Käynnistämme syksyllä 2021 toista kertaa mentorointiohjelman humanisteille. Etsimme nyt mukaan vapaaehtoisia mentoreita eri alojen työpaikoista jakamaan työelämän hyviä käytäntöjä ja kokemuksia työelämään hakeutuvien kieli- ja kulttuurialojen osaajien kanssa.
Voit ilmoittautua mentoriksi täyttämällä sähköisenlomakkeen14.9.2021 mennessä (ilmoittautumisaikaa jatkettu). Tarkemmat tiedot ohjelmasta löydät alta.
Mitä on mentorointi?
Mentorointi on vapaaehtoisuuteen perustavaa kokemusten jakamista, tietojen vaihtoa, tukemista ja kannustamista kokeneen työelämässä olevan ja työelämään hakeutuvan henkilön välillä. Kyse on luottamuksellisesta vastavuoroisuuteen perustuvasta suhteesta, jossa molemmat osapuolet oppivat toisiltaan yhteisten keskustelujen kautta. Parhaimmillaan mentorointisuhde on molemminpuolinen oppimiskokemus, joka vahvistaa oman osaamisen ja asiantuntijuuden arvostusta.
Keitä mentoroitavat ovat?
Mentoroitavat ovat Itä-Suomen yliopiston humanistisen alojen opiskelijoita ja niiltä valmistuneita kieli- ja kulttuurialojen asiantuntijoita. Aloihin lukeutuvat kieliaineet (esim. suomi, englanti, venäjä, ruotsi), kulttuuriaineet (esim. perinteentutkimus, kirjallisuus, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä) sekä historia. Heille on jo kertynyt oman alan tietämystä, mutta he hakevat vielä asiantuntijuutensa suuntaa työelämässä tai ovat aikeissa hyödyntää osaamistaan uudella tavalla.
Mentorina saat:
olla mukana uuden asiantuntijasukupolven kasvussa
jakaa omiin kokemuksiisi perustuvia hyviä käytäntöjä työelämässä toimimisesta ja verkostoitumisesta
tuulettaa omaan uraan ja uratavoitteisiin liittyviä odotuksia
kehittää ohjaus- ja vuorovaikutustaitojasi
päivittää tietojasi humanistisesta koulutuksesta ja kieli- ja kulttuuriosaamisesta.
Mitä mentorilta odotetaan?
Olet työsuhteessa tai yrittäjä.
Kieli- tai kulttuurialojen osaamisestaon hyötyä alallasi. Ala voi olla humanisteja tyypillisesti työllistävä (esim. viestintä, kääntäminen, koulutus, kulttuuri), mutta myös muu ala (esim. IT, liiketalous, teollisuus), jolla humanistinen osaaminen on tarpeen. Oma koulutuksesi voi olla miltä tahansa alalta.
Olet kiinnostunut keskustelemaan mentoroitavan kanssa avoimesti omasta työstäsi, urastasi sekä mentoroitavan urasuunnitelmista.
Haluat jakaa työkokemuksesi kerryttämiä tietoja ja taitoja sekä oppia uutta mentorointisuhteessa.
Pääset osallistumaan yhteiseen aloitustapaamiseen 1.10.2021 klo9.15–14.45 (etänä) sekä päätöstapaamisen 14.2.2022 klo 9.15–12.15 (etänä). Katso myös ohjelman muu aikataulu (alla).
Sinulla on aikaa tavata mentoroitavaasi ohjelman aikana sovitusti esim. kerran kuussa.
10.6. ja 23.8.2021 klo 15.15–15.45: Avoimet infotilaisuudet mentorointiohjelmasta kiinnostuneille Teamsissa.Ilmoittaudu kesäkuun infoon tai elokuun infoon.
17.9.2021: Ilmoittautuneet saavat viimeistään tiedon ohjelmaan mukaan pääsystä. Ohjelman koordinaattori käy jokaisen ilmoittautuneen kanssa lyhyen, kartoittavan puhelinkeskustelun ennen mentoriparien muodostamista. Yhteydenotot aloitetaan jo ilmoittautumisen ollessa käynnissä.
21.9.2021 klo 8.30–9.15: Mentorointiohjelman orientaatio mentoreille (vapaaehtoinen, etänä,tietoa ja verkostoitumista muiden mentoreiden kanssa).
1.10.2021–14.2.2022: Mentoritapaamiset
Yhteinen aloitustapaaminen mentoripareille1.10.2021 klo 9.15–14.45. Etänä Teamsissa.
Mentoriparien omat tapaamiset. Parit sopivat tapaamistensa aikataulun ja tavan aloitustapaamisessa. Voitte toteuttaa ne esimerkiksi vierailuina työpaikallasi, lounas- tai kahvihetkinä, kävelykokouksina tai videopuheluina.
Välitapaaminen mentoreille 5.11.2021 (vapaaehtoinen, kuulumisten ja kokemusten vaihtoa).
Yhteinen päätöstapaaminen mentoripareille14.2.2022 klo 9.15–12.15. PÄIVITETTY: Päätöstapaaminen järjestetään etänä (Teams).
Lisätiedot ja yhteydenotot
Kysymyksiisi vastaa ohjelman koordinaattori, projektipäällikkö Anna Logrén, +35850 431 7670, anna.logren@uef.fi.
Syksyllä 2021 alkavassa mentorointiohjelmassa Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen opiskelijat ja niiltä valmistuneet pääsevät kirkastamaan uratavoitteitaan ja oppimaan uutta työelämästä jo työkokemusta kerryttäneiden asiantuntijoiden kanssa.
Jos kaipaat tukea uratavoitteidesi selkeyttämiseen, voit ilmoittautua ohjelmaan lomakkeella14.9.2021 mennessä. Tutustuthan tähän tietopakettiin ennen ilmoittautumista.
Kenelle ohjelma on suunnattu?
Mentorointiohjelma on suunnattu Itä-Suomen yliopistossa opiskeleville, Itä-Suomen yliopistosta valmistuneille ja Itä-Suomesta työtä etsiville humanisteille, jotka tarvitsevat tukea opintojen jälkeisten uratavoitteiden ja niiden saavuttamiseen liittyvien valintojen selkeyttämiseen. Ohjelma sopii myös niille, jotka etsivät uutta suuntaa uralleen.
Ohjelmaan voivat lukuvuonna 2021–2022 ilmoittautua:
humanististen pääaineiden maisteriopiskelijat tai maisteriopintonsa tänä lukuvuonna aloittavat
humanististen alojen jatko-opiskelijat
humanistiselta alalta valmistuneet filosofian maisterit ja tohtorit.
Humanistisia aloja tässä yhteydessä ovat kielet, suomen kieli ja kirjallisuus, kulttuurintutkimuksen suuntautumisalat sekä historia.
Mitä on mentorointi?
Mentorointi tarkoittaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa kokemusten jakamista, tietojen vaihtoa, tukemista ja kannustamista kokeneen työelämässä toimivan henkilön (mentori) ja työelämään hakeutumassa olevan henkilön välillä (mentoroitava/aktori). Kyse on luottamuksellisesta vastavuoroisuuteen perustuvasta suhteesta, jossa molemmat osapuolet oppivat toisiltaan yhteisten keskustelujen kautta. Parhaimmillaan mentorointisuhde on molemminpuolinen oppimiskokemus, joka vahvistaa oman osaamisen ja asiantuntijuuden arvostusta.
Mentoroitavalle pyritään etsimään sopiva mentori hänen toiveidensa ja tavoitteidensa perusteella. Mentorit edustavat työelämän kenttää monipuolisesti.
Mentoroitavalle ohjelma antaa mahdollisuuden:
harjoitella oman osaamisen ja vahvuuksien sanallistamista
tunnistaa kieli- ja kulttuuriosaamisen soveltamismahdollisuuksia
tunnistaa ja selkeyttää omia uratavoitteita
tutustua työelämän edustajiin, toimintatapoihin ja osaajatarpeisiin Itä-Suomen alueella
kehittää verkostoitumistaitoja
kerryttää opintopisteitä FM- tai FT-tutkintoon
kerryttää sisältöä portfolioon (erityisesti humanistisen osaston maisteritutkintoon kuuluva Asiantuntijaksi kasvamisen portfolio, 2110042).
Ilmoittautuminen ja ohjelman aloittamisen edellytykset
Voit ilmoittautua ohjelmaan lomakkeella 14.9.2021 mennessä. Lomakkeella kysytään tietoja mm. opintojesi tai työurasi nykytilanteesta ja tavoitteista sekä mentoriin liittyvistä toiveistasi.
Ohjelman aloittamisen edellytyksenä on, että
kuulut ohjelman kohderyhmään
osoitat haastattelussa sitoutuneisuutesi ja motivaatiosi ohjelmaan
sinulle löydetään sopiva mentori.
Ohjelmaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 20 edellytykset täyttävää mentoroitavaa, mikäli kaikille löytyy sopiva mentori.
Ohjelman koordinaattori kutsuu ilmoittautuneet lyhyeen haastatteluun (10–20 min.). Haastattelussa arvioidaan ilmoittautuneen sitoutuneisuus ja motivaatio osallistua mentoriohjelmaan sekä mentorointiin liittyviä tavoitteita ja toiveita. Haastattelun perusteella ohjelman koordinaattori kartoittaa mentoroitavalle sopivia mentoriehdokkaita. Tuloksista kerrotaan 17.9.2021 mennessä.
Valmistaudu vastamaan haastattelussa seuraaviin kysymyksiin:
Miksi tarvitset mentoria?
Mitä työelämätaitoja toivot kehittäväsi mentoroinnin aikana?
Mitä odotuksia sinulla on mentorointiohjelmasta?
Minkä alan yritysten toimintaan haluaisit Itä-Suomessa tutustua?
10.6. ja 23.8.2021 klo 15.15–15.45: Avoimet infotilaisuudet mentorointiohjelmasta kiinnostuneille. Ilmoittaudu kesäkuun infoontai elokuun infoon.
17.9.2021: Ilmoittautuneet saavat viimeistään tiedon ohjelmaan mukaan pääsystä. Ilmoittautuneet haastatellaan tätä ennen.
20.9.2021 klo 15.15–16.00: Mentorointiohjelman orientaatio mentoroitaville.
1.10.2021–14.2.2022: Mentoritapaamiset.
Yhteinen aloitustapaaminen mentoripareille 1.10.2021 klo 9.15–14.45. Etänä Teamsissa.
Mentoriparien omat tapaamiset. Parit sopivat tapaamistensa aikataulun ja tavan aloitustapaamisessa. Voitte toteuttaa ne esimerkiksi vierailuina työpaikallasi, lounas- tai kahvihetkinä, kävelykokouksina tai videopuheluina.
Välitapaaminen mentoroitaville 5.11.2021.
Yhteinen päätöstapaaminen mentoripareille 14.2.2022 klo 9.15–12.15. PÄIVITETTY: Päätöstapaaminen järjesteään etänä (Teams).
Lisätiedot ja yhteydenotot
Kysymyksiisi vastaa ohjelman koordinaattori, projektipäällikkö Anna Logrén, +358 50 431 7670, anna.logren@uef.fi.
Mitä on projektityö, millaista osaamista se vaatii ja mitä humanistin kannattaa tietää projekteista? Opiskelijatyöryhmän jäsen Salli Pyykkönen pohti aihetta ja haastatteli projektikonkari Sonja Kortelaista.
“Projektityöt eivät tule ainakaan vähenemään tulevaisuudessa, koska lähes kaiken voi tehdä ikään kuin projektina”, sanoo projektipäällikkö Sonja Kortelainen.
Väitettä tukee Sitran Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta -raportin ennuste alustatalouden yleistymisestä teknologisen kehityksen seurauksena. Alustatalous mahdollistaa etenkin projektiluonteisen, verkostomaisen työn yleistymisen. Mutta mitä tietotyötä tekevän humanistin tulisi tietää projektityöstä?
Yleisesti ottaen projekti on työntekoa, jolle on määritelty ennalta tietty kesto, tavoite ja budjetti. Vaikka projektit vaihtelevat aloittain ja tapauskohtaisesti, joitakin lainalaisuuksia projekteihin liittyy toistuvasti, kuten aikamääre ja raportointi.
Esimerkki: HUMUS – humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke on projekti. Sen toteuttaa Itä-Suomen yliopisto, sen kestoksi on määritelty kolme vuotta ja sitä rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelmasta. Tavoite on lähentää humanisteja ja työelämää sekä tuottaa parempia työllistymismahdollisuuksia alan osaajille. Projektissa työskentelee vastuullinen johtaja, ohjaaja, projektipäällikkö ja projektisihteeri. Lisäksi projektin tukena on opiskelijatyöryhmä, johon itsekin kuulun.
Kun kirjoitan työpaikkasivuston hakukoneeseen “projekti”, saan vastaukseksi lukuisia avoimia työpaikkoja: projektipäällikkö, avustajia projektiin, projektin kehittäjä… Työntekijältä odotetaan roolista riippuen muun muassa johtamistaitoja, kykyä itsenäiseen ja ryhmätyöhön, alan asiantuntijuutta, kielitaitoa, taloushallinnon osaamista, suunnittelua ja dokumentointia. Projektityöskentely voisi olla juttusi, jos olet taidoiltasi monipuolinen ja löydät projektin, jossa juuri omasta osaamisestasi on hyötyä.
Humanisti projektityötä tekemässä
Sonja Kortelainen on työskennellyt Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksessa projektipäällikkönä vuodesta 2009. Hänen työnkuvansa kattaa osaamisen kehittämisen ja kouluttamisen projektien hallinnointia. Projektit ovat kestoltaan yleensä puolesta vuodesta kahteen vuotta, ja niiden teemat vaihtelevat. Kortelainen on Venäjän kielen ja toimintaympäristön asiantuntija, ja toteutuneet projektit ovat sisältäneet muun muassa käyntejä Venäjällä sekä juridiikkaa, kuten vankiloiden virkamiesvaihdon, tuomioyhteistyöhankkeen ja sovittelutoiminnan kehittämistä. Lisäksi niihin on kuulunut esimerkiksi projekti- ja bisnesosaamisen kouluttamista sekä opettajien täydennyskoulutusta.
Sonja Kortelainen puhumassa hankkeensa koulutuksessa helmikuussa 2020.
Tällä hetkellä Kortelainen tekee töitä kahdessa projektissa. Ensimmäinen keskittyy hyvinvointimatkailuun ja se toteutetaan yhteistyössä kauppatieteiden laitoksen kanssa. Toisen projektin aihe liittyy erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoimintaan, ja siinä on mukana soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Erilaiset yhteiskumppanit tyypillisesti tuovat tarvittavaa osaamista ja tukevat toisiaan projektien toteuttamisessa.
Kortelaisen työnkuvaan kuuluu projektien hallinnointivastuu. Kaikki lähtee ideoinnista ja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa sovitusta rahoituksen hakemisesta. Käytännön toteutuksen hallinnointiin liittyy aikataulusta ja suunnitelmasta huolehtimista. Kortelaisen työhön kuuluu myös koulutusten, matkojen ja tilaisuuksien suunnittelua ja järjestelyä, osallistujien houkuttelua paikalle mainoksilla, viestintää hankkeen toi
minnasta, projektikokouksiin osallistumista eri sidosryhmien kanssa sekä projektin taloudesta vastaaminen. Projektin aikana ja varsinkin loppuvaiheessa tehdään raportointia hankkeesta, mikä on etenkin rahoittajille tärkeää tietoa projektin onnistumisesta.
Kysyin Kortelaiselta, minkälaisia projekteja humanisteille on työelämässä tarjolla. Ensinnäkin humanisteille sopivia projektityyppejä voisivat olla tutkimus- ja kehitysprojektit sekä erilaiset julkishallinnon projektit. Kortelainen kertoo, että yrityksissä on jatkuvasti käynnissä erilaisia projekteja, joista humanisteja voisivat kiinnostaa esimerkiksi henkilöstön kehitykseen liittyvät hankkeet. Myös kunnilla, kaupungeilla ja koulutusorganisaatioissa on hyviä työllistymismahdollisuuksia humanisteille sopivissa projekteissa. Lisäksi kolmannella sektorilla monet yhdistykset toteuttavat jatkuvasti projekteja. Kortelaisen mukaan hyviä työtehtäviä projekteissa humanisteille ovat yleisten projektitehtävien lisäksi asiantuntijaroolit. Esimerkiksi pitkään opetustyötä tehneet voivat päätyä työskentelemään koulutusprojekteissa, ja voivat toimia itse kouluttajina.
Vaihtelevuutta luvassa
Projektityö tarjoaa vaihtelua ja jatkuvasti uutta oppimista, kertoo Kortelainen. Hän kuvailee projektien sopivan uteliaille ihmisille, jotka pitävät monipuolisesta työnkuvasta. Vaihtuvat teemat tarjoavat uutta opittavaa, eikä projektityössä pääse kyllästymään. Projekteissa voi päästä kehittämään asioita, mihin ei muuten välttämättä olisi resursseja. Esimerkkinä Kortelainen mainitsee opetushallituksen koordinoimat ja rahoittamat täydennyskoulutukset, jotka tarjoavat opettajille tärkeää lisäkoulutusta.
Projektityö on vienyt Sonja Kortelaisen moniin paikkoihin. Kuvassa Kortelainen poseeraa venäläisen metsänhoitajan kanssa Lugan alueella vuonna 2007. Hän aloitteli tuolloin uraansa Ruralia-instituutissa.
Projektiin luonteenomaisesti liittyvät yllätykset ja muutokset ovat aina mahdollisia. Jo projektin ideointi- ja rahoitusvaiheeseen liittyy jonkin verran epävarmuutta, sillä kaikki suunnitellut projektit eivät välttämättä toteudu. Kortelaisen neuvo on pitää aina varasuunnitelmaa takataskussa, jos suunnitelmaa joudutaan lennosta muuttumaan. Muutoksen sietäminen ja tarvittaessa nopeatkin päätökset ovat osa projektipäällikön työelämätaitoja.
Kun vuoden 2020 maaliskuussa kansainvälisen projektin toteutus oli tapahtumaa ja osallistujien paikalle saapumista vaille valmis, venäläiset yhteistyökumppanit ilmoittivat yllättäen matkustuskiellosta. Tapahtumaa siirretiin toukokuulle, kunnes alkoi valjeta, että koronapandemia tulee muutamaan kansainvälisten projektien toteuttamista pidemmäksi aikaa. “Tällaisissa tilanteissa korostuvat joustavuus ja kyky nopeisiin päätöksiin”, Kortelainen summaa. Loppujen lopuksi koronapandemian aiheuttama digiloikka on tuonut hyvääkin projektityöskentelyyn. Yhteydenpito on parantunut, ja harvemmat tapaamiset venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa ovat vaihtuneet säännöllisiin noin kuukauden välein pidettäviin Zoom-palavereihin.
Vuorovaikutustaidoilla kohti onnistumisia
Kortelainen kehottaakin projekteissa kiinnittämään huomiota juuri vuorovaikutussuhteisiin sekä tarpeiden huomioimiseen sekä organisaatio- että yksilötasolla työskentelyn helpottamiseksi. Hänen mukaansa on selkeämpää toteuttaa projekti, jossa tavoitteet ja hyödyt näyttäytyvät kirkkaina kaikille osapuolille. Uusien yhteistyökumppanien kanssa olisi hyvä varata aikaa tutustumiseen ja töiden yhteensovittamiseen, koska ne tulevat vaikuttamaan niin aikataulutukseen kuin tulevaan työnjakoonkin. Aikataulussa pysyminen voidaan nähdä yhtenä projektityön haasteena, mutta Kortelainen näkee sen tyypillisempänä teknisissä projekteissa kuin kehittämishankkeissa.
Kortelainen kuvaa onnistunutta projektia sellaiseksi, jossa kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ja tulokset jäävät elämään. Tällöin tavoitteet ovat saavutettu suunnitelman mukaisesti. Myös luotettavat kumppanit ja selkeä työnjako ovat osa onnistunutta projektia.
Miten oppia projektityötaitoja?
Jos nyt innostuit projekteissa työskentelyistä ja haluaisit päästä kehittämään taitojasi, miten ottaa ensimmäinen askel?
Humanistinen koulutus on valmistanut Kortelaista hyvin projektien parissa työskentelyyn. Etenkin graduvaiheessa hän koki oppivansa tekstin ja raportin laatimista, asiakokonaisuuksien hallintaa ja järjestelyä sekä itsenäistä ja vastuullista työotetta. Tärkeäksi ominaisuudeksi hän mainitseekin taidon oppia ja ottaa selvää asioista. “Projektityöt eivät aina koske omaa sisällön asiantuntijuutta, mutta aiheeseen perehtymisestä on hyötyä, koska se auttaa työskentelemään alan ammattilaisten kanssa”, hän kuvailee. Lisäksi raportointi, joka on olennainen osa projekteja, tulee humanistilta kenties luontevasti, jos asioiden analyyttinen tarkastelu on jo valmiiksi tuttua.
Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston sivuainetarjonnassa on Projektiosaamisen opintokokonaisuus. Sen tavoitteina on hankkia talousosaamista ja tutustua markkinointiin, budjetin laatimiseen tai kirjanpitoon sekä vahvistaa viestintä- ja sosiaalisia taitoja sekä hankkia muita projektityössä tarvittavia taitoja. Näitä ovat esimerkiksi työn organisointi ja aikatauluttaminen, itsensä johtaminen ja suurten kokonaisuuksien hallinta.
Hyvin johdetussa projektissa on suurempi todennäköisyys onnistua, joten johtamistaitojen opiskelukaan ei ole huono idea. Oman asiantuntijuuden lisäksi Kortelainen vinkkaa, että taloushallinnon peruskursseista olisi ollut projektipäällikön työssä hyötyä. Toisaalta tarvittavat taidot ovat hänen kohdallaan kehittyneet työelämässä. Lisäksi täydennyskoulutus ei ole koskaan liian myöhäistä. Kun Kortelainen huomasi tarvitsevansa pedagogisia taitoja koulutusten suunnittelussa, hän suoritti Itä-Suomen yliopistolla muutaman hyödyllisen pedagogiikan kurssin.
Ja sitten vaan mukaan projekteihin!
Työharjoitteluvaiheessa, kesätyössä tai valmistumisen jälkeen voi hakeutua projektitehtäviin ja päästä oppimaan tarvittavia taitoja käytännössä. Projektityöt ovat joka kerta erilaisia, joten niiden tekeminen on paras tapa hankkia kokemusta ja totutella kyseiseen työnteon tapaan.
Kortelainen päätyi tekemään projektitöitä jo maisterivaiheen harjoittelussa työskentelemällä Suomessa ja Venäjän Petroskoissa toteutetussa tutkimusprojektissa. Valmistuttuaan venäjän kielen koulutusohjelmasta vuonna 2007 hän siirtyi projektiassistentiksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttiin, ja niin kokemus projektityöstä ja asiantuntijatehtävistä lähti kertymään heti uran alusta alkaen.
Useita projekteissa tarvittavia taitoja ja työkaluja voi hankkia jo opiskeluaikana tai muunlaisessa työssä. Vuorovaikutustaidot, aikatauluissa pysyminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen eivät koskaan mene humanisteilla työelämässä hukkaan. Kortelainen mainitsee ylioppilaskunnassa toimimisen ja muun järjestötoiminnan olleen hänelle hyviä lähtökohtia projektityöskentelyyn. On hyvä harjoitella tavoitteiden saavuttamista määräajassa. Järjestelmällisyys, suunnitelmissa ja aikatauluissa pysyminen sekä tiimien hallinnointi ovat erinomaisia taitoja humanisteille.
Teksti: Salli Pyykkönen
Kuvat: Sonja Kortelaisen albumi
RookieCommunicationsin toimitusjohtaja Arttu Käyhkö kävi kertomassa Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen opiskelijoille yrittäjyysurastaan, ja mitä hän on oppinut matkan varrella.
Arttu Käyhkö on vuonna 2016 perustetun markkinointi ja viestintäyritys RookieCommunicationsinperustaja.Kun kutsu kävi, hän saapui kertomaan Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen opiskelijoille yrittämisestä sekä omasta urapolustaan.
Opiskelijatyöryhmän jäsen, jatko-opiskelija Tuuli Ahonen koosti hänen antamansayrittäjyysvinkit tähän blogitekstiin.
1. Hae apua matalalla kynnyksellä
Aloittelevan yrittäjän kannattaa muistaa, että apua on aina saatavilla, liittyivät aloittavan yrittäjän ongelmat sitten yritysmuodon valintaan, rahoituksen hankintaan, liiketoimintasuunnitelman laatimiseen taikka liikeidean hiomiseen. Nämä asiat kannattaa pohtia tarkoin läpi jo ennen yrityksen perustamista, sillä ne vaikuttavat siihen, minkälainen yritys syntyy. Yrittäjän alkutaipaleella apuna on esimerkiksi Business Joensuu, josta saa ilmaista yrittäjyysneuvontaa. Yrittämistä voi myös kokeilla helposti kevytyrittäjyyden kautta. Kevytyrittäjyys tarkoittaa yrityksenomaista toimintaa ilman omaa y-tunnusta. Laskutus hoidetaan laskutusyrityksen (esim. Ukko, 4eze, Free-Kevytyrittäjä ja Omapaja) kautta.Lähes kaikkiin koulutusohjelmiin voi myös lisätä yrittäjyysopintoja.
Käyhkö kannustaa yrittäjiä keskittymään olennaiseen ja keräämään erilaista osaamista ympärilleen.Pohdiskele tarkoin, mitä kaikkea haluat ja voit tehdä itse, ja mitä voit antaa muille tehtäväksi. Itse voi keskittyä omaan osaamiseen, esimerkiksi johonkin erikoisalaan, jolloin muiden tehtävien ulkoistaminen helpottaa omaa arkea ja luo yrittäjän aina tarvitsemia verkostoja. Nämä verkostot ovat yrittäjille tärkeitä, sillä niiden kautta voidaan tavoittaa uusia asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Kun yrittäjä keskittyy omaan osaamiseensa, voi hän myös keskittyä paremmin omaan hyvinvointiinsa. Kaikkea ei tarvitse itse osata, eikä kaikkeen itsevenyä.
3. Ole valmis kaikkeen
”Yksi puhelinsoitto voi muuttaa kaiken”, Käyhkö muistuttaa.
Yrittäjän tulisi olla joustava ja varautua muuttuviin olosuhteisiin. Tästä ajankohtaisena esimerkkinä toimii koronapandemia, joka on vaikuttanut yrittäjien arkeen valtavasti. Monien on pitänyt keksiä joustavia ja kokonaan uusiakin tapoja toimia muuttuneessa ja rajoitusten valtaamassa maailmassa. Joustavat ja innovatiiviset toimijat selviävät, tapoihinsa liikaa kangistuneet ovat ongelmissa. Yrittäjien kannattaa myös pohtia yrityksensä toimialan skaalaa; kannattaako erikoistua vai toimia vähän–kaikkea–kaikille- periaatteella?
4. Suunnittele tulevaa
Vaikka tulevaa on mahdotonta ennustaa, kannattaa sitä hieman pyrkiä suunnittelemaan ja siihen varautumaan. Yksi tapa on laatia yritykselle riskianalyysi sen perustamisvaiheessa. Tässä analyysissä voidaan ottaa huomioon esimerkiksihenkilöriskejä (esim. uupuminen, ammattitaidon ylläpitäminen) sekä liikeriskit (esim. kilpailu, kysynnän lasku) ja pyrkiä varautumaan niihin konkreettisten toimintasuunnitelmien avulla. Yritykselle voi ja kannattaa kirjata myös strategista suunnitelmaa, joka ohjaa sen suuntaa esimerkiksi seuraavat kaksi, viisi tai kymmenen vuotta. Riittääkö se, että toiminta pysyy käynnissä ja siitä saa elannon, vai halutaanko kehittyä, laajentua tai tehdä uusia aluevaltauksia?
5. Nauti vapaudesta, mutta muista vastuu
Yrittäjyyden, varsinkin yksinyrittäjyyden, merkittävin piirre on vapauden ja vastuun tasapainottelu. Toisaalta yrittäjällä on vapaus tehdä, mitä hän haluaa ja milloin haluaa. Mahdollisuuksia on maailmansivu. Toisaalta yrittäjällä on tietyt velvollisuudet ja vastuut, joista hänen on huolehdittava. Näitä ovat esimerkiksi vakuutusten ja verojen hoitaminen lainmukaisesti. Avuksi yrittäjä voi ottaa esimerkiksi kirjanpitäjän ja tilintarkastajan, jotka avustavat näissä tehtävissä. Yrittäjällä on myös vapaus sekä vastuu hinnoitella työnsä itse. Hinnoittelussa kannattaa olla uskalias, sillä hintoja on aina helpompi pudottaa kuin nostaa. Oman työn kunnollisen hinnoittelun lisäksi aloittelevan yrittäjän kannattaa satsata tuotteistamiseen, sillä asiakkaiden on siten helpompi ymmärtää, mitä he haluavat ja saavat.
6. Ole armollinen itsellesi
Yrittäjän työ ei koskaan lopu, eikä mahdollisuuksien virta ehdy. Riittämättömyyden tunne voi vallata menestyvänkin yrittäjän. Itseään ei kannata uuvuttaa, vaan itselle pitää osata olla armollinen. Omaa jaksamistaan kannattaa seurata ja tehdä muutoksia toimintaan, jos jaksaminen vaarantuu. Käyhkö muistuttaa, että kuten monilla muillakin elämän osa-alueilla, myös yrittäjyydessä on löydettävä tasapaino, ja kertoo varoittavana esimerkkinä omista kokemuksistaan työuupumuksen partaalla käymisestä. Niin voi käydä kenelle tahansa. Tärkeintä on huomata se, tehdä asialle jotakin ja oppia siitä.
7. Yrittämisen saa myös lopettaa
Yrittäjyys ei ole kaikkia varten eikä se ole Käyhkö sanojen mukaan elinkautinen tuomio. Jos yrittäminen ei tunnu omalta, sen voi aina lopettaa. Se on myös osa yrittäjyyden vapautta. Toisinaan vaarana on kuitenkin se, että yrittäminen lopetetaan liian aikaisin, ennen kuin sen maine on ehtinyt levitä kunnolla ja toiminta käynnistyä. Käyhkö kannustaakin yrittäjiä pitkäjänteisyyteen. Tunnetuksi toimijaksi taikka yhden yön sensaatioksi harvoin päästään helposti. Yrittäminen voi olla raskasta, mutta se on myös erittäin palkitsevaa summaa Käyhkö lopuksi.
