Tunnelmia humanistien työnhakustartista

Kuvassa lukee: Tartu toimeen! Humanistien työnhakustartti 31.1.-4.2.2022. Kuvituksena hymyileviä ihmisiä.

Humanistien työnhakustartti -tapahtuma järjestettiin etänä 31.1.–4.2. Monipuolisessa ohjelmassa käytiin läpi täkyjä työnhakuun, vinkkejä osaamisportfolioon, monipuolisia työpolkuja ja yritysesittelyjä.

Täkyjä työnhakuun

Viikon avanneessa esittelyssä TE-liven tuottaja Matti Asikainen kertoi TE-livestä, joka pyrkii saattamaan työnantajat ja -tekijät yhteen.

– Vuorovaikutteisuus korostuu viikoittaisessa TE-livessä, jossa työnantaja ja -tekijä esittelevät rekrytoivaa yritystä työnhakijoille. Lähetyksissä voi keskustella mahdollisen tulevan työnantajansa kanssa, esitellä itsensä ja esittää kysymyksiä, Asikainen kertoi.

Luotsi puolestaan on työllistymistä edistävä hanke, josta on saatavilla henkilökohtaista neuvontaa esimerkiksi työnhakuasiakirjoihin, haastattelutilanteeseen ja osaamisen päivittämiseen. Duuniagentti Antti Räty kertoi, että korkeakoulusta valmistuneiden kohdalla korostuu verkostoituminen ja oman osaamisen tunnistaminen.

– Osaamista voi olla paljon, vaikka työkokemusta ei vielä olisikaan. Opinnoissa kertyy paljon taitoja, joiden näkyväksi tekeminen ja sanoittaminen voi olla haastavaa. Osaamista sanoitetaan Luotsissa asiakkaiden kanssa, Räty kertoi.

Räty esitteli myös tuoretta TalentHub-alustaa, joka on tarkoitettu kansainvälisten osaajien ja työnantajien kohtaamiseen. Osaajat voivat tehdä sivulle profiilin, jota kautta yritykset voivat löytää tarvitsemaansa osaamista. Humanististen tieteiden opiskelijat ovat osaajia, joiden kannattaa hyödyntää sivustoa esimerkiksi työharjoittelua tai opinnäyteyhteistyötä hakiessa.

Kuvassa lukee lainaus Luotsin duuniagentti Antti Rädyltä: "Korkeakoulusta valmistuneiden kohdalla korostuu verkostoituminen." Taustalla kuvituksena hymyileviä ihmisiä.

Ideoita osaamisportfolioihin

Portfoliosta on hyötyä jo ennen valmistumista esimerkiksi hakiessa työharjoitteluun tai kesätöihin. Huolella tehdyllä ja omannäköisellä portfoliolla voi jäädä työnantajan mieleen. Amanuenssi Meri Kinnunen esitteli työnhakustartissa, kuinka portfolio luodaan Kyvyt.fi-alustalle.

Pienryhmissä suunniteltiin oma portfoliomerkintä, johon osallistujilta tuli hyviä ideoita:
• Harrastuksista kertominen: kuka olen ja mitä osaan. Henkilöesittely esim. videolla.
• Kesätöistä kertominen: työkokemus osaamisen näkökulmasta (myyntityö, asiakaspalvelukokemus jne.)
• Merkintä opinnäytteistä: esim. videolla kooste karttuneesta osaamisesta, opinnäytteen vaiheista ja tuloksista, omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
• Näytteitä tkurssien tuotoksista, esim. katkelma esseestä tai käännöksestä.
• Valokuvien ja muiden visuaalisten elementtien käyttö.
• Kielitaidon näyttäminen kirjoittamalla vieraalla kielellä. Esim. vaihtokokemuksen esiin tuominen.
• Pelkkien suosittelijoiden yhteystietojen ohella työnantajilta ja työkavereilta saatua palautetta voi kirjoittaa minusta sanottua -sivulle.
• Jos olet julkaissut tekstejä esim. lehdissä tai blogissa, voit lisätä linkin.

Alumnitarinoissa monipolvisia työpolkuja

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n projektipäällikkö Leena Virratvuoren pääaine oli historia, ja hän on valmistunut lähihoitajaksi. Hän totesi, että heti ei tarvitse tietää mitä haluaa työkseen tehdä. Järjestökentällä työskennellessään hän on heittäytynyt monenlaisiin tehtäviin.

– Ei ole olemassa johtajatyyppiä. Humanisteilla on paljon annettavaa johtamiseen ihmisläheisen lähestymistavan myötä, kertoi Virratvuori, jota johtamistehtäviin lähteminen alun perin mietitytti.

Kuvassa AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen poseeraa iloisena katse oikealle suunnattuna.
Sonja Siekkinen

AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen kannustaa opettelemaan jatkuvasti uutta. Erityisesti teknologia-ala kehittyy koko ajan, ja on hyvä olla aallon harjalla. Siekkinen sai medianomi-opintojensa jälkeen mediakulttuurin ja viestinnän maisteriopinnoista teoreettista taustaa verkkosisältöjen parissa työskentelemiseen.

Mikko Nortelan työnkuva Kuhmo-talon toimitusjohtajana on monipuolinen. Hän paitsi mahdollistaa kulttuuritapahtumia, myös ratkoo kiinteistöön liittyviä asioita. Tohtorin tutkinto sekä kirjallisuuden ja musiikkitieteen opinnot ovat hyödyttäneet häntä työelämässä esimerkiksi ongelmanratkaisutaitojen osalta.

Yritysvierailuilla humanistien työmahdollisuuksista

Nolwenture Oy:n office manager Meri Syyslehto esitteli joensuulaista ohjelmistoalan yritystä, joka keskittyy digitaalisiin palveluihin. Nolwenturen kohdalla teknologia tarkoittaa muun muassa teknistä määrittelyä, turvallisuutta, tietojen siirtoa ja ohjelmistokehitystä.

– Nolwenturen perustaja Antti Vikman näkee, että IT-ala ei välttämättä vaadi teknologiapuolen opintoja. Pohjana voi olla kiinnostus, lahjakkuus ja jokin kurssi, Syyslehto siteeraa.

Humanistit voivat työllistyä ohjelmistoalalla hallinnon lisäksi esimerkiksi tekniseksi kirjoittajaksi, analyytikoksi, palvelusuunnittelijaksi ja service designeriksi. Myös saavutettavuuteen liittyviin työtehtäviin työllistyy humanisteja.

Kuvassa lukee: mitä Nolwenturen yritysvierailusta jäi päällimmäisenä mieleen: helpohko hakeutuminen, uusia mahdollisuuksia, yllättävyys, monipuolisuus, oma kiinnostus, loksahtaako, uutta tietoa, uteliaisuus, uudet mahdollisuudet, mukava yhteisö, saavutettavuus, davus kuulostaa hauskalta, mahdollisuudet it alalla
Nolwenturen yritysvierailulla olleiden mietteitä.

Pohjois-Karjalan museo Hilman intendentti Iiris Heino esitteli Joensuun museoiden toimintaa ja henkilökunnan toimenkuvia. Hänen koulutustaustansa on yleisessä ja Suomen historiassa sekä museologiassa. Heinon työnkuvaan kuuluu näyttely- ja suhdetoiminnasta vastaaminen. Museoalalla työskennellessä on osattava myös ohjata omaa työtään ja kohdata ihmisiä. Työ on vastuullista, sillä museoissa pohditaan esimerkiksi, millaisia asioita säilytetään ja miten.

Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä esitteli Museoalan ammattiliitto MAL ry:n palveluita sekä museoalan monipuolisia työtehtäviä muun muassa yleisö- ja näyttelytöistä markkinointiin ja hallinnointiin. MAL:iin voivat liittyä myös opiskelijat ja hyödyntää liiton palveluita, kuten koulutuksia ja neuvontaa.

– Someosaaminen on tälläkin alalla olennaista. Sitä kannattaa korostaa esimerkiksi harjoitteluun hakiessa, Mäkelä vinkkaa.

Nurminen Logistics Oyj:n viestintäpäällikkö Niina Ylikahri
Tiina Ylikahri

Nurminen Logistics Oyj:n viestintäpäällikkö Tiina Ylikahri valotti logistiikka- ja huolinta-alaa. Yritys tarjoaa muun muassa junarahteja Aasian ja Pohjois-Euroopan välillä. Huolitsijan työtä on huolehtia, että vastaanottaja saa lähetyksen oikeaan aikaan ja paikkaan säädösten mukaisesti.

– Logistiikka-ala on muutakin kuin varasto- ja rekkatyötä. On muun muassa hallintoa ja digipuoli. Monialaisille osaajille on tarvetta ja kielitaito on tärkeää, Ylikahri kertoi.

Ala sopii hyvin humanisteille ja heidän osaamistaan tarvitaan. Töitä on tarjolla oikealla asenteella ja vuorovaikutustaidoilla varustetuille osaajille. Ylikahrinkin opiskelutausta on venäjän kielessä ja kulttuurissa.

Kuvassa lukee lainaus Storytelin PR- ja tapahtumavastaava Noora Kuntulta: "Hyvän tuurin merkitystä ei voi aliarvioida"

Humanistien työnhakustartin päätti Storytel Oy, ääni- ja e-kirjoihin keskittyvä sisältötalo, joka myös jakaa muiden kustantamoiden sisältöjä. Kustannuspäällikkö Aleksi Pöyry kertoi, että kustannustiimissä työskennellessä on tärkeää tunnistaa trendejä ja löytää kiinnostavia sisältöjä.

Storytel käyttää freelancereita muun muassa kääntäjinä, kustannustoimittajina ja oikokuuntelijoina. Freelancerin tärkeitä ominaisuuksia ovat tarkkuus, kielen taju ja soljuvuus, jotta teksti toimii luettuna. Kirjojen lukijoita ovat pääosin ammattinäyttelijät.

Kaupallisessa tiimissä hoidetaan viestintä asiakkaille sekä media- ja vaikuttajasuhteet. Storytelin kumppanuuksista vastaa Aino Greis, jonka työtä on muun muassa löytää yrityksiä yhteistyötahoiksi. Tärkeää työssä ovat muun muassa vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisukyky.

Storyteliläiset antoivat vinkkejä työelämään: oman sydämen ja kiinnostuksen kohteiden seuraaminen sekä avoin mieli. Uran sivupolkuja ei kannata kavahtaa.

– Työelämässä kokemus ja verkostot ovat tärkeitä. Myöskään hyvän tuurin merkitystä ei voi aliarvioida, PR- ja tapahtumavastaava Noora Kunttu sanoi.

 

Teksti ja kuvitus: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Työelämäyhteistyö vahvistaa humanistin itsetuntoa ja korkeakoulun erityisosaamista

Miksi työelämäyhteistyöhön panostaminen on tärkeää humanistisilla aloilla? Museoalan ammattiliitto MAL:n järjestökoordinaattori Heta Hedman pohtii aihetta vierasblogissa.

Kuvassa Museoalan ammattiliitto MAL:n järjestökoordinaattori Heta Hedman.
”Työelämäyhteistyö avaa oppilaitoksille uusia ovia”, kirjoittaa Heta Hedman.

Kohtaan työssäni usein opiskelijoita ja vastavalmistuneita, joita mietityttää tuleva työelämä. Siirtyminen opiskelijasta työuralle saattaa tuntua hypyltä tuntemattomaan. Mistä humanisti voi löytää työtä? Millä aloilla humanistista osaamista voi hyödyntää?

Hämmennys voi ymmärrettävästi johtua muuttuvan elämäntilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta. Joskus huoli kuitenkin näyttää kumpuavan siitä, ettei vastavalmistuneelle humanistille ole opintojen aikana yksinkertaisesti annettu tarpeeksi tietoa työelämän monista mahdollisuuksista, puhumattakaan hänen innostamisestaan osaamisensa soveltamiseen.

Korkeakoulu, innosta humanistia työelämään!

Osaamista humanisteilla on, siitä ei ole epäilystäkään. Erityisesti muuttuvassa ja vauhdilla digitalisoituvassa työelämässä juuri humanistien osaaminen näyttää pitävän pintansa. Humanistisesta oppiaineesta valmistuneiden osaaminen laaja-alaisuudessaan ja monipuolisuudessaan on valtti joustavuutta ihannoivassa työelämässä ja vastaa hyvin työelämän osaamistarpeisiin. Näin totesi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI, joka julkaisi alkuvuodesta 2020 arviointinsa humanistisesta koulutusalasta.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei tämä viesti välity aina opiskelijoille. Arvioinnissa todetaan nimittäin myös, että humanistisen osaamisen merkityksellisyydestä huolimatta juuri työelämärelevanssin huomioiminen opintojen suunnittelussa ja opiskelijoiden ohjauksessa vaatisi vielä työtä. Erityisesti harjoittelumahdollisuuksien lisääminen, työelämätaitojen kehittäminen sekä osaamisen sanoittamisen harjoitteleminen nostettiin tärkeiksi kehityskohteiksi.

Kysynkin nyt teiltä, korkeakoulujen edustajat ja henkilökunta: mitä teillä tehdään humanistiopiskelijoiden työelämätaitojen ja -yhteyksien edistämiseksi?

Korkeakoulut ovatkin ottaneet härkää sarvista entistä tiukemmin kiinni. Viime vuosina opetussuunnitelmia on uudistettu työelämälähtöisemmiksi, ja korkeakoulujen hankkeet, kuten TYYLI-hanke sekä HUMUS-hanke ovat vieneet korkeakoulujen työelämäyhteistyötä eteenpäin tavoilla, joista olisin omina opiskeluaikoina vain uskaltanut haaveilla. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto on HUMUS-hankkeen aloitteesta ryhtynyt alueellisen työelämäyhteistyön kehittämiseen seitsemän työelämäkumppanin kanssa kuluvan lukuvuoden aikana.

Vierailin itse vuoden 2020 alussa Tampereen yliopiston historian opiskelijoiden työelämäkurssilla kertomassa museoalasta. Ensimmäistä kertaa järjestettävän kurssin aikana opiskelijat perehtyivät historiasta valmistuneiden ja työelämässä olevien ammattilaisten johdolla moniin (myös ei niin perinteisiin humanistien) työllistymisaloihin ja tehtäviin niin luovasta taloudesta kunta-alaan ja kaupalliseen alaan.

Kiitos siis korkeakouluille ja oppiaineille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet humanistien työelämätaitoja! Näitä onnistumisia ja kokeiluja riittää inspiraatioksi muille työelämäyhteistyön muotoja pohtiville. Suosittelenkin lämpimästi tuomaan työelämäyhteistyötä tiiviimmin opetukseen; myös hyvin matalan kynnyksen työelämävierailut voivat olla opiskelijalle tärkeitä innoittajia omalle uralle.

Työelämäyhteistyö vahvistaa kuvaa humanistin erityisosaamisesta

Humanistin erityisen osaamisen esiin tuominen ja sanoittaminen käytännön työelämäyhteistyön kautta on tärkeää ensinnäkin humanistien erityisosaamisen korostamiseksi. Olen joskus kuullut epäilyjä siitä, että työelämäyhteistyön lisääminen vie huomiota pois ydinosaamisesta ja -opetuksesta. Itse koen asian toisin; työelämäyhteistyö on nimenomaan tapa korostaa humanistien osaamisen erityislaatuisuutta.

Aika harvoin humanisti nimittäin työskentelee pelkästään kanssahumanistien ympäröimänä organisaatiossa, jossa työn tekemistä ohjaavat humanisteille tyypillinen kokonaiskuvien hallinta, kriittinen ajattelukyky tai kielen ja käsitteiden analyyttinen tarkastelutapa. Korkeakoulussa nämä ominaisuudet saattavat näyttäytyä opiskelijalle lähes itsestäänselvyytenä, kun opiskeluyhteisö koostuu samoin reunaehdoin ajattelevista.

Työelämässä työyhteisöt koostuvat kuitenkin moniammatillisista tiimeistä, joissa jokaisen osaaminen rikastaa organisaatiota kokonaisuudessaan. Siksi humanistin osaamisen sanoittaminen on tärkeää jo opintojen alkuvaiheessa, jotta humanisti osaa kertoa osaamisestaan työmarkkinoilla.

Työelämätaitojen harjoittelu on keino saada opiskelija arvostamaan osaamistaan sekä ymmärtämään, miksi se on erottautumistekijä työmarkkinoilla.

Samalla työelämäyhteistyö valmentaa opiskelijaa ymmärtämään, miten osaamista voi soveltaa erilaisilla aloilla. Liian harvoin humanistit varsinkin uransa alkuvaiheissa uskaltavat suunnata vähemmän tyypillisille aloille, joissa humanistin osaaminen voisi kuitenkin loistaa.

Oppiaineiden ja korkeakoulujen erityisosaaminen esiin työelämäyhteistyöllä

Opiskelijan tukemisen lisäksi työelämäyhteistyö avaa oppilaitoksille uusia ovia.

Tämän hetken työelämää leimaa jatkuva muutos: toimintaympäristöt muuttuvat, yhteiskunnan ja kuluttajien laatuvaatimukset ovat yhä korkeampia, organisaatiot pyrkivät olemaan yhä ketterämpiä ja niillä on jatkuva tarve uusiutua. Oppilaitosten on syytä olla perillä työelämää ja yhteiskuntaa muovaavista kehityskuluista, jotka pitkässä juoksussa vaikuttavat myös korkeakouluihin. Opintoihin sisään leivottu työelämäyhteistyö mahdollistaa jatkuvan dialogin suoraan työelämää edustavien tahojen kanssa niistä lähtökohdista käsin, jotka ovat oppiaineille tärkeitä.

Työelämäyhteistyö on myös oiva mahdollisuus kehittää korkeakoulujen kaipaamaa alumniverkostoa. Yhteistyö on orgaaninen tapa pitää alumneja mukana yliopiston toiminnassa sekä kerätä tietoa alumnien sijoittumisesta työelämään.

Nyt ja varsinkin tulevaisuudessa korkeakoulujen profiloitumisen merkitys kasvaa entisestään. Työelämäyhteistyöllä korkeakoulut voivat profiloitua paikallisesti ja alakohtaisesti erilaisiin yhteistyömuotoihin ja -tahoihin. Onko paikkakunnallanne merkittävää yritystoimintaa? Toimiiko kunnassanne tärkeä kulttuuriorganisaatio tai työllistääkö turismi paikallisia? Voisiko näillä olla jotakin annettavaa humanistisille oppiaineille – ja toisin päin?

Kannustankin korkeakouluja ja erityisesti humanistisia oppiaineita työelämäyhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö on hieno mahdollisuus kirkastaa korkeakoulun, tiedekunnan ja oppiaineiden erityisosaamista sekä korkeakoulun paikallista merkitystä ja alueellisia verkostoja. Samalla koulutetaan innostuneita humanisteja, joilla on vahva side opinahjoonsa – myös valmistuttuaan.

Heta Hedman
järjestökoordinaattori
Museoalan ammattiliitto MAL

Kiitos vuodesta 2020 ja antoisaa tulevaa!

Poikkeuksellinen vuosi on tullut päätökseensä. On aika kerrata hieman myös HUMUS-hankkeen tämän vuoden toimintaa ja kurkistaa tulevaan. Lisäksi on aika kiittää vuodesta kaikkia toimintaan osallistuneita humanisteja, työelämän edustajia ja muita yhteistyökumppaneita. Tervetuloa mukaan myös ensi vuonna!

Työelämätapahtumat siirrettiin verkkoon

Koronatilanteen vuoksi myös HUMUS siirtyi maaliskuussa 2020 kokonaan etätyöskentelyyn, ja kevään toiminta suunniteltiin uudelleen. Syntyi Haku päälle – humanistien työelämäviikot verkossa, jotka ovatkin olleet antoisia kokemuksia niin osallistujille kuin järjestäjille. Vuoden kolmella työelämäviikolla on tutustuttu yhteentoista työpaikkaan ja tarjottu tietoa ja harjoitusta työnhaun kanavista, hissipuheesta sekä oman työn hinnoittelusta.

Etätapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen jatkui myös syksyllä. Yksi vuoden kohokohdista oli marraskuussa KOVAT-hankkeen kanssa yhteistyössä järjestetty Kohti kansainvälistä työelämää -tilaisuus, jossa opittiin ja keskusteltiin työelämän inklusiivisuudesta sekä siitä, mitä kansainvälinen osaaminen ja kokemus voi antaa työyhteisölle.

Vaikka lähitilaisuuksia on kaivattu, ovat etätilaisuudetkin saaneet  paljon kiitosta. Etätoiminta on avannut myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia: esimerkiksi mentorointiohjelmaan on voinut osallistua myös Joensuun alueen ulkopuolelta.

Työelämäyhteistyön ja mentorointiohjelman tuloksia nähdään vuonna 2021

Vuonna 2020 otettiin tärkeitä askelia koulutukseen sisällytettävässä työelämäyhteistyössä ja mentorointiohjelmassa, joista kuullaan lisää alkavana vuonna.

Lokakuussa 2020 Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston henkilökunta ja seitsemän työelämäkumppania ideoivat koulutukseen sisällytettävän yhteistyön muotoja. Luvassa on muun muassa vierailuluentoja, opinnäyteyhteistyötä ja projekteja. Ensimmäiset toteutukset aloitetaan keväällä 2021.

Joulukuussa 2020 käynnistyi humanistisen osaston mentorointiohjelma, jossa 14 mentoriparia (etä)tapaavat toisiaan puolen vuoden ajan. Mentoroitavat ovat humanististen alojen opiskelijoita ja niiltä valmistuneita, jotka kaipaavat tukea uratavoitteidensa kirkastamiseen. Mentorit taas ovat työelämästä kokemusta kerryttäneitä asiantuntijoita eri aloilta, muun muassa markkinoinnin, viestinnän ja IT:n parista.

Yrittäjyys, kansainvälisyys ja digitalisaatio esillä vuoden 2021 toiminnassa

Kevään 2021 työelämätapahtumat järjestetään pääasiassa etänä. Ne käynnistyvät Haku päälle 4 -viikolla 4.–11.2.2021. Luvassa on kiinnostavien työpaikkavierailukohteiden lisäksi humanisteille suunnattua uravalmennusta sekä tietoisku yrittäjyydestä.  Vierailuja pohjoiskarjalaisilla työpaikoilla jatketaan myös muilla viikoilla kevään aikana.

Työelämän isoista murroksista erityisesti kansainvälistyminen ja digitalisoituminen luovat haasteita, joihin humanistisella osaamisella voidaan vastata. Maaliskuun puolivälin työelämätilaisuuksissa käsittelemmekin kansainvälisyyden teemoja uusista näkökulmista. Myöhemmin käännetään katse lähemmin myös digitalisaatioon ja siihen, miksi IT-ala tarvitsee humanisteja.

Lisätietoa kevään ohjelmasta ja tapahtumiin ilmoittautumisesta julkaistaan ensi vuoden alussa.

Työnantaja, tiesitkö että humanistit ovat työelämän ässiä?

Vierasblogissa Kieliasiantuntijat ry:n, TAKU ry:n ja MAL ry:n edustajat rohkaisevat työnantajia tutustumaan humanistiseen alaan.

Mistä yritykselle monitaitoinen ja tuottava työntekijä? Sitä varmasti monesti pohditaan, kun rekrytointi on ajankohtaista. Hyviä hakijoita löytyy aina, mutta liian monesti humanistit jäävät huomiotta.

Humanistinen osaaminen on laaja-alaista. Pääaineen tuoman substanssiosaamisen lisäksi humanistien ydintaitoja ovat analyyttisyys, laajojen kokonaisuuksien hallinta, kriittisyys ja tiedonhaku.

Osaamisensa pohjalta humanisti on suorastaan ihannetyöntekijä! Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi totesi kuluvana vuonna ilmestyneessä koulutusala-arvioinnissa, että humanistinen koulutus tuottaa runsaasti nykypäivän työelämässä tarvittavia taitoja. Karvin mukaan humanistien monipuolinen osaaminen mahdollistaa työnantajien janoamaa joustavuutta alati muuttuvassa maailmassa. Sen vuoksi on huolestuttavaa, että humanistien ammattitaito on edelleen huonosti tunnettua. Juuri tätä laajaa osaamista monien humanistien on vaikea sanoittaa työnhakutilanteessa, eikä työnantajallakaan ole usein riittävää tietoutta, että osaisi kysyä oikeita kysymyksiä.

Ihmistieteistä valmistunut asiantuntija olisi kuitenkin monelle yritykselle kilpailuvaltti ja humanistit ovat kautta aikojen olleet mestareita ratkomaan käytännön ongelmia. Haastammekin työnantajat pohtimaan hieman pintaa syvemmältä, mitä osaamista toimialanne tarvitsee nyt, ja erityisesti tulevaisuudessa?

Menestyvien tuotteiden ja palveluiden keskiössä on useimmiten ihmisymmärrys, jossa humanisti on ylivertainen. Monilla aloilla on kasvava tarve raivata tilaa työntekijöille, jotka toimisivat palveluiden suunnitteluprosessissa tulkkina tuotekehittelijän ja loppukäyttäjän välillä. Samoin ihmisymmärrys on keskeistä johtajuudessa; uusi johtamisen kulttuuri arvostaa hierarkioiden ja auktoriteetin sijaan tunnejohtamista ja vuorovaikutussuhteiden syvää ymmärrystä. Johtaja johtaa ihmisiä, ei asioita. Humanisteille ei tarvitse varta vasten tuottaa uusia työpaikkoja, koska ne ovat jo olemassa.

Rohkaisemme yrityksiä kääntymään korkeakoulujen puoleen, jos haussa on analyyttinen ja isot kokonaisuudet hahmottava tekijä. Tarjoamalla harjoittelumahdollisuuden tai tilaamalla gradun humanistiopiskelijalta yritys valjastaa vielä alikäytetyn potentiaalin ja parhaassa tapauksessa luoda työpaikan vastavalmistuneelle.

Yritys saa joukkoonsa nohevan moniosaajan kun rekrytoi humanistin. Kannustamme yrityksiä ja työnantajia tutustumaan rohkeasti humanistiseen alaan, ottamaan humanistit mukaan päätöksentekijöiden pöytään ja osallistamaan heidät ratkomaan yritysten haasteita. Onnistuneet rekrytointikokemukset kannattaa myös jakaa omissa verkostoissa. Oliko palkkaamasi humanisti kultakimpale yrityksellesi? Laita hyvät kokemukset kiertoon!

Vilja Byström, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Heta Hedman, Museoalan ammattiliitto MAL
Taina Ukkola, Kieliasiantuntijat

Niin muuttuu maailma, niin uudistuu humanistinen koulutus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) julkaisi vastikään korkeakoulujen arvioinnin loppuraportin. Arvioinnin kohteena olivat kauppatieteet ja liiketalous, tekniikka, yhteiskuntatieteet ja humanistinen ala. Kaikilla aloilla substanssiosaamisen rinnalla on eri tavoin pyritty vahvistamaan yleisiä työelämävalmiuksia, jotta valmistuneiden työelämään siirtyminen ja siellä toimiminen olisi sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. Kaikilla aloilla on silti tässä edelleen kehitettävää, raportissa todetaan. Mitä erityisiä kehittämiskohteita humanistisella koulutuksella on?

Humanistisilla aloilla tulisi raportin mukaan panostaa työelämärelevanssin vahvistamiseen, osaamisen näkyväksi tekemiseen, kansainvälisyyteen ja digitaaliseen osaamiseen. Kun koulutuksen kehittämissuosituksia tarkastellaan Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston näkökulmasta, voi todeta, että osastolla on jo pantu toimeksi. Koulutusohjelmien työelämärelevanssia tehtiin näkyväksi edellisen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä vuonna 2017. Samalla opintoihin sisällytettiin portfoliot työelämävalmiuksien kartuttamisen ja oman osaamisen esille tuomisen tueksi. HUMUS-hankkeessa koulutuksen kehittämistyö jatkuu niin, että fokuksessa on työelämärelevanssin vahvistaminen ja osaamisen näkyväksi tekeminen.

Opiskelijat harjoittelevat oman osaamisensa sanallistamista hankkeen järjestämissä tapahtumissa ja työpajoissa suorassa kontaktissa yritysten edustajien kanssa. Oman CV:n tai harjoitus- ja opinnäytteiden tulosten pitsaus potentiaaliselle työntarjoajalle vahvistaa opiskelijan valmiuksia kertoa omasta osaamisestaan rekrytointitilanteissa. Vahvistusta tarjotaan lisäksi mm. ohjatun työnhaastattelusimulaation, hissipuheen ja someprofiilin kirkastamisen muodossa.

Myös opetuksessa kokeillaan erilaisia työelämäyhteistyön muotoja, kuten vierailuluentoja, case-opetusta, yritysvierailuja ja opinnäytetyöaihepankkia. Kokeiluja tarvitaan, sillä humanisteille ainakin Itä-Suomen yliopistossa työelämä on ollut tyypillisesti jotakin kampuksen ”ulkopuolella” sijaitsevaa tai opetusmateriaaleissa näkyvää kuin opetukseen sisällytettyä aktiivista vuorovaikutusta ja kanssakäymistä työelämän edustajien kanssa.

Työelämäyhteistyötä ovat myös mentorointiohjelma ja osaajapooli. Mentorointiohjelmassa valmistumisen kynnyksellä olevien humanistiopiskelijoiden siirtymistä työelämään tukevat yrityksissä työskentelevät asiantuntijat ja (alasta riippumatta) humanistialumnit. Alumnien kokemusta ja esimerkkiä humanistien asiantuntijuudesta tehdään näkyväksi myös hankkeen tapahtumissa ja opetuksessa. Virtuaalisesta TalentHub-alustalle sijoittuvasta osaajapoolista kehitetään vuorovaikutteinen ”yhdyspinta”, jossa tieto alueen työelämän edustajien osaajatarpeista esimerkiksi harjoittelupaikkojen muodossa välittyy humanisteille ja vastaavasti humanistit voivat esitellä osaamistaan työntarjoajille.

Tulevaisuuden työelämätaitoja koskevissa analyyseissä korostuvat monet humanisteille ominaiset taidot. Kriittisen ajattelun, luovuuden, laajojen kokonaisuuksien hallinnan ja ongelmanratkaisutaitojen lisäksi painotetaan yhä enemmän humanistien syväosaamiseen kuuluvaa kulttuurien kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvää ymmärrystä. Nykyinen koulutuksen kehittäminen, muun muassa HUMUS-hankkeen muodossa, on strategisesti viisasta, koska kaikista humanisteista ei tule opettajia, kääntäjiä tai tutkijoita. Tällä hetkellä koulutus kuitenkin tukee vahvimmin juuri näihin tehtäviin suuntaavia. Se, että koulutuksessa huomioidaan työelämävalmiudet ja tulevaisuudessa entistä enemmän myös muunlaisiin työtehtäviin hakeutuvien humanistien taitojen kehittyminen, ei ole uudistamista uudistamisen vuoksi. Se on ennakointia, jossa avataan humanisteille tietä myös uudenlaisiin työnkuviin ja työtehtävien syntymiseen.

– Projektipäällikkö Anna Logrén

Tulevaisuuden osaaja löytyy lähempää kuin arvaatkaan

Todennäköisesti harrasteryhmässäsi, naapurissasi tai työyhteisössäsi on ainakin yksi humanisti. Kun tuo humanisti oli opiskelija, hän kyllä kertoi sukujuhlissa kysyjälle, mitä opiskelee, mutta jos häneltä kysyi, mikä häneltä tulee isona, kovin moni tuskin antoi vastaukseksi humanisti. Humanisti ei ole ammatti- tai virkanimike, joten humanistiksi ei valmistuta samaan tapaan kuin vaikkapa lääkäriksi tai insinööriksi. Sait ehkä kuulla innostuneen ryöpyn ihmisten välisen monikielisen vuorovaikutuksen kognitiivisista prosesseista, jälkikoloniaalisesta kirjallisuudentutkimuksesta, fluideista identiteeteistä, mediateknologioiden kulttuurisista käytänteistä tai rakenteistuneesta vallankäytöstä ja siitä, että olisi hienoa työskennellä sellaisissa tehtävissä, joissa voisi jatkaa näiden aiheiden parissa.

Edellä kuvatut termit ovat ensikuulemalta monelle lähes yhtä vieraita kuin HTML, CSS, PostgreSQL tai CirceCI. Siinä missä ohjelmoijien kiinnostuksen kohteena on tietokoneille ohjeiden laatiminen ja siihen liittyvien ongelmien ratkaiseminen, humanistien käytössä olevat termit ovat syntyneet kiinnostuksesta ihmiseen, ihmisen toimintaan ja toiminnassa syntyviin aikaansaannoksiin. Kuten Ossi Naukkarinen (2012) on tiivistänyt, ”humanisti käsittelee sitä, miten ihminen, ihmisenä, mieltää itsensä, muun maailman sekä ihmisen ja maailman väliset suhteet”. No, mutta onko tuosta sitten mitään hyötyä oikeasti, ja saako tuommoisilla tiedoilla töitä, kysäisee keskustelua sivusta kuunnellut sukulainen viattomasti ja ohimennen. Tottahan toki! vastaamme kuin yhdestä suusta sukujuhlissa istuvan humanistiopiskelijan kanssa.

Ensinnäkin opettajat (kielet, historia jne.) ovat humanisteja. Kohtaat humanistin kirjastossa, museossa, arkistossa ja radiossa, ja luet hänen tekstejään päivittäin selatessasi internetin uutisvirtaa, yrityksen verkkosivuja tai aikakauslehteä. Lukemasi kirjat niin koulussa kuin kotona on todennäköisesti toimittanut tai kirjoittanut humanisti, jonka kädenjälkeä näkee myös mainoksissa, ohjekirjoissa, ohjelmien tekstityksissä ja elokuvissa. Merkkejä humanistien osaamisesta on kaikkialla. Humanisteja työskentelee paljon jo nyt IT-alalla sekä NASA:n ja Abloy Oy:n kaltaisissa yrityksissä viestijöinä, vastuullisuuspäällikköinä ja henkilöstöjohtajina.

Toiseksi, mitä pidemmälle työelämä muuttuu teknologisoitumisen ja muuttoliikkeiden kaltaisten suurten murrosten seurauksena sitä enemmän tarvitaan ymmärrystä ihmisestä ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Elonkirjon kriisiä ei ratkaista perinteisillä menetelmillä yksittäisen ammattikunnan voimin. Insinöörien ja taloustieteilijöiden laskelmat sellaisenaan eivät enää takaa yrityksen menestystä.

Humanisteilla on kaikki edellytykset ottaa nopeasti haltuun uudenlaisia työtehtäviä, joita työelämän murroksessa parhaillaan syntyy. Heillä on myös kaikki edellytykset nousta etujoukkoon luomaan kokonaan uudenlaisia työnkuvia, joilla tulevaisuutta rakennetaan.

Asiakkaiden tarpeiden selvittäminen (ja toisaalta tarpeiden luominen) räätälöityjen palvelujen ja tuotteiden myymiseksi edellyttää monialaista taidollista ja tiedollista osaamista: kuuntelemisen taitoa, laajojen kokonaisuuksien hahmottamista, kriittistä arviointikykyä, tiedonhankinnan, analyyttisen ajattelun, argumentoinnin ja kyseenalaistamisen taitoa sekä historian, kulttuurin ja kielten tuntemusta. Kaikki edellä mainitut ovat humanistien ydinosaamista, oikeasti.

– Anna Logrén, HUMUS-hankkeen projektipäällikkö

Taustakirjallisuutta:

aTalent Recruiting 2019. Nuorten ammattilaisten valmiuden työelämässä. (https://atalent.fi/nuorten-ammattilaisten-valmiudet-tyoelamassa)

Dufva, Mikko 2019. Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina. Sitra, Helsinki. (https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/)

Naukkarinen, Ossi 2012. Mihin humanisteja tarvitaan? Aalto ARTS Books, Helsinki. Tuominen, Visa 2013. Maistereiden työllistyvyys. Itä-Suomen yliopisto, Joensuu.