityksiltä ja humanisteilta löytyy yhteistyöhön ja miten humanistiseen osaamiseen suhtaudutaan teknologia-alan työpaikoilla.

Jakso 4/5: Humanistit rakentavat kansainvälisiä siltoja 

Humanistit voivat auttaa yrityksiä kansainvälistymisen haasteissa. Mitä kaikkia osapuolia kunnioittava yhteistyö vaatii? Liike-elämän kautta tapahtuva kulttuurien kohtaaminen ja kotikansainvälistyminen tarjoavat laaja-alaisen kentän työtehtäviä humanisteille. Aiheesta keskustelevat Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen ja Pasi Ripatti, DB Scenkerin Suomen viestintäjohtaja. 

Jaksossa käsitellään yhteistyötä Venäjän kanssa. Jakso on äänitetty ennen 24.2.2022 Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Jakso 5/5: Huomispäivän humanisti

Humanistisilla aloilla puhaltavat muutosten tuulet. Humanisteille tyypillisiä ammattinimikkeitä jää pois ja uusia syntyy. Millaisissa tehtävissä huomispäivän humanisti työskentelee? Työelämän ja yliopistomaailman yhteistyö tukee koulutuksen kehittämistä. Ennakoiva reagointi on myös tulevaisuuden osaajien etu. Aiheesta keskustelevat asiantuntija Taina Ukkola Kieliasiantuntijat ry:stä ja Jukka Mäkisalo, joka on Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston varajohtaja ja Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen ohjaaja.

Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuus torstaina 19.5.2022

Miksi humanistit ovat yrityksille ja muille organisaatioille sijoitus tulevaisuuteen Itä-Suomessa? Miten työelämän muutokset tulisi huomioida koulutuksessa?

Työelämän edustajat erilaisista organisaatioista ja yrityksistä, humanistiopiskelijat ja työelämässä olevat humanistit, tervetuloa keskustelemaan Itä-Suomen yliopiston Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen tuloksista ja visioimaan työelämän tulevaisuutta!

Torstaina 19.5. järjestetään Humanistinen tulevaisuus – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen päätöstilaisuus. Tapahtumassa on työelämän asiantuntijoiden ja humanistien puheenvuoroja sekä keskustelua työelämästä ja humanistisen osaamisen roolista. Samalla on oiva tilaisuus verkostoitumiseen.

Tilaisuus järjestetään Joensuun Tiedepuistolla kello 12.30–16.00. Kello 12.00–14.00 osioon voi osallistua myös Teamsin kautta. Linkin saat ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittaudu tästä

(Webropol-ilmoittautumisen linkki avautuu uuteen ikkunaan.)

Ilmoittauduthan 12.5.2022 klo 15 mennessä. Etätilaisuuteen voi ilmoittautua 19.5.2022 klo 12.30 saakka.

Koristekuvituksessa koivun lehtiä

OHJELMA

Torstai 19.5.2022

Humanistit työelämässä ja osaamisen tulevaisuus (Tiedepuisto ja Teams)

12.30 Tilaisuuden avaus – Anna Simolin

Itä-Suomen yliopiston yhteyspäällikkö Anna Simolin juontaa tilaisuuden.

12.35 Viestintätaitojen merkitys muuttuvassa työelämässä – Miia Savaspuro

Miten muuttuvassa työelämässä viestitään? Millainen merkitys viestintätaidoilla ja yhteistyösuhteilla on erilaisissa työssä vastaan tulevissa tilanteissa? Miia Savaspuro, työelämän muutoksen asiantuntija, valmentaja ja tietokirjailija  kertoo, millaista nykypäivän työelämä on ja millaista viestintää muuttuvassa työelämässä tarvitaan. Hän esittelee myös, miten humanistien viestintätaitoja voidaan käytännössä hyödyntää. Savaspuro esiintyy etänä.

13.20 Mitä virkaa humanistilla? – Antero Puhakka (UEF)

Miltä humanistien työnäkymät vaikuttavat? Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Antero Puhakka kertoo työelämän muutoksista ja tulevaisuudennäkymistä tutkimukseen ja tilastoihin pohjaten. Puheenvuoro paikan päällä Tiedepuistolla.

13.40 HUMUS-hankkeen tulokset ja tulevaisuus – Risto Turunen (UEF)

Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Risto Turunen kertoo mitä hyviä käytäntöjä hankkeen kolmen toimintavuoden aikana on saavutettu. Työelämäyhteistyö humanistisella osastolla jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Miten hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa? Puheenvuoro paikan päällä Tiedepuistolla.

Yhdessä eteenpäin (Tiedepuisto)

14.00 Kahvitarjoilu

HUMUS-hanke tarjoaa kahvit kahvileipineen. Kahvittelun ohessa on vapaata verkostoitumista ja HUMUS-opiskelijatyöryhmän järjestämä bingo. Bingolomakkeen saat paikan päälle saapuessasi ja sen palauttamalla voit osallistua lahjakorttien arvontaan.

14.45 Palautepaneeli

Paneelikeskustelussa hankkeen kohderyhmien edustajat keskustelevat päivän teemoista, antavat palautetta hankkeen toteutumisesta ja arvioivat tulevaa.

Panelistit:

  • Nina Havumetsä, UEF:n yliopistonlehtori, humanistinen osasto
  • Arttu Käyhkö, Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja
  • Meri Kinnunen, UEF:n jatko-opiskelija, kirjallisuus
  • Suvi Valoharju, Pohjois-Karjalan kauppakamarin kehittämispäällikkö
  • Eira Varis, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö
  • Janita Ylitalo, Business Joensuu Oy:n palvelujohtaja

15.45–16.00 Loppusanat

 

Tilaisuuden järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) yhteistyökumppaneineen.

 

 

// Päivitetty 11.5.2022 Lisätty tieto etätilaisuuden ilmoittautumisen jatkamisesta.

Mitä teet amanuenssi?

Itä-Suomen yliopiston yliopistosanaston mukaan amanuenssilla voidaan viitata kahteen eri asiaan:

  1. Amanuenssi on laitoksen työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu ensisijaisesti opintoneuvonta, mutta tehtävät vaihtelevat hallinnollisista ja atk-tehtävistä opetukseen. 

tai 

  1. Amanuenssi on lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvaa pakollista harjoittelua suorittava ja/tai kliinisten kurssien aikana sairaalassa harjoittelijana toimiva opiskelija. (Lähde: https://kamu.uef.fi/student-book/yliopistosanastoa/)

Tällä kertaa tarkastelemme ensimmäiseksi mainittua amanuenssia, tuota yliopistomaailman sekatyöläistä, jonka lähes jokainen opiskelija jossain opintojensa vaiheessa tapaa tilanteessa tai toisessa. Vaikka amanuenssit ovat läsnä opiskelijoiden opinnoissa, harva tarkemmin tietää, mitä amanuenssin työ oikeastaan on.

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Tuuli Ahonen haastatteli kahta filosofisen tiedekunnan amanuenssia selvittääkseen, mitä amanuenssit oikein tekevät ja minkälaisella taustalla amanuenssiksi voi päätyä. 

Sähköpostihaastatteluun osallistuivat teologian osaston amanuenssi Maiju Parviainen ja Meri Kinnunen, joka työskentelee humanistisen osaston amanuenssina vastuualueinaan suomen kieli ja kulttuuritieteet. 

Maiju Parviainen on filosofian maisteri, pääaineenaan sukupuolentutkimus ja sivuaineena sosiologia. Hän on toiminut ennen nykyistä työtehtäväänsä yliopistolla suunnittelijana, amanuenssina humanistisella osastolla, SCE-tohtoriohjelman koordinaattorina sekä nuoremman tutkijan tehtävässä. Hän päätyi amanuenssiksi alun perin, kun häntä pyydettiin sijaistamaan humanistisen osaston amanuenssia, joka jäi perhevapaalle. Siitä se ajatus sitten kuulemma lähti.

”Mikään tietty koulutus ei valmista amanuenssiksi, vaan työn oppii sitä tekemällä.” 

Kuvassa amanuenssi Maiju Parviainen hymyilee kahvikuppi kädessään.
Amanuenssi Maiju Parviainen

Meri Kinnunen on filosofian maisteri pääaineenaan kirjallisuus ja sivuaineena mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus ja perinteentutkimus. Hän on toiminut ennen amanuenssin työtä yliopistolla opintosihteerinä ja suunnittelijana. Hän on myös jatko-opiskelijana humanistisella osastolla. Amanuenssiksi hän päätyi omien sanojensa mukaan sattuman kautta. Taustalla olivat sekä yliopiston opintopalveluissa suoritetun harjoittelun kautta saatu kokemus että verkostot. 

“Amanuenssin työ on kiireistä, mutta myös palkitsevaa ja mielenkiintoista. Opiskelijoiden kanssa on mukavaa tehdä töitä ja jokainen uusi humanistitutkinto lämmittää sydäntä.” 

Amanuenssin työstä ei kummallakaan nykyisellä amanuenssilla ollut kovinkaan tarkkaa kuvaa ennen työn vastaanottamista. Tietoa oli lähinnä siitä, mitä opiskelijan näkökulmasta amanuenssin työstä oli saatu selville omien opiskelujen aikana. Amanuenssit antavat opintoneuvontaa ja avustavat opiskelijoita kaikissa heidän ongelmissaan mahdollisuuksiensa mukaan.

Kuvassa Amanuenssi Meri Kinnunen hymyilee.
Amanuenssi Meri Kinnunen

Merin mukaan amanuenssin työhön kuuluu kuitenkin paljon sellaista, mitä opiskelijat eivät näe. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi opetussuunnitelma- ja opetusohjelmatyö henkilökunnan kanssa, verkkosivujen päivitys, opinto-oppaiden laatiminen sekä monipuoliset viestinnän tehtävät opiskelijoiden, opettajien ja yliopiston ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, kuten harjoittelupaikkojen tarjoajien, kanssa.

Maiju kuvailee amanuenssin työtä mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi asiantuntijatyöksi. Jokaiseen viikkoon ja päivään mahtuu opiskelijoiden kohtaamista ja neuvontaa, hallinnollisia työtehtäviä (kuten opetussuunnitelmatyötä), viestintää opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa sekä erilaisia valmistelu-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviä. Työtehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevat osaston ja laitoksen mukaan. 

Merin mukaan amanuenssin työ sopii oikein hyvin generalisti-humanisteille sekä kaikille niille, jotka pitävät vaihtelevasta työstä ja ongelmanratkaisusta. Molemmat ovat saaneet opintojensa aikana tärkeitä taitoja, joita he ovat päässeet käyttämään nykyisissä työtehtävissään. Koska Maiju työskentelee tällä hetkellä teologian amanuenssina, hän ei pääse työssään hyödyntämään koulutuksensa sisällöllistä osaamista, mutta muita taitoja kylläkin. Näitä ovat esimerkiksi taito etsiä ja omaksua uutta tietoa sekä itseohjautuvuus.

Meri lisää opinnoissa saatujen taitojen listaan taidon tehdä montaa asiaa yhtä aikaa sekä laajojen kokonaisuuksien yhtäaikaisen hahmottamisen. Hän myös huomauttaa, että humanistien kieli- ja viestintätaidot ovat usein hyvät ja niistä on myös amanuenssin työssä suuresti hyötyä. Molemmat korostavat hyvien organisointitaitojen tärkeyttä sekä hyviä sosiaalisia taitoja.

– Myös koulutusalojen tuntemus on tärkeää, ja kukapa humanistisella osastolla olisikaan parempi asiantuntija kuin humanisti itse, Meri ynnää. 

Teksti: Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija, HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen
Kuvat: Maiju Parviaisen ja Meri Kinnusen kotialbumit