Työelämälähtöinen opinnäyte – lue opinnäyteyhteistyön kautta työllistyneen Olga Holopaisen vinkit

Mietitkö opinnäyteaihetta? Askarruttaako valmistumisen jälkeinen aika? Tiesithän, että opinnäytteen voi tehdä työelämälähtöisesti yhteistyössä yrityksen, järjestön tai muun organisaation kanssa.

Työelämälähtöinen opinnäyte on opiskelijalle erinomainen mahdollisuus osoittaa asiantuntijuutta ja osaamista sekä yhteistyöorganisaatiolle että muille saman alan edustajille. Yhteistyö vahvistaa verkostoja ja edistää työllistymistä. Venäjän kielen maisteriopiskelija Olga Holopaiselle opinnäyteyhteistyö Youpret Oy:n kanssa poiki myös harjoittelupaikan ja työsopimuksen.

HUMUS-hankkeen tilaisuudessa Olga kuuli digitaalisen tulkkauksen välityspalvelu Youpretistä ja mahdollisuudesta opinnäyteyhteistyöhön yrityksen kanssa.

– Halusin tehdä töitä tulkkauksen parissa, mutta en aiemmin ollut miettinyt graduni aihetta. Graduohjaajaltani tuli hyvä idea, että tekisin graduni tulkkauksesta. Youpret tekee paljon pikatulkkausta, joten idea pika- ja puhelintulkkauksen tutkimisesta tuli heiltä, Olga kertoo.

Olga kävi Youpretillä keskustelemassa yhteistyöstä syksyllä 2021, ja pro gradu valmistui toukokuussa 2022.

Opinnäytteestä aineksia käytännön työhön

Olga Holopainen vastaa pro gradullaan Youpretin tiedontarpeisiin, sillä he halusivat tietää kuinka tulkkauksen laatuun voi vaikuttaa tulkkien näkökulmasta. Olga tutki myös tulkkien mielipiteitä tulkkausprosessista ja miten tulkkeja voi auttaa työssään.

Olga rajasi aiheen yleisestä tulkkauksesta pikatulkkaukseen. Hän halusi tutkia aihettaan ihmisten kautta, joten koosti aineistonsa haastattelemalla Youpretin tulkkeja. Youpret auttoi haastateltavien hankkimisessa.

– Rajasimme aiheen venäjän kielen tulkkeihin, mutta osa oli myös muita kieliä tulkkaavia.

Pro gradunsa tuloksiksi Olga Holopainen sai haastatteluja analysoimalla, että työkokemus on vaikuttanut tulkkauksen laatuun. Myös tekniset asiat vaikuttavat tulkkien näkemykseen siitä, mitä laatu on. Tulkeilla on käytössä asioimistulkin säännöstö, joka ohjaa laatua. Moni tulkki on itseoppinut, joten kaikilla tulkeilla laatu ei tule ainoastaan asioimistulkkauksen koulutuksesta. Asiakkaat ja tulkattavat arvioivat tulkkauksen laatua koko ajan.

– Moni on määrittänyt laadun niin, että se on heidän oma puheensa, tulke sisältöineen. Heidän mukaansa on hyvä, jos tulkki osaa olla haastattelutilanteessa aidosti läsnä. Hyvä tulkki tulkkaa mahdollisimman tarkasti, mutta ei kankeasti sanasta sanaan, vaan muodostaa järkevän kokonaisuuden.

Opinnäytettä viimeistellessään Olga huomasi jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.

– Olisi kiinnostavaa tutkittavaa esimerkiksi millaisia muistiinpanotekniikoita tulkit käyttävät tulkkauksen aikana ja miten. Myös muistin toiminta tulkkauksessa olisi kiinnostava aihe.

Opinnäytte poiki harjoittelu- ja työpaikan

Onnistuneen opinnäyteyhteistyön johdosta Olga Holopainen sai harjoittelupaikan Youpretiltä pro gradun valmistuttua. Opintoihin kuuluva kahden kuukauden mittainen harjoittelu alkoi huhtikuussa 2022. Työsuhde jatkui harjoittelun jälkeenkin.

– Olen huomannut, että tulkkaus on se, minkä parissa haluaisin työskennellä tulevaisuudessakin.

Opinnäytteen tekeminen ennen harjoittelua antoi Holopaisen mukaan valmiuksia työelämään. Harjoittelun aikana on tullut vastaan samanlaisia asioita kuin hän käsitteli opinnäytteessään. Pro gradun tekeminen auttoi ymmärtämään tulkkien työtä ja toi ymmärrystä mistä tulkkauksen laatu koostuu.

– Työssä yllätti hektisyys ja miten tulkkaus käytännössä tapahtuu. Yleensä työhön liittyy spontaaneja asioita, joihin ei itse tulkkina voi vaikuttaa.

Tulkkauksessa on tullut vastaan omat haasteensa, kun Olga tekee puhelintulkkausta pikana. Esimerkiksi tulkkaustilanteessa voi olla monta ihmistä, yhteys saattaa pätkiä ja voi olla, että puhelimessa ei ole kaiutinta ja se annetaan ihmiseltä toiselle.

– Voi joutua jatkamaan työtä toisen tulkin jälkeen ilman pohjatietoja. Siinä on ihmettelemistä.

Yhteistyö pehmensi siirtymää työelämään

Pikatulkkauksesta ja virallisesta tulkkauksesta Holopaisella ei ollut ennestään kokemusta, mutta sanavarastoa ja osaamista kääntämisestä on viiden vuoden opintojen aikana kertynyt. Harjoittelu tuli hänen mielestään sopivassa vaiheessa opintoja. Suoraan harjoittelun perään Olga sai työsopimuksen Youpretiin.

– Siirtymät tulivat kivasti ilman mutkia. Siirtymä työelämään tuli yllätyksenä, kun konkretisoitui, että pääsen harjoitteluun ja jatkan siitä työelämään.

Olga Holopainen arvioi, että töitä tulkkaus- ja käännösalalla riittää. Hänen mielestään töitä hakiessa eduksi ovat vahvat kielet, osaaminen ja sen kehittäminen.

– Vaikuttaa, että alalla osaavia tulkkeja on paljon, mutta jokainen on oma yksilö, joten on erilaista osaamista.

Olga kokee, että työelämälähtöisestä opinnäytteessä on ollut hyötyä paitsi Youpretillä työskennellessä myös jatkossa.

– CV:ssä näyttää hyvältä, että on saanut harjoittelun, tehnyt gradun ja suoraan valmistuttuaan päässyt oman alan töihin. Gradusta saa hyvän lisän portfolioon.

Kaikkiaan yritysyhteistyön tekeminen on ollut Olga Holopaisen mielestä mukavaa.

– Gradun tekeminen työelämäyhteistyönä selkeyttää ja helpottaa prosessia. Ilman yritysyhteistyötä haastateltavien hankkiminen olisi vienyt enemmän aikaa.

Tietolaatikko: Olgan ja HUMUS-hankkeen vinkit työelämälähtöiseen opinnäytteeseen 1. Pohdi omia uratavoitteitasi: Missä haluat työskennellä? Millaisista tehtävistä olet kiinnostunut? 2. Hyödynnä verkostoja opinnäyteaiheiden kartoituksessa. Katso JobTeaserin ja TalentHubin aiheet. Hyödynnä esimerkiksi aiemmasta työkokemuksesta ja harrastuksista syntyneet verkostot. 3. Mieti mitä itseäsi kiinnostava yritys haluaisi, mitä se tavoittelee ja mistä sille voisi olla hyötyä. Pohdi niihin liittyen oma aihe, jota kiinnostaisi tutkia. Mikä on ajankohtaista ja uutta? Perehdy tutkimuskirjallisuuteen, rajaa aihetta ja tee aihevaihtoehtoja. Keskustele ohjaajasi kanssa. 4. Jos aiheen ja yhteistyöorganisaation pohtimiseen kaipaa vinkkiä, HUMUS-hankkeen yhteistyökumppaneilla on valmiita teemoja, aiheita ja aineistoja. Työelämälähtöisten opinnäytteiden aihelista löytyy Yammerin HUM (opiskelijat) -ryhmästä sivupalkkiin kiinnitettynä. Linkki ohjaa humanistisen osaston opintoyhteisöön (Materiaalit; Työelämälähtöiset opinnäytteet). Aihelista päivittyy uusien aiheiden tullen ja jos jokin aihe varataan. 5. Laita rohkeasti suoraan viestiä kiinnostavalle yritykselle, ja kysy heidän tiedon tarpeistaan. ”Usein varsinkin Joensuussa yritykset, jotka ovat esimerkiksi hankkeissa mukana ja mainostavat toimintaansa, ovat kiinnostuneita opinnäyteyhteistyöstä. On monia muitakin joensuulaisia yrityksiä, jotka eivät ole aivan pinnalla, mutta joiden kautta saisi tehtyä opinnäytetyön,” Olga vinkkaa.

Teksti ja kuvat: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Olga Holopaisen pro gradu Pikatulkkauksen laatu tulkkien näkökulmasta (linkki avautuu uudelle välilehdelle)

Tunnelmia Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuudesta

Torstaina 19.5. HUMUS-hankkeen kolmevuotinen taival huipentui Humanistinen tulevaisuus -päätöstilaisuuteen Tiedepuistolla. Tilaisuutta seuraamaan oli kerääntyi mukavasti opiskelijoita, valmistuneita ja työelämän edustajia niin paikan päälle kuin Teamsiinkiin. Paljon kiitoksia onnistuneesta tilaisuudesta kaikille puhujille, panelisteille ja osallistujille!

Katso tallenne päivän puheenvuoroista.

Viestintätaitojen merkitys muuttuvassa työelämässä

Tilaisuuden avasi työelämän muutoksen asiantuntija, valmentaja Miia Savaspuro, joka puhui etänä viestintätaitojen merkityksestä työelämässä. Viestinnällä päästään tavoitteisiin ja saadaan ihmiset toimimaan.
– Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on aito merkitys silloin, kun se on avointa, läpinäkyvää, kaikkien on mahdollista osallistua ja mahdollisimman moni tulee kuulluksi, Savaspuro kertoi.                                                      Humanistien tapa katsoa maailmaa on Savaspuron mukaan hyödyksi monissa tehtävissä, sillä humanistisessa osaamisessa keskeistä on vuorovaikutus ja viestintä.

Neljän kuvan kollaasi: yleisöä, juotaja Anna Simolin ja Miia Savaspuro etänä valkokankaalla, Antero Puhakka pitämässä esitelmää, kahvittelua.

Mitä virkaa humanistilla?

Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Antero Puhakka esitteli humanistien työllistymisnäkymiä tutkimukseen ja tilastoihin pohjaten. Humanistien työllistyminen on pidemmällä aikajänteellä selvästi paranemaan päin. Puhakka mainitsi myös, että generalistit ovat kokeneet työllistyvänsä paremmin ja monipuolisemmin kuin professioaloilta valmistuneet.
– Humanistinen tutkinto ei anna pätevyyttä mihinkään, mutta antaa kelpoisuuden kaikkeen, Puhakka kiteytti.
Humanistit ovat valtaosin tyytyväisiä koulutukseensa ja työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan. Työllistyminen paranee, mitä enemmän aikaa valmistumisesta kuluu. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen humanisteista 29 prosenttia toimii yrittäjinä.
– Rakentakaa omaa tulevaisuuden polkua sen mukaan mikä teitä kiinnostaa, Puhakka kannusti puheenvuoronsa päätteeksi.

HUMUS-hankkeen tulokset ja tulevaisuus

HUMUS-hankkeen vastuullinen johtaja, professori Risto Turunen kertoi hankkeen monipuolisesta toiminnasta, kuten mentorointiohjelmasta, työelämätapahtumista, alumnitarinoista ja organisaatiovierailuista.
– Idea hankkeesta humanistien työelämäsuhteiden parantamiseksi lähti julkisesta sanasta, jossa humanistinen koulutus tulee sterotypisesta ja negatiisesta näkökulmasta esille. Hankkeen tavoitteina oli huomioida työelämän tarpeet koulutuksessa ja vanhentuneiden mielikuvien purkaminen, Turunen esitteli.

Hankkeessa on luotu työelämäverkosto, jonka kautta jatkossakin osana koulutusta edistetään opiskelijoiden työelämäyhteyksiä humanistisella osastolla. Turunen hahmotti työelämän tulevaisuutta, jossa korostuvat työn pirstaleinen luonne, pätkätyöt ja vuorovaikutus koneiden kanssa.                     – Jatkossa vaatimuksia työlle ovat ajanhallinta, mikroyrittäjyys ja osaamisensa markkinointi. Tarvitaan digitaalista osaamista ja tietomassojen käsittelyn taitoja. Uusi työ tuo mahdollisuuksia humanisteille ihmisymmärryksen kautta.

Neljän kuvan kollaasi: Risto Turunen puhuu mikrofoniin. Työelämän edustajat Arttu Käyhkö ja Juha Kukkonen keskustelevat. Opiskelijat Elina Etholen, Ville Mäki, Sinja Ylisiurua ja Jutta Ekman keskustelevat. Yleisöä katsomassa paneelikeskustelua.

Palautepaneeli

Verkostoitumisen täyteisen kahvitauon jälkeen tilaisuuden päätti antoisa paneelikeskustelu. Erilaisten organisaatioiden sekä yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat keskustelivat humanistien roolista työelämässä ja miltä yhteistyö humanistisen osaston ja hankkeessa muodostetun yhteistyöverkoston kesken vaikuttaa.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin kehittämispäällikkö Suvi Valoharju peräänkuulutti opiskelijoiden uskallusta mennä työkentälle ja tarjota omaa humanistista osaamista yrityksille. Business Joensuun palvelujohtaja Janita Ylitalo vahvisti, että humanisteja tarvitaan muun muassa kansainvälistymisen ja viennin kehittämisessä.

Yliopistonlehtori Nina Havumetsän mukaan humanisti sopii erinomaisesti tuotekehityksen pariin. Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja Arttu Käyhkö on huomannut saman. Bisnesmaailmassa ihmistä on ymmärrettävä monella tasolla.                                                                               – Kohderyhmäajattelu on tärkeää. On ymmärrettävä ostamisen motiiveja ja arvoja, Käyhkö kiteytti.

Jatko-opiskelija Meri Kinnunen mainitsi miten tärkeää on ottaa opiskelijoita mukaan työelämäyhteistyöprojekteihin. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Eira Varis totesi:                                       – On oleellista juurruttaa hanketoiminnan tulokset luontevaksi osaksi organisaation omaa toimintaa.

Neljän kuvan kollaasi: Juontaja Anna Simolin paneelikeskustelijoiden edustalla, ihmisiä keskustelemassa kahvitellen, opiskelijat Elina Etholen ja Jutta Ekman keskustelevat, panelistit Meri Kinnunen ja Nina Havumetsä.

Opiskelijoiden tunnelmia päätöstilaisuudesta

”Päätöstilaisuus oli kokonaisuudessaan hyvin toteutettu ja puhujat toivat kukin mielenkiintoisia näkökulmia esiin humanistien työelämästä ja millaista se voisi olla tulevaisuudessa. Tilaisuudesta jäi todella positiivinen ja innostunut olo näin työelämän alussa, ja toivottavasti pian valmistuvana, humanistiopiskelijana.

Kaikilta puhujilta sai lisää itsevarmuutta siihen ajatukseen, jonka avulla olen sinnikkäästi opintojani tehnyt: kannattaa uskaltaa seurata omia mielenkiinnon kohteitaan ja luottaa siihen, että niitä pääsee käyttämään tulevassa työelämässä. Puhujilta sain myös lisäintoa omaan nykyiseen työhöni, joka ei suoraan vastaa koulutustani.

Etenkin Miia Savaspuron puheenvuorosta jäi mieleen se, että kaikesta työkokemuksesta on aina hyötyä, ja muilta ylipäätään ajatus siitä, että humanistista osaamista tarvitaan joka paikassa tänä päivänä. Ja kuten Antero Puhakkakin sanoi, ei sillä pääaineella niin väliä. Riittää kun opiskelee sitä, mitä haluaa ja osaa soveltaa osaamistaan monissa erilaisissa työtehtävissä. Päivästä intoa saaneena on hyvä jatkaa ylpeänä humanistina työuraa ja opintoja.”

Anna Arkko, kulttuurintutkimuksen maisteriopiskelija, opintosihteeri

 

Vaikka HUMUS-hankkeen järjestämät työelämätapahtumat ovat avartaneet ajatustani humanistin työstä, yllätyin siitä, miten negatiivinen kuva itselläni edelleen oli humanistien (siis erityisesti generalistien) työllistymisestä. Antero Puhakan humanistien työllistymisestä kokoamat tilastot muuttivat ajatustani: asiantuntijat ja erityisasiantuntijat näyttävät työllistyvän yllättävän hyvin.

Tapahtumassa tuli vahvasti esille se, että työelämä kaipaa humanistien erityisosaamista. Tämä erityisosaaminen koostuu taidoista, jotka usein sivuutetaan, joita pidetään itsestäänselvyyksinä tai toisarvoisina: muun muassa vuorovaikutustaidoista, viestintäosaamisesta, tekstien ja suurten kokonaisuuksien hallinnasta, empatiasta ja hyvästä johtajuudesta. Joskus pääsee itseltänikin unohtumaan, kuinka hyödyllistä on hallita monia noista osa-alueista.

Oli kiinnostavaa kuulla työelämän edustajien ajatuksia hankkeesta. Hanke tuntui muuttaneen myös heidän kuvaansa humanisteista ja humanistisesta osaamisesta. Pääsinpä juttelemaan tilaisuudessa myös Joensuun kauppakamarin edustajan kanssa. Oli mukava saada kannustusta ja päästä reflektoimaan sitä, millainen oma urapolku ja opintopolku on ollut.

Sinja Ylisiurua, suomen kielen kandidaattiopiskelija Oppimisportfoliohattu-blogissaan (Linkki blogiin avautuu uudelle välilehdelle.)

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: Tuuli Ahonen ja Miia Hartikainen

Alumnitarinoita: Hankkeiden kautta työllistyminen elokuva- ja informaatioaloille

Humanistit työllistyvät moninaisiin tehtäviin erilaisille kentille. Esimerkit hahmottavat työllistymismahdollisuuksien monipuolisuutta ja miten ura voi lähteä käyntiin valmistumisen jälkeen.

Kaksi Itä-Suomen yliopistosta valmistunutta humanistia kertoi HUMUS-hankkeelle urapolkunsa. Miten Tero Koistisen polku johti kirjallisuuden opinnoista Suomen Filmikamarin toimitusjohtajaksi? Millaista reittiä Liisa Näpärä pääsi kulttuurintutkimuksen jatko-opinnoista Kansalliskirjaston tietoasiantuntijaksi?

Kuvassa Tero Koistinen hymyilee
Tero Koistinen, kuvaaja Riitta Käppi

Ajan hermolla edunvalvontaa ja tiedon jakamista – Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen

Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtaja Tero Koistinen on valmistunut filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1997. Ura elokuva-alalla käynnistyi opiskeluaikana elokuvakoneenhoitajana Elokuvateatterikeskus Tapiossa.

– Kaikessa on kyse tuurista, mihin päin ura lähtee menemään, Tero summaa urapolkuaan.

Tero opiskeli kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa muun muassa kirjallisuutta ja taiteensosiologiaa. Valmistuttuaan hän työskenteli yliopistossa assistenttina ja tutkijana ennen kuin sai projektipäällikön pestin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun digitaalisen elokuvateatterikeskuksen kehittämishankkeessa.

– Otimme selvää, mitä elokuvateatterialalla tapahtuu. Kaikki elokuvat olivat vielä filmillä ja digitointia aloitettiin. Suomen elokuva-alan toimijat tulivat tutuiksi ja kansainväliset verkostoni alkoivat muodostua. Nykyiset työtehtäväni ovat tulleet sitä myötä.

Helsingissä toimivan elokuva-alan keskusjärjestö Filmikamarin toimitusjohtaja Tero on ollut vuodesta 2009.
– Ennen sitä olin elokuvateatteriliiton toiminnanjohtajana.

Työn sisältö

Toiminta kulttuurituotteiden liepeillä kiinnostaa Tero Koistista. Toimitusjohtajan työhön lukeutuu edunvalvontaa, alan kehitykseen vaikuttamista lobbaamalla ja jäsenten auttamista asioissa laidasta laitaan.       – Koko ajan on pysyttävä perillä, mitä alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu.

Teron työpäiviin lukeutuu muun muassa kokouksia erilaisissa hallituksissa ja EU:n kulttuuriasioita käsittelevän ministeriön jaostossa sekä kysymyksiin vastailua ja tiedonhankintaa.                                                                                      – Kysymyksiä tulee esimerkiksi järjestön jäseniltä, elokuvateattereista, levittäjiltä ja tiedotusvälineiltä. Kysytään vaikkapa piratismitilanteesta, jonkin elokuvan levittäjästä tai elokuvateattereiden määrästä ministeriötä varten.

Antoisinta työssä on, kun tietää auttaneensa ihmisiä ja kulttuurialaa.
– On järjestön pitkän työn tulosta, että viranomaiset ja tiedotusvälineet luottavat meihin ja pyytävät tietoa.

Kuvassa lukee lainaus Tero Koistiselta: "Kulttuurialan opinnoista saa myös ymmarrystä, miten maailma, yhteiskunta ja kulttuuriala toimivat" Koristeena koivunlehtiä muistuttava piirros.

Tutkinnosta tärkeitä oppeja

Kulttuurintutkimuksen opinnoista on ollut työssä hyötyä. Teron mielestä tärkeintä, mitä humanistisista opinnoista voi saada, on oppia lukemaan, kirjoittamaan ja hankkimaan tietoa. Tärkeä oppi on esittää tietoa sen mukaan, millaiselle yleisölle se on tarkoitettu ja kulloinkin tarvittavalla tavalla, esimerkiksi tiedotteen tai raportin muodossa.

– Yhtä lailla on pystyttävä keskustelemaan ja viemään viestiä. Näitä taitoja tarvitaan missä tahansa asiantuntijatehtävässä. Kulttuurialan opinnoista saa myös ymmärrystä, miten maailma, yhteiskunta ja kulttuuriala toimivat.

Täydentäviä opintoja Tero ei ole tehnyt, sillä osaaminen täydentyy töissä. Hän vinkkaa, että tekijänoikeusjuridiikasta on hyvä olla perillä, jos vastaavat tehtävät kulttuurialalla ja järjestökentällä kiinnostavat. Monella järjestöjohtajalla onkin juristitausta.

– Olisi ollut hyötyä, jos olisin ymmärtänyt opiskella juridiikkaa. Kulttuurialalla tienataan tekijänoikeuksilla, joten niiden logiikka on tarpeen ymmärtää.

Verkostot ovat alalla tärkeitä, ja ne ovat muodostuneet Terollekäytännön töistä. Uraansa aloittelevalle humanistille hän mainitsee tärkeiksi esimerkiksi työharjoittelusta syntyvät verkostot. Teron uralla myös harrastuneisuudella on ollut merkitystä.

– Elokuvateatterissa työskentelemällä opin niin sanotusti puhumaan elokuvaa ja ymmärtämään liiketoiminnan logiikkaa.

Kuvassa on Liisa Näpärä
Liisa Näpärä

Projektinhallintataitojen tärkeys – Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Liisa Näpärä

Liisa Näpärä valmistui vuonna 2015 maisteriksi erikoistumisalanaan kulttuuriantropologia. Hän opiskeli monipuolisesti sivuaineita, kuten perinteentutkimusta, sosiologiaa ja johtamista.

– Valmistuttuani ajauduin vahingossa tekemään väitöskirjaa opettajien digiloikasta erityisesti alakoulussa, Liisa kertoo.

Liisa teki informaatiotutkimuksen opintoja Tampereen avoimessa yliopistossa ja Oulun yliopistossa samalla, kun viimeisteli väitöskirjaansa. Opinnot jäivät, sillä vuonna 2019 väitösviikolla Liisaa tuli vastaan unelmien työpaikka: suunnittelijan työ Kansalliskirjaston projektissa.

– Projekti liittyi tutkijoiden datapalveluiden kehittämiseen. Se mätsäsi kiinnostuksenkohteisiini, teknologiaan ja dataan.

Ennen tieteelliseen kulttuuriperintöorganisaatio Kansalliskirjastoon töihin pääsemistä Liisa oli kartuttanut työkokemusta maisteriopintojen työharjoittelusta Outokummun kirjastossa sekä siitä poikineista sijaisuuksista.

– Tein silpputyötä: välillä myös litteroin haastatteluja, tein projektiassistentin viestinnällistä hommaa ja apurahalla väitöskirjaa.

Tutkimus- ja hankekoordinaatiota

Projekti datapalveluista päättyi vuonna 2020, ja Liisa Näpärä pääsi Kansalliskirjastolle tietoasiantuntijan vakituiseen pestiin syksyllä 2021. Hän tekee tutkimus- ja hankekoordinaatiota sekä niiden kehittämistä. Työssä on viestintää, yhteistyötä tutkijoiden kanssa sekä sisäisten ja ulkoisten prosessien kehittämistä.

– Moni pääsee projektien kautta työpaikoille sisään. Olen onnellinen, että nyt ei tarvitse koko ajan hakea töitä. Kun näin hakuilmoituksen väitösviikollani, ajattelin, että tuo on unelmatyöni. Tämä osoittautuikin sellaiseksi: saan keskittyä kiinnostuksenkohteisiini ja oppia joka päivä uutta.

Tietoasiantuntijan työssä jokainen päivä on erilainen. On verkostoyhteydenottoja, yhteistyökumppaneiden sopimista tulevaan hankkeeseen, opastusta aineistoihin liittyen, suunnittelutyötä, kaavioiden tekemistä ja kokouksia. Liisalle antoisinta on mukava työyhteisö ja työn monipuolisuus. Kansalliskirjastossa kannustetaan myös itsensä kehittämiseen. Liisa onkin osallistunut konferensseihin ja koulutuksiin, viimeisimpänä projektinhallintaa käsittelevään.

Kuvassa lukee lainaus Liisa Näpärältä: "Humanistit työllistyvät usein projektipainotteisesti, joten on tärkeää osata pitää monia lankoja käsissään." Koristeena koivunlehtiä muistuttava piirros.

Oman työn aikatauluttaminen on oleellisia

Maisteri- ja jatko-opinnoissa omaksutut projektinhallintataidot ja aikatauluttaminen ovat osoittautuneet työssä tarpeellisiksi.

– Humanistit työllistyvät usein projektipainotteisesti, joten on tärkeää osata pitää monia lankoja käsissään. Työssäni on hyötyä humanistien analyyttisyydestä, viestintätaidoista ja kokonaisuuksien hallinnasta.

Opintojen aikana uraa suunnitellessa Liisalle oli tärkeää, että tuleva työ on sellainen, josta innostuu.

– Ihannetilanne on mennä omia vahvuuksia kohti. Monesti on käytävä sivupoluilla ennen kuin löytää mitä haluaa. Itselleni se ei ollut selvää vielä opintojen aikana.

Tavoitteiden asettaminen on auttanut Liisaa varsinkin silloin kun tuntuu, että olisi helpompaa jättää jokin asia kesken.

– Päämäärän ei tarvitse olla iso, mutta on hyvä sanoittaa itselleen mitä haluaa.

Liisa kannustaa humanisteja tekemään monipuolisen tutkinnon ja käymään eri tiedekuntien kursseja.

– Jos jotain olisin tehnyt opintojeni aikana toisin, olisin mennyt enemmän juttelemaan ihmisten kanssa. Verkostoituminen ei tapahdu väkisin vaan luonnostaan.

 

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: haastateltavien albumit

Osuuskunnan kautta kiinni työelämään

Englannin kieltä ja kääntämistä opiskeleva Aleksi Nevalainen on päässyt opintojensa ohella tekemään aitoja toimeksiantoja Osuuskunta Monikielisten kautta.

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Tuuli Ahonen haastatteli Nevalaista selvittääkseen, millaisia kokemuksia hänellä on Osuuskunta Monikielisistä sekä hänen ensimmäisistä oman alan töistään.

Kuvassa puhekuplissa Osuuskunta Monikielisten logo

Tie kääntämisen opintoihin

Opintojensa loppusuoralla oleva Aleksi Nevalainen on opiskellut pääaineenaan englannin kieltä ja kääntämistä ja sivuaineena muun muassa mediakulttuuria ja viestintää Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Opinnot toivat Polvijärven suunnalta kotoisin olevan Nevalaisen Joensuuhun jo lähes kymmenen vuotta sitten. Kiinnostus kieliin ja kääntämiseen kumpusi nuoruuden innosta lukemiseen ja videopeleihin. Lukion järjestämä vierailukäynti UEFissa ja keskusteleminen käännöstieteen opettajien ja opiskelijoiden kanssa lujittivat päätöstä lähteä opiskelemaan käännöstieteitä.

Pääsin juttelemaan muutaman opettajan ja opiskelijan kanssa, ja he esittelivät meille tätä alaa. Päätin siinä vaiheessa, että minusta tulee kääntäjä. Ja niin minusta kai tulikin! Aleksi kertoo.

Aleksin opinnot ovat sujuneet pitkälti hänen odotuksiensa mukaisesti, mutta aikaa opintoihin on koronan ja terveydellisten syiden takia mennyt enemmän kuin hän odotti. Korona-aikana etäopinnot ovat tuoneet tullessaan vaateen itsenäisestä opiskeluotteesta, eikä opiskelijayhteisön tukea ole ollut samalla tavalla tarjolla kuin ennen. Terveydellisiin haasteisiin Aleksi on saanut tukea yliopistolta ja esimerkiksi lisäaikaa opintojensa suorittamiseen.

–  Olen vaikeavammainen aikuinen, ja olen sen vuoksi pyörätuolissa – se luonnollisesti hankaloittaa fyysistä touhua ja työtä.

 

Kuvassa lainaus Aleksi Nevalaiselta: "Toimeksianto oli kyllä semmoinen #straight into the deep end"-kokemus, joka jäi mieleen."

Osuuskunnasta tukea ja työmahdollisuuksia

Osuuskunta Monikieliset tuli Aleksi Nevalaiselle tutuksi, kun osuuskuntalaiset kävivät esittelemässä toimintaansa käännöskurssilla. Hän innostui heti ja näki liittymisen osuuskuntaan itsestään selvänä valintana.

En oikeastaan nähnyt, enkä vieläkään näe, mitään syytä olla liittymättä.

Aleksi kuvailee Monikielisiä turvalliseksi työyhteisöksi, josta saa sekä tukea kääntämiseen että työmahdollisuuksia. Hänen mukaansa osuuskuntatoiminta on hyvä astumislauta kenelle tahansa, joka haluaa tehdä kääntämistä tai kielipalveluja ammatikseen. Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen materiaaleja esimerkiksi laskutuksen hoitamiseen ja tarjouspyyntöjen laatimiseen.

Aleksi on ollut osuuskunnan jäsen jo usean vuoden ajan, mutta ensimmäisen toimeksiantonsa hän teki viime vuonna. Opettajan kanssa keskustelu johti hänen ensimmäiseen oman alan käännöstyöhönsä.

Muistan, että stressasin siitä ihan liikaa. Kyseessä oli ihan ensimmäinen ammattikäännös, josta sai ihan oikeaa rahaa.

Kokemus on jäänyt Aleksilla vahvasti mieleen. Samaan aikaan se oli stressaavaa mutta myös hyvin jännittävää. Itse käännösprosessi sujui Aleksin mukaan hyvin eikä teksti ollut kovin haastava. Hankalin vaihe oli työn laskutusprosessi, jossa kokematon aloitteleva kääntäjä joutui vielä vähän hapuilemaan. Tässäkin suhteessa osuuskunnan jäsenyys Aleksin mielestä kannattaa, sillä laskutuksessa on apuna osuuskunnan talousvastaava ja palkanmaksun hoitaa osuuskunnan tilitoimisto.

Koko tämä toimeksianto oli kyllä semmoinen ”straight into the deep end”-kokemus, joka jäi mieleen, Aleksi kertoo.

 

Kuvassa Osuuskunta Monikielisten maskotti muurahaiskarhu.
Osuuskunta Monikielisten maskotti on Vellamo-muurahaiskarhu

Osuuskunnasta kiinni työelämään

Aleksi Nevalaisen kokemukset Osuuskunta Monikielisissä toimimisesta ovat positiivisia. Hänen mukaansa resurssit, yhteisö ja avoimet kommunikaatiokanavat ovat äärettömän tärkeitä ja käteviä ammatillisissa ympäristöissä. Osuuskunnan hallituslaiset ovat tarjonneet viime aikoina koulutuksia jäsenistölleen heidän ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Jos jotain Aleksi haluaisi vielä kehittää osuuskunnan toiminnassa, se olisi ajantasaisen ajatustenvaihdon mahdollistaminen esimerkiksi Slack-kanavan livechatin kautta.

Mielestäni tällaisesta keskustelupaikasta voi saada aika paljon irti. Esimerkiksi ryhmäytyminen isompiin käännösprojekteihin tai vaikkapa käännösongelmien tai muuhun asiaan liittyvän tai liittymättömän keskustelu livenä olisi sekä kätevää että antoisaa.

Kuvitus, jossa puiden lehtiä.

Osuuskunnan kautta työskentely vastaa Aleksin mukaan pitkälti kääntämistä tai kielipalveluiden tarjoamista freelancerina. Hinnoittelu ja aikataulutus hoidetaan esimerkiksi toimeksiantajan kanssa suoraan, kuten freelancerit ja toiminimiyrittäjät tekevät. Aleksi pitää laskuttamista ja itsenäistä yritystoimintaa vielä heikkoutenaan, johon tukea saakin osuuskunnalta esimerkiksi siten, että raha-asiat hoidetaan heidän kauttaan. Toki myös yliopisto tarjoaa esimerkiksi opintoja yritystoimintaan liittyen.

Aleksi Nevalaisen mielestä osuuskuntatoiminta sopii kenelle tahansa. Osuuskunnan kautta voi saada aitoja käännös- ja muita kielipalvelutoimeksiantoja, joiden kautta pääsee kiinni työelämään. Tukena on alan opiskelijoiden ja alalta valmistuneiden yhteisö. Ja kuten Aleksi muistuttaa, osuuskunnan hallituslaisia voi aina käydä nykäisemässä hihasta ja kysymässä mieltä painavista asioista.

Teksti: Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija, HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen, Osuuskunta Monikielisten kielipalvelukoordinaattori ja sihteeri

Lisätietoa osuuskunnasta: monikieliset.fi

Kuuntele Huhuja humanisteista -podcastia – tietoa humanistien potentiaalista ja vinkkejä työelämään!

Kuvassa lukee Huhuja humanisteista, UEF/ Humanistinen osasto. Piirretty paperilennokki on pyöreän taustavärin päällä.

Mitä humanistit tuovat työelämään? Muun muassa sitä pohditaan Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen tuottamassa tuoreessa podcastissa. Kirjailija Tuomas Liuksen juontamassa podcastissa laajennetaan humanisteihin liitettyjä käsityksiä ja vanhentuneita mielikuvia.

Yritysten ja muiden työelämän edustajien kannattaa olla korvat höröllä, sillä Huhuja humanisteissa -podcastin asiantuntijat keskustelevat humanistien laajasta työelämän potentiaalista.

Jaksoissa käsitellään muun muassa ajankohtaisia monikulttuuristumisen ja digitalisaation teemoja. Humanistiopiskelijoille podcast tarjoaa vinkkejä työelämään.

Huhuja humanisteista ensimmäisellä kaudella on viisi jaksoa. Podcastin on tuottanut Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke.

Podcast löytyy myös yleisimmistä podcast-alustoilta, kuten Spotifysta, Apple podcasteista, Soundcloudista, Google podcasteista ja Acastista. (Linkit podcast-alustoille avautuvat uuteen ikkunaan.)

Huhuja humanisteista -podcastin tekstivastine (Pdf-tiedosto avautuu uuteen ikkunaan.)

Jakso 1/5: Humanistien roolit tulevaisuuden työelämässä

Podcastin avausjaksossa tarkastellaan, millainen merkitys humanistisella osaamisella on työelämälle. Miten yritysmaailmassa kannattaisi suhtautua humanistiseen osaamiseen? Miten yritykset voivat hyödyntää korkeaa osaamista? Keskustelemassa ovat Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran Osaamisen aika -projektissa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Tapio Huttula ja HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen projektipäällikkö Anna Logrén.

Jakso 2/5: Voivatko humanistit muuttaa bisneksen? 

Mitä annettavaa humanisteilla ja bisneksellä on toisilleen? Keskustelemassa ovat filosofian tohtori, design-antropologi Anna Haverinen ja Joensuun popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Niina Hattunen. Keskustelussa selviää muun muassa millaisiin bisnesmaailman tehtäviin humanistit erityisesti sopivat ja miten opiskelija voi kartuttaa työkokemusta ja verkostoja.

Jakso 3/5: Tekijöitä teknologian pariin 

Teknologia-ala tarvitsee humanisteja. Kuinka humanistien monipuolista kielten ja kulttuurien tietotaitoa voidaan hyödyntää teknologistuvassa yhteiskunnassa? Näitä kysymyksiä pohtivat Mimmit koodaa -ohjelman koordinaattori Milja Köpsi ja Tommi Kovalainen, joka on robotiikan palvelukeskuksen johtaja CGI:llä. He kertovat, millaisia valmiuksia teknologiayrityksiltä ja humanisteilta löytyy yhteistyöhön ja miten humanistiseen osaamiseen suhtaudutaan teknologia-alan työpaikoilla.

Jakso 4/5: Humanistit rakentavat kansainvälisiä siltoja 

Humanistit voivat auttaa yrityksiä kansainvälistymisen haasteissa. Mitä kaikkia osapuolia kunnioittava yhteistyö vaatii? Liike-elämän kautta tapahtuva kulttuurien kohtaaminen ja kotikansainvälistyminen tarjoavat laaja-alaisen kentän työtehtäviä humanisteille. Aiheesta keskustelevat Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen ja Pasi Ripatti, DB Scenkerin Suomen viestintäjohtaja. 

Jaksossa käsitellään yhteistyötä Venäjän kanssa. Jakso on äänitetty ennen 24.2.2022 Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Jakso 5/5: Huomispäivän humanisti

Humanistisilla aloilla puhaltavat muutosten tuulet. Humanisteille tyypillisiä ammattinimikkeitä jää pois ja uusia syntyy. Millaisissa tehtävissä huomispäivän humanisti työskentelee? Työelämän ja yliopistomaailman yhteistyö tukee koulutuksen kehittämistä. Ennakoiva reagointi on myös tulevaisuuden osaajien etu. Aiheesta keskustelevat asiantuntija Taina Ukkola Kieliasiantuntijat ry:stä ja Jukka Mäkisalo, joka on Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston varajohtaja ja Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen ohjaaja.

Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuus torstaina 19.5.2022

Miksi humanistit ovat yrityksille ja muille organisaatioille sijoitus tulevaisuuteen Itä-Suomessa? Miten työelämän muutokset tulisi huomioida koulutuksessa?

Työelämän edustajat erilaisista organisaatioista ja yrityksistä, humanistiopiskelijat ja työelämässä olevat humanistit, tervetuloa keskustelemaan Itä-Suomen yliopiston Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen tuloksista ja visioimaan työelämän tulevaisuutta!

Torstaina 19.5. järjestetään Humanistinen tulevaisuus – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen päätöstilaisuus. Tapahtumassa on työelämän asiantuntijoiden ja humanistien puheenvuoroja sekä keskustelua työelämästä ja humanistisen osaamisen roolista. Samalla on oiva tilaisuus verkostoitumiseen.

Tilaisuus järjestetään Joensuun Tiedepuistolla kello 12.30–16.00. Kello 12.00–14.00 osioon voi osallistua myös Teamsin kautta. Linkin saat ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittaudu tästä

(Webropol-ilmoittautumisen linkki avautuu uuteen ikkunaan.)

Ilmoittauduthan 12.5.2022 klo 15 mennessä. Etätilaisuuteen voi ilmoittautua 19.5.2022 klo 12.30 saakka.

Koristekuvituksessa koivun lehtiä

OHJELMA

Torstai 19.5.2022

Humanistit työelämässä ja osaamisen tulevaisuus (Tiedepuisto ja Teams)

12.30 Tilaisuuden avaus – Anna Simolin

Itä-Suomen yliopiston yhteyspäällikkö Anna Simolin juontaa tilaisuuden.

12.35 Viestintätaitojen merkitys muuttuvassa työelämässä – Miia Savaspuro

Miten muuttuvassa työelämässä viestitään? Millainen merkitys viestintätaidoilla ja yhteistyösuhteilla on erilaisissa työssä vastaan tulevissa tilanteissa? Miia Savaspuro, työelämän muutoksen asiantuntija, valmentaja ja tietokirjailija  kertoo, millaista nykypäivän työelämä on ja millaista viestintää muuttuvassa työelämässä tarvitaan. Hän esittelee myös, miten humanistien viestintätaitoja voidaan käytännössä hyödyntää. Savaspuro esiintyy etänä.

13.20 Mitä virkaa humanistilla? – Antero Puhakka (UEF)

Miltä humanistien työnäkymät vaikuttavat? Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Antero Puhakka kertoo työelämän muutoksista ja tulevaisuudennäkymistä tutkimukseen ja tilastoihin pohjaten. Puheenvuoro paikan päällä Tiedepuistolla.

13.40 HUMUS-hankkeen tulokset ja tulevaisuus – Risto Turunen (UEF)

Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Risto Turunen kertoo mitä hyviä käytäntöjä hankkeen kolmen toimintavuoden aikana on saavutettu. Työelämäyhteistyö humanistisella osastolla jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Miten hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa? Puheenvuoro paikan päällä Tiedepuistolla.

Yhdessä eteenpäin (Tiedepuisto)

14.00 Kahvitarjoilu

HUMUS-hanke tarjoaa kahvit kahvileipineen. Kahvittelun ohessa on vapaata verkostoitumista ja HUMUS-opiskelijatyöryhmän järjestämä bingo. Bingolomakkeen saat paikan päälle saapuessasi ja sen palauttamalla voit osallistua lahjakorttien arvontaan.

14.45 Palautepaneeli

Paneelikeskustelussa hankkeen kohderyhmien edustajat keskustelevat päivän teemoista, antavat palautetta hankkeen toteutumisesta ja arvioivat tulevaa.

Panelistit:

  • Nina Havumetsä, UEF:n yliopistonlehtori, humanistinen osasto
  • Arttu Käyhkö, Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja
  • Meri Kinnunen, UEF:n jatko-opiskelija, kirjallisuus
  • Suvi Valoharju, Pohjois-Karjalan kauppakamarin kehittämispäällikkö
  • Eira Varis, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö
  • Janita Ylitalo, Business Joensuu Oy:n palvelujohtaja

15.45–16.00 Loppusanat

 

Tilaisuuden järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) yhteistyökumppaneineen.

 

 

// Päivitetty 11.5.2022 Lisätty tieto etätilaisuuden ilmoittautumisen jatkamisesta.

Opiskelijasta henkilökunnaksi ja harjoittelusta sijaisuudelle

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Anna Arkko haki vuosi sitten harjoittelupaikkaa kulttuurintutkimuksen opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua varten. Ahkeran hakemisen jälkeen hän sai paikan Itä-Suomen yliopiston opintopalveluista. Sittemmin työ jatkui humanistisen osaston opintosihteerinä. Pyysimme Annaa muistelemaan, millaista oli siirtyä opiskelijan roolista yliopiston henkilökunnan rooliin.

Kuvassa Anna Arkko katsoo kameraan ja hymyilee. Taustalla näkyy hänen työpisteensä ja tietokone.
Anna Arkko viihtyi työharjoittelussa opintopalveluissa.

Anna käytti hakemuksiin paljon aikaa ja räätälöi ne haetun paikan mukaiseksi. Hän lähetti sekä tiedusteluja harjoittelun mahdollisuudesta että vastasi hakuilmoituksiin, joita löysi työnhakusivustoilta. Hän haki muun muassa yhdistyksiin ja järjestöihin, joissa voi olla tekemisissä kulttuurien kanssa ja päästä auttamaan ihmisiä.

– Oma koulutukseni ei suoraan johda tiettyyn ammattiin, joten pohdin mihin haen ja hain sinne tänne. Välillä ei kiitos -vastauksista ja vastaamatta jättämisestä tuli lannistunut olo, että pääsenkö mihinkään töihin ilman työkokemusta.

Vihdoin haastattelukutsun saaminen oli Annasta uskomatonta ja helpotus. Ensimmäinen oman alan työpaikka aukesi kotiyliopistosta.

– Alku oli jännittävä ja mietitytti mitä pitää tehdä, miten toimia ja miten työelämässä asiat menevät. Vaikka periaatteessa menin tuttuun paikkaan, ensimmäisellä viikolla tuli selväksi, että en tiedä työelämästä tai yliopiston toiminnasta puoliakaan.

Kuva Itä-Suomen yliopiston Agora-rakennuksen sisäänkäynnistä.
Anna Arkko työllistyi omaan kotiyliopistoonsa.

Itsenäisesti osana mukavaa työyhteisöä

Yliopisto työpaikkana kiinnosti Annaa jo ennakkoon. Kahden kuukauden harjoittelun aikana hän tykästyi työhön mitä enemmän sitä teki. Opintosihteerin työtehtäviä ovat muun muassa tilavarausten tekeminen, opintosuoritusten kirjaaminen, aikataulujen tekeminen ja muutokset opettajien pyynnöstä.

– Olin vuodenvaihteeseen asti vastuussa Agoran avaimista, kulkutunnisteista, tulostuslätkistä ja toimistotarvikkeista. Katsoin tulostimen perään ja vastailin opiskelijoiden ja opettajien kysymyksiin.

Työ oli jo alussa itsenäistä, varsinkin etätyösuositusten aikaan. Usein Anna oli kahtena päivänä viikosta yliopistolla ja muuten etänä. Hän koki sen itselleen parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä se toi mukavaa vaihtelua työarkeen.

– Työilmoituksessa kerrottiin, että on osattava toimia itsenäisesti. Heti heitettiin syvään päähän, ja valtaosa harjoittelusta oli itsenäistä. Olin yksittäisiä päiviä yliopistolla auttamassa muun muassa valintakokeissa.

Vaikka Anna oli fyysisesti yksin, ei töiden kanssa tarvinnut jäädä yksin. Hän solahti töihin hyvin, kun vastassa oli mukava henkilökunta. Kaikessa sai apua ja henkilöstö on Annan mielestä helposti lähestyttävää.

– Työ on ennakko-odotusteni mukaisesti virallista, mutta ilmapiiri on rento, mukava ja auttavainen, joten en ajatellut virallisuutta töitä tehdessä.

Kuva Anna Arkon työpisteestä, jossa muun muassa kaksi näyttöä, kuulokkeet ja näppäimistö.
Työ opintopalveluiden harjoittelijana ja opintosihteerinä on itsenäistä.

Ainoa muuttumaton on muutos

Toukokuussa 2021 alkaneen harjoittelun päätyttyä häntä kysyttiin jatkamaan työssä puolen vuoden sijaisuudella.

– Oli hienoa saada noin nopeasti pitkä työpätkä. Vähän mietitytti, olenko tarpeeksi pätevä hommaan, kun alla oli vasta kahden kuukauden harjoittelu. Lopulta opin, kun aloin vain tekemään, ja sain itsevarmuutta.

Kulttuuriantropologian, sosiologian ja sosiaalipsykologian opinnoista kartutettuja yleisiä taitoja pystyy hyödyntämään työssä. Laajojen kokonaisuuksien hallitsemisesta, ongelmanratkaisutaidoista ja asioiden nopeasti omaksumisesta on hyötyä.

– Suoraan sisällöllisesti ei pysty hyödyntämään, mutta humanististen tieteiden opinnoista minulle on tullut taito erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemiseen ja halu auttaa ihmisiä.

Työt ovat opettaneet muun muassa yhteistyötaitoja ja tietoteknisiä taitoja. Anna mainitsee tärkeäksi opiksi, että yliopistolla yksi muuttumaton asia on asioiden jatkuva muuttuminen. Annan ollessa opintosihteerinä ei tullut pelkästään iso Peppi-muutos, vaan porukka vaihtuu ja asiat kehittyvät ja tulee päivityksiä.

– Yliopisto on ympäristö, joka pyrkii koko ajan kehittymään. Opin pysymään muutoksessa mukana ja asenteen, että pyrkii kehittämään itseään koko ajan. Sama pätee varmasti muuhunkin kuin yliopistoon.

Anna Arkko katsoo kameraan maski kasvoillaan, taustalla näkyy tyhjä luentosali.
Työharjoittelunsa aikana Anna Arkko muun muassa valvoi valintakokeita.

Ihmisten auttamista jatkossakin

Opiskelijasta henkilökunnaksi siirtyminen oli mielenkiintoista, varsinkin kun Anna opiskelee vielä maisterintutkintoaan varten.

– Työporukan kanssa nauroimme, että olen hybridiolento: yksi hetki kirjaan työhuoneessa opintosuorituksia ja sitten menen pariksi tunniksi luennolle.

Puolen vuoden sijaisuuden päätyttyä Anna on keskittynyt enemmän opintoihinsa, kunnes seuraava sijaisuus opintosihteerinä alkaa pian.

– Oli outoa palata opiskelijan rooliin töiden viikkorytmistä. Päivän tehtäväni on vain lukea tenttikirjaa.

Anna haluaisi jatkossakin työskennellä ihmisten auttamisen parissa.

– Senkin olen oppinut, että ajatukseni auttamisesta oli ennen harjoittelua kapea. Huomasin että opintosihteerinkin työ on vahvasti muiden auttamista, sekä henkilökunnan että opiskelijoiden.

Jo ennen työharjoittelua Annaa kiinnosti jatkaa maisteriksi valmistuttuaan väitöskirjaan ja muutenkin tutkimuksen pariin. Hän huomasi, että myös hallinnon puolella on mukava työskennellä.

– Ainakin yksi vaihtoehto on selkeytynyt, kun aiemmin minulla ei ollut mitään ideaa töiden suhteen. Nyt on suunta.

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: Anna Arkko

Tunnelmia humanistien työnhakustartista

Kuvassa lukee: Tartu toimeen! Humanistien työnhakustartti 31.1.-4.2.2022. Kuvituksena hymyileviä ihmisiä.

Humanistien työnhakustartti -tapahtuma järjestettiin etänä 31.1.–4.2. Monipuolisessa ohjelmassa käytiin läpi täkyjä työnhakuun, vinkkejä osaamisportfolioon, monipuolisia työpolkuja ja yritysesittelyjä.

Täkyjä työnhakuun

Viikon avanneessa esittelyssä TE-liven tuottaja Matti Asikainen kertoi TE-livestä, joka pyrkii saattamaan työnantajat ja -tekijät yhteen.

– Vuorovaikutteisuus korostuu viikoittaisessa TE-livessä, jossa työnantaja ja -tekijä esittelevät rekrytoivaa yritystä työnhakijoille. Lähetyksissä voi keskustella mahdollisen tulevan työnantajansa kanssa, esitellä itsensä ja esittää kysymyksiä, Asikainen kertoi.

Luotsi puolestaan on työllistymistä edistävä hanke, josta on saatavilla henkilökohtaista neuvontaa esimerkiksi työnhakuasiakirjoihin, haastattelutilanteeseen ja osaamisen päivittämiseen. Duuniagentti Antti Räty kertoi, että korkeakoulusta valmistuneiden kohdalla korostuu verkostoituminen ja oman osaamisen tunnistaminen.

– Osaamista voi olla paljon, vaikka työkokemusta ei vielä olisikaan. Opinnoissa kertyy paljon taitoja, joiden näkyväksi tekeminen ja sanoittaminen voi olla haastavaa. Osaamista sanoitetaan Luotsissa asiakkaiden kanssa, Räty kertoi.

Räty esitteli myös tuoretta TalentHub-alustaa, joka on tarkoitettu kansainvälisten osaajien ja työnantajien kohtaamiseen. Osaajat voivat tehdä sivulle profiilin, jota kautta yritykset voivat löytää tarvitsemaansa osaamista. Humanististen tieteiden opiskelijat ovat osaajia, joiden kannattaa hyödyntää sivustoa esimerkiksi työharjoittelua tai opinnäyteyhteistyötä hakiessa.

Kuvassa lukee lainaus Luotsin duuniagentti Antti Rädyltä: "Korkeakoulusta valmistuneiden kohdalla korostuu verkostoituminen." Taustalla kuvituksena hymyileviä ihmisiä.

Ideoita osaamisportfolioihin

Portfoliosta on hyötyä jo ennen valmistumista esimerkiksi hakiessa työharjoitteluun tai kesätöihin. Huolella tehdyllä ja omannäköisellä portfoliolla voi jäädä työnantajan mieleen. Amanuenssi Meri Kinnunen esitteli työnhakustartissa, kuinka portfolio luodaan Kyvyt.fi-alustalle.

Pienryhmissä suunniteltiin oma portfoliomerkintä, johon osallistujilta tuli hyviä ideoita:
• Harrastuksista kertominen: kuka olen ja mitä osaan. Henkilöesittely esim. videolla.
• Kesätöistä kertominen: työkokemus osaamisen näkökulmasta (myyntityö, asiakaspalvelukokemus jne.)
• Merkintä opinnäytteistä: esim. videolla kooste karttuneesta osaamisesta, opinnäytteen vaiheista ja tuloksista, omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
• Näytteitä tkurssien tuotoksista, esim. katkelma esseestä tai käännöksestä.
• Valokuvien ja muiden visuaalisten elementtien käyttö.
• Kielitaidon näyttäminen kirjoittamalla vieraalla kielellä. Esim. vaihtokokemuksen esiin tuominen.
• Pelkkien suosittelijoiden yhteystietojen ohella työnantajilta ja työkavereilta saatua palautetta voi kirjoittaa minusta sanottua -sivulle.
• Jos olet julkaissut tekstejä esim. lehdissä tai blogissa, voit lisätä linkin.

Alumnitarinoissa monipolvisia työpolkuja

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n projektipäällikkö Leena Virratvuoren pääaine oli historia, ja hän on valmistunut lähihoitajaksi. Hän totesi, että heti ei tarvitse tietää mitä haluaa työkseen tehdä. Järjestökentällä työskennellessään hän on heittäytynyt monenlaisiin tehtäviin.

– Ei ole olemassa johtajatyyppiä. Humanisteilla on paljon annettavaa johtamiseen ihmisläheisen lähestymistavan myötä, kertoi Virratvuori, jota johtamistehtäviin lähteminen alun perin mietitytti.

Kuvassa AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen poseeraa iloisena katse oikealle suunnattuna.
Sonja Siekkinen

AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen kannustaa opettelemaan jatkuvasti uutta. Erityisesti teknologia-ala kehittyy koko ajan, ja on hyvä olla aallon harjalla. Siekkinen sai medianomi-opintojensa jälkeen mediakulttuurin ja viestinnän maisteriopinnoista teoreettista taustaa verkkosisältöjen parissa työskentelemiseen.

Mikko Nortelan työnkuva Kuhmo-talon toimitusjohtajana on monipuolinen. Hän paitsi mahdollistaa kulttuuritapahtumia, myös ratkoo kiinteistöön liittyviä asioita. Tohtorin tutkinto sekä kirjallisuuden ja musiikkitieteen opinnot ovat hyödyttäneet häntä työelämässä esimerkiksi ongelmanratkaisutaitojen osalta.

Yritysvierailuilla humanistien työmahdollisuuksista

Nolwenture Oy:n office manager Meri Syyslehto esitteli joensuulaista ohjelmistoalan yritystä, joka keskittyy digitaalisiin palveluihin. Nolwenturen kohdalla teknologia tarkoittaa muun muassa teknistä määrittelyä, turvallisuutta, tietojen siirtoa ja ohjelmistokehitystä.

– Nolwenturen perustaja Antti Vikman näkee, että IT-ala ei välttämättä vaadi teknologiapuolen opintoja. Pohjana voi olla kiinnostus, lahjakkuus ja jokin kurssi, Syyslehto siteeraa.

Humanistit voivat työllistyä ohjelmistoalalla hallinnon lisäksi esimerkiksi tekniseksi kirjoittajaksi, analyytikoksi, palvelusuunnittelijaksi ja service designeriksi. Myös saavutettavuuteen liittyviin työtehtäviin työllistyy humanisteja.

Kuvassa lukee: mitä Nolwenturen yritysvierailusta jäi päällimmäisenä mieleen: helpohko hakeutuminen, uusia mahdollisuuksia, yllättävyys, monipuolisuus, oma kiinnostus, loksahtaako, uutta tietoa, uteliaisuus, uudet mahdollisuudet, mukava yhteisö, saavutettavuus, davus kuulostaa hauskalta, mahdollisuudet it alalla
Nolwenturen yritysvierailulla olleiden mietteitä.

Pohjois-Karjalan museo Hilman intendentti Iiris Heino esitteli Joensuun museoiden toimintaa ja henkilökunnan toimenkuvia. Hänen koulutustaustansa on yleisessä ja Suomen historiassa sekä museologiassa. Heinon työnkuvaan kuuluu näyttely- ja suhdetoiminnasta vastaaminen. Museoalalla työskennellessä on osattava myös ohjata omaa työtään ja kohdata ihmisiä. Työ on vastuullista, sillä museoissa pohditaan esimerkiksi, millaisia asioita säilytetään ja miten.

Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä esitteli Museoalan ammattiliitto MAL ry:n palveluita sekä museoalan monipuolisia työtehtäviä muun muassa yleisö- ja näyttelytöistä markkinointiin ja hallinnointiin. MAL:iin voivat liittyä myös opiskelijat ja hyödyntää liiton palveluita, kuten koulutuksia ja neuvontaa.

– Someosaaminen on tälläkin alalla olennaista. Sitä kannattaa korostaa esimerkiksi harjoitteluun hakiessa, Mäkelä vinkkaa.

Nurminen Logistics Oyj:n viestintäpäällikkö Niina Ylikahri
Tiina Ylikahri

Nurminen Logistics Oyj:n viestintäpäällikkö Tiina Ylikahri valotti logistiikka- ja huolinta-alaa. Yritys tarjoaa muun muassa junarahteja Aasian ja Pohjois-Euroopan välillä. Huolitsijan työtä on huolehtia, että vastaanottaja saa lähetyksen oikeaan aikaan ja paikkaan säädösten mukaisesti.

– Logistiikka-ala on muutakin kuin varasto- ja rekkatyötä. On muun muassa hallintoa ja digipuoli. Monialaisille osaajille on tarvetta ja kielitaito on tärkeää, Ylikahri kertoi.

Ala sopii hyvin humanisteille ja heidän osaamistaan tarvitaan. Töitä on tarjolla oikealla asenteella ja vuorovaikutustaidoilla varustetuille osaajille. Ylikahrinkin opiskelutausta on venäjän kielessä ja kulttuurissa.

Kuvassa lukee lainaus Storytelin PR- ja tapahtumavastaava Noora Kuntulta: "Hyvän tuurin merkitystä ei voi aliarvioida"

Humanistien työnhakustartin päätti Storytel Oy, ääni- ja e-kirjoihin keskittyvä sisältötalo, joka myös jakaa muiden kustantamoiden sisältöjä. Kustannuspäällikkö Aleksi Pöyry kertoi, että kustannustiimissä työskennellessä on tärkeää tunnistaa trendejä ja löytää kiinnostavia sisältöjä.

Storytel käyttää freelancereita muun muassa kääntäjinä, kustannustoimittajina ja oikokuuntelijoina. Freelancerin tärkeitä ominaisuuksia ovat tarkkuus, kielen taju ja soljuvuus, jotta teksti toimii luettuna. Kirjojen lukijoita ovat pääosin ammattinäyttelijät.

Kaupallisessa tiimissä hoidetaan viestintä asiakkaille sekä media- ja vaikuttajasuhteet. Storytelin kumppanuuksista vastaa Aino Greis, jonka työtä on muun muassa löytää yrityksiä yhteistyötahoiksi. Tärkeää työssä ovat muun muassa vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisukyky.

Storyteliläiset antoivat vinkkejä työelämään: oman sydämen ja kiinnostuksen kohteiden seuraaminen sekä avoin mieli. Uran sivupolkuja ei kannata kavahtaa.

– Työelämässä kokemus ja verkostot ovat tärkeitä. Myöskään hyvän tuurin merkitystä ei voi aliarvioida, PR- ja tapahtumavastaava Noora Kunttu sanoi.

 

Teksti ja kuvitus: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kiitos yhteistyöntäyteisestä vuodesta 2021!

Mitä HUMUS-hankkeessa tehtiin vuonna 2021 ja mitä on luvassa ensi vuonna? Kiitos kaikille toimintaamme osallistuneille humanisteille, työelämän edustajille ja muille yhteistyökumppaneille!

Työelämäviikot ovat vakiinnuttaneet paikkansa

Hankkeen järjestämissä neljässä työelämäviikossa oli yhteensä 39 tapahtumaa ja yli 400 osallistujaa. Tuttuun tapaan viikot sisälsivät organisaatiovierailuja, työelämävalmiuksia kehittäviä valmennuksia ja tietoiskuja yrittäjyydestä. Tilaisuuksissa keskusteltiin mm. digitalisaatiokehityksen tuottamista uusita osaajatarpeista ja uramahdollisuuksista humanisteille.

Mentorointiohjelman suosio jatkuu

Syksyllä käynnistyneessä mentorointiohjelmassa on mukana 18 mentoriparia. Humanististen alojen opiskelijoille ja niiltä valmistuneille mentoreina toimii kokeneita asiantuntijoita muun muassa koulutuksen, terveysteknologian, logistiikan ja teollisuuden parista. Tavoitteena on työelämän hyvien käytäntöjen jakaminen, humanistien osaamisen arvostuksen vahvistuminen ja uramahdollisuuksien avartuminen. Edelliseen ohjelmaan osallistuneiden kokemuksista voit lukea täältä.

HUMUS-hankkeen kevät 2022

Hankkeen viimeinen toimintakausi käynnistyy tammikuussa Tartu toimeen! -työelämäviikolla, joka järjestetään 31.1.–4.2.2022. Luvassa on muun muassa yritysvierailuja (Nurminen Logistics Oyj, Nolwenture Oy ja Storytel Oy), alumnien uratarinoita sekä työhaastatteluklinikka. Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä.

Keväälle on suunnitteilla myös työelämäkumppaneiden kanssa työpajoja ja vierailuluentoja osana kurssitoimintaa. Toukokuun lopussa on aika koota yhteen kolmivuotisen työelämäyhteistyön satoa hankkeen päätöstilaisuudessa. Kerromme myös, millä tavoin humanistisen osaston arkeen juurrutettu tiivis vuorovaikutus työelämän edustajien kanssa jatkuu. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!

Lisätietoa kevään ohjelmasta ja tapahtumiin osallistumisesta julkaistaan hankkeen sivuilla alkuvuoden aikana.

HUMUS pop-up tulee jälleen 26.10.2021

Tervetuloa HUMUS-pop-up-pisteelle Agoran käytävälle 26.10.2021 klo 11.30–15.00 tapaamaan HUMUS-hankkeen työntekijöitä ja opiskelijatyöryhmää.

Pop-upin teemana on tällä kertaa työelämän digitaidot, joiden merkitys opiskelu- ja työympäristöissä kasvaa jatkuvasti. Tule kertomaan meille, millaiset digitaitoihin ja työelämään liittyvät asiat sinua askarruttavat, ja osallistu humanistitriviaan. Tarjolla on myös kahvia ja tietoa tulevista työelämätapahtumista, joihin osallistuminen on mitä mainioin keino kuulla työelämästä, kehittää omia työelämävalmiuksia sekä saada täytettä portfolioon.

HUMUS pop-up järjestettiin viimeksi syyskuussa. Pisteellä keskusteltiin humanistien opinnoista, työelämämahdollisuuksista sekä tulevista työelämätapahtumista.  Pisteellä kävijät saivat myös kirjoittaa seinäkkeelle, mitä heille tulee mieleen sanasta humanisti.

Kuvassa on seinäke, johon on kiinnitetty kysymys "Mitä tulee mieleen sanasta humanisti?" Seinäkkeeseen on kirjoitettu käsin vastauksia, mm. monipuoliset työllistymismahdollisuudet, ym.
Sana humanisti herätti opiskelijoissa monenlaisia innostavia ajatuksia.

Teksti: Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija ja opiskelijatyöryhmän jäsen