Työelämälähtöinen opinnäyte – lue opinnäyteyhteistyön kautta työllistyneen Olga Holopaisen vinkit

Mietitkö opinnäyteaihetta? Askarruttaako valmistumisen jälkeinen aika? Tiesithän, että opinnäytteen voi tehdä työelämälähtöisesti yhteistyössä yrityksen, järjestön tai muun organisaation kanssa.

Työelämälähtöinen opinnäyte on opiskelijalle erinomainen mahdollisuus osoittaa asiantuntijuutta ja osaamista sekä yhteistyöorganisaatiolle että muille saman alan edustajille. Yhteistyö vahvistaa verkostoja ja edistää työllistymistä. Venäjän kielen maisteriopiskelija Olga Holopaiselle opinnäyteyhteistyö Youpret Oy:n kanssa poiki myös harjoittelupaikan ja työsopimuksen.

HUMUS-hankkeen tilaisuudessa Olga kuuli digitaalisen tulkkauksen välityspalvelu Youpretistä ja mahdollisuudesta opinnäyteyhteistyöhön yrityksen kanssa.

– Halusin tehdä töitä tulkkauksen parissa, mutta en aiemmin ollut miettinyt graduni aihetta. Graduohjaajaltani tuli hyvä idea, että tekisin graduni tulkkauksesta. Youpret tekee paljon pikatulkkausta, joten idea pika- ja puhelintulkkauksen tutkimisesta tuli heiltä, Olga kertoo.

Olga kävi Youpretillä keskustelemassa yhteistyöstä syksyllä 2021, ja pro gradu valmistui toukokuussa 2022.

Opinnäytteestä aineksia käytännön työhön

Olga Holopainen vastaa pro gradullaan Youpretin tiedontarpeisiin, sillä he halusivat tietää kuinka tulkkauksen laatuun voi vaikuttaa tulkkien näkökulmasta. Olga tutki myös tulkkien mielipiteitä tulkkausprosessista ja miten tulkkeja voi auttaa työssään.

Olga rajasi aiheen yleisestä tulkkauksesta pikatulkkaukseen. Hän halusi tutkia aihettaan ihmisten kautta, joten koosti aineistonsa haastattelemalla Youpretin tulkkeja. Youpret auttoi haastateltavien hankkimisessa.

– Rajasimme aiheen venäjän kielen tulkkeihin, mutta osa oli myös muita kieliä tulkkaavia.

Pro gradunsa tuloksiksi Olga Holopainen sai haastatteluja analysoimalla, että työkokemus on vaikuttanut tulkkauksen laatuun. Myös tekniset asiat vaikuttavat tulkkien näkemykseen siitä, mitä laatu on. Tulkeilla on käytössä asioimistulkin säännöstö, joka ohjaa laatua. Moni tulkki on itseoppinut, joten kaikilla tulkeilla laatu ei tule ainoastaan asioimistulkkauksen koulutuksesta. Asiakkaat ja tulkattavat arvioivat tulkkauksen laatua koko ajan.

– Moni on määrittänyt laadun niin, että se on heidän oma puheensa, tulke sisältöineen. Heidän mukaansa on hyvä, jos tulkki osaa olla haastattelutilanteessa aidosti läsnä. Hyvä tulkki tulkkaa mahdollisimman tarkasti, mutta ei kankeasti sanasta sanaan, vaan muodostaa järkevän kokonaisuuden.

Opinnäytettä viimeistellessään Olga huomasi jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.

– Olisi kiinnostavaa tutkittavaa esimerkiksi millaisia muistiinpanotekniikoita tulkit käyttävät tulkkauksen aikana ja miten. Myös muistin toiminta tulkkauksessa olisi kiinnostava aihe.

Opinnäytte poiki harjoittelu- ja työpaikan

Onnistuneen opinnäyteyhteistyön johdosta Olga Holopainen sai harjoittelupaikan Youpretiltä pro gradun valmistuttua. Opintoihin kuuluva kahden kuukauden mittainen harjoittelu alkoi huhtikuussa 2022. Työsuhde jatkui harjoittelun jälkeenkin.

– Olen huomannut, että tulkkaus on se, minkä parissa haluaisin työskennellä tulevaisuudessakin.

Opinnäytteen tekeminen ennen harjoittelua antoi Holopaisen mukaan valmiuksia työelämään. Harjoittelun aikana on tullut vastaan samanlaisia asioita kuin hän käsitteli opinnäytteessään. Pro gradun tekeminen auttoi ymmärtämään tulkkien työtä ja toi ymmärrystä mistä tulkkauksen laatu koostuu.

– Työssä yllätti hektisyys ja miten tulkkaus käytännössä tapahtuu. Yleensä työhön liittyy spontaaneja asioita, joihin ei itse tulkkina voi vaikuttaa.

Tulkkauksessa on tullut vastaan omat haasteensa, kun Olga tekee puhelintulkkausta pikana. Esimerkiksi tulkkaustilanteessa voi olla monta ihmistä, yhteys saattaa pätkiä ja voi olla, että puhelimessa ei ole kaiutinta ja se annetaan ihmiseltä toiselle.

– Voi joutua jatkamaan työtä toisen tulkin jälkeen ilman pohjatietoja. Siinä on ihmettelemistä.

Yhteistyö pehmensi siirtymää työelämään

Pikatulkkauksesta ja virallisesta tulkkauksesta Holopaisella ei ollut ennestään kokemusta, mutta sanavarastoa ja osaamista kääntämisestä on viiden vuoden opintojen aikana kertynyt. Harjoittelu tuli hänen mielestään sopivassa vaiheessa opintoja. Suoraan harjoittelun perään Olga sai työsopimuksen Youpretiin.

– Siirtymät tulivat kivasti ilman mutkia. Siirtymä työelämään tuli yllätyksenä, kun konkretisoitui, että pääsen harjoitteluun ja jatkan siitä työelämään.

Olga Holopainen arvioi, että töitä tulkkaus- ja käännösalalla riittää. Hänen mielestään töitä hakiessa eduksi ovat vahvat kielet, osaaminen ja sen kehittäminen.

– Vaikuttaa, että alalla osaavia tulkkeja on paljon, mutta jokainen on oma yksilö, joten on erilaista osaamista.

Olga kokee, että työelämälähtöisestä opinnäytteessä on ollut hyötyä paitsi Youpretillä työskennellessä myös jatkossa.

– CV:ssä näyttää hyvältä, että on saanut harjoittelun, tehnyt gradun ja suoraan valmistuttuaan päässyt oman alan töihin. Gradusta saa hyvän lisän portfolioon.

Kaikkiaan yritysyhteistyön tekeminen on ollut Olga Holopaisen mielestä mukavaa.

– Gradun tekeminen työelämäyhteistyönä selkeyttää ja helpottaa prosessia. Ilman yritysyhteistyötä haastateltavien hankkiminen olisi vienyt enemmän aikaa.

Tietolaatikko: Olgan ja HUMUS-hankkeen vinkit työelämälähtöiseen opinnäytteeseen 1. Pohdi omia uratavoitteitasi: Missä haluat työskennellä? Millaisista tehtävistä olet kiinnostunut? 2. Hyödynnä verkostoja opinnäyteaiheiden kartoituksessa. Katso JobTeaserin ja TalentHubin aiheet. Hyödynnä esimerkiksi aiemmasta työkokemuksesta ja harrastuksista syntyneet verkostot. 3. Mieti mitä itseäsi kiinnostava yritys haluaisi, mitä se tavoittelee ja mistä sille voisi olla hyötyä. Pohdi niihin liittyen oma aihe, jota kiinnostaisi tutkia. Mikä on ajankohtaista ja uutta? Perehdy tutkimuskirjallisuuteen, rajaa aihetta ja tee aihevaihtoehtoja. Keskustele ohjaajasi kanssa. 4. Jos aiheen ja yhteistyöorganisaation pohtimiseen kaipaa vinkkiä, HUMUS-hankkeen yhteistyökumppaneilla on valmiita teemoja, aiheita ja aineistoja. Työelämälähtöisten opinnäytteiden aihelista löytyy Yammerin HUM (opiskelijat) -ryhmästä sivupalkkiin kiinnitettynä. Linkki ohjaa humanistisen osaston opintoyhteisöön (Materiaalit; Työelämälähtöiset opinnäytteet). Aihelista päivittyy uusien aiheiden tullen ja jos jokin aihe varataan. 5. Laita rohkeasti suoraan viestiä kiinnostavalle yritykselle, ja kysy heidän tiedon tarpeistaan. ”Usein varsinkin Joensuussa yritykset, jotka ovat esimerkiksi hankkeissa mukana ja mainostavat toimintaansa, ovat kiinnostuneita opinnäyteyhteistyöstä. On monia muitakin joensuulaisia yrityksiä, jotka eivät ole aivan pinnalla, mutta joiden kautta saisi tehtyä opinnäytetyön,” Olga vinkkaa.

Teksti ja kuvat: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Olga Holopaisen pro gradu Pikatulkkauksen laatu tulkkien näkökulmasta (linkki avautuu uudelle välilehdelle)

Mitä teet amanuenssi?

Itä-Suomen yliopiston yliopistosanaston mukaan amanuenssilla voidaan viitata kahteen eri asiaan:

  1. Amanuenssi on laitoksen työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu ensisijaisesti opintoneuvonta, mutta tehtävät vaihtelevat hallinnollisista ja atk-tehtävistä opetukseen. 

tai 

  1. Amanuenssi on lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvaa pakollista harjoittelua suorittava ja/tai kliinisten kurssien aikana sairaalassa harjoittelijana toimiva opiskelija. (Lähde: https://kamu.uef.fi/student-book/yliopistosanastoa/)

Tällä kertaa tarkastelemme ensimmäiseksi mainittua amanuenssia, tuota yliopistomaailman sekatyöläistä, jonka lähes jokainen opiskelija jossain opintojensa vaiheessa tapaa tilanteessa tai toisessa. Vaikka amanuenssit ovat läsnä opiskelijoiden opinnoissa, harva tarkemmin tietää, mitä amanuenssin työ oikeastaan on.

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Tuuli Ahonen haastatteli kahta filosofisen tiedekunnan amanuenssia selvittääkseen, mitä amanuenssit oikein tekevät ja minkälaisella taustalla amanuenssiksi voi päätyä. 

Sähköpostihaastatteluun osallistuivat teologian osaston amanuenssi Maiju Parviainen ja Meri Kinnunen, joka työskentelee humanistisen osaston amanuenssina vastuualueinaan suomen kieli ja kulttuuritieteet. 

Maiju Parviainen on filosofian maisteri, pääaineenaan sukupuolentutkimus ja sivuaineena sosiologia. Hän on toiminut ennen nykyistä työtehtäväänsä yliopistolla suunnittelijana, amanuenssina humanistisella osastolla, SCE-tohtoriohjelman koordinaattorina sekä nuoremman tutkijan tehtävässä. Hän päätyi amanuenssiksi alun perin, kun häntä pyydettiin sijaistamaan humanistisen osaston amanuenssia, joka jäi perhevapaalle. Siitä se ajatus sitten kuulemma lähti.

”Mikään tietty koulutus ei valmista amanuenssiksi, vaan työn oppii sitä tekemällä.” 

Kuvassa amanuenssi Maiju Parviainen hymyilee kahvikuppi kädessään.
Amanuenssi Maiju Parviainen

Meri Kinnunen on filosofian maisteri pääaineenaan kirjallisuus ja sivuaineena mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus ja perinteentutkimus. Hän on toiminut ennen amanuenssin työtä yliopistolla opintosihteerinä ja suunnittelijana. Hän on myös jatko-opiskelijana humanistisella osastolla. Amanuenssiksi hän päätyi omien sanojensa mukaan sattuman kautta. Taustalla olivat sekä yliopiston opintopalveluissa suoritetun harjoittelun kautta saatu kokemus että verkostot. 

“Amanuenssin työ on kiireistä, mutta myös palkitsevaa ja mielenkiintoista. Opiskelijoiden kanssa on mukavaa tehdä töitä ja jokainen uusi humanistitutkinto lämmittää sydäntä.” 

Amanuenssin työstä ei kummallakaan nykyisellä amanuenssilla ollut kovinkaan tarkkaa kuvaa ennen työn vastaanottamista. Tietoa oli lähinnä siitä, mitä opiskelijan näkökulmasta amanuenssin työstä oli saatu selville omien opiskelujen aikana. Amanuenssit antavat opintoneuvontaa ja avustavat opiskelijoita kaikissa heidän ongelmissaan mahdollisuuksiensa mukaan.

Kuvassa Amanuenssi Meri Kinnunen hymyilee.
Amanuenssi Meri Kinnunen

Merin mukaan amanuenssin työhön kuuluu kuitenkin paljon sellaista, mitä opiskelijat eivät näe. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi opetussuunnitelma- ja opetusohjelmatyö henkilökunnan kanssa, verkkosivujen päivitys, opinto-oppaiden laatiminen sekä monipuoliset viestinnän tehtävät opiskelijoiden, opettajien ja yliopiston ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, kuten harjoittelupaikkojen tarjoajien, kanssa.

Maiju kuvailee amanuenssin työtä mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi asiantuntijatyöksi. Jokaiseen viikkoon ja päivään mahtuu opiskelijoiden kohtaamista ja neuvontaa, hallinnollisia työtehtäviä (kuten opetussuunnitelmatyötä), viestintää opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa sekä erilaisia valmistelu-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviä. Työtehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevat osaston ja laitoksen mukaan. 

Merin mukaan amanuenssin työ sopii oikein hyvin generalisti-humanisteille sekä kaikille niille, jotka pitävät vaihtelevasta työstä ja ongelmanratkaisusta. Molemmat ovat saaneet opintojensa aikana tärkeitä taitoja, joita he ovat päässeet käyttämään nykyisissä työtehtävissään. Koska Maiju työskentelee tällä hetkellä teologian amanuenssina, hän ei pääse työssään hyödyntämään koulutuksensa sisällöllistä osaamista, mutta muita taitoja kylläkin. Näitä ovat esimerkiksi taito etsiä ja omaksua uutta tietoa sekä itseohjautuvuus.

Meri lisää opinnoissa saatujen taitojen listaan taidon tehdä montaa asiaa yhtä aikaa sekä laajojen kokonaisuuksien yhtäaikaisen hahmottamisen. Hän myös huomauttaa, että humanistien kieli- ja viestintätaidot ovat usein hyvät ja niistä on myös amanuenssin työssä suuresti hyötyä. Molemmat korostavat hyvien organisointitaitojen tärkeyttä sekä hyviä sosiaalisia taitoja.

– Myös koulutusalojen tuntemus on tärkeää, ja kukapa humanistisella osastolla olisikaan parempi asiantuntija kuin humanisti itse, Meri ynnää. 

Teksti: Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija, HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen
Kuvat: Maiju Parviaisen ja Meri Kinnusen kotialbumit