Tunnelmia Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuudesta

Torstaina 19.5. HUMUS-hankkeen kolmevuotinen taival huipentui Humanistinen tulevaisuus -päätöstilaisuuteen Tiedepuistolla. Tilaisuutta seuraamaan oli kerääntyi mukavasti opiskelijoita, valmistuneita ja työelämän edustajia niin paikan päälle kuin Teamsiinkiin. Paljon kiitoksia onnistuneesta tilaisuudesta kaikille puhujille, panelisteille ja osallistujille!

Katso tallenne päivän puheenvuoroista.

Viestintätaitojen merkitys muuttuvassa työelämässä

Tilaisuuden avasi työelämän muutoksen asiantuntija, valmentaja Miia Savaspuro, joka puhui etänä viestintätaitojen merkityksestä työelämässä. Viestinnällä päästään tavoitteisiin ja saadaan ihmiset toimimaan.
– Viestinnällä ja vuorovaikutuksella on aito merkitys silloin, kun se on avointa, läpinäkyvää, kaikkien on mahdollista osallistua ja mahdollisimman moni tulee kuulluksi, Savaspuro kertoi.                                                      Humanistien tapa katsoa maailmaa on Savaspuron mukaan hyödyksi monissa tehtävissä, sillä humanistisessa osaamisessa keskeistä on vuorovaikutus ja viestintä.

Neljän kuvan kollaasi: yleisöä, juotaja Anna Simolin ja Miia Savaspuro etänä valkokankaalla, Antero Puhakka pitämässä esitelmää, kahvittelua.

Mitä virkaa humanistilla?

Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Antero Puhakka esitteli humanistien työllistymisnäkymiä tutkimukseen ja tilastoihin pohjaten. Humanistien työllistyminen on pidemmällä aikajänteellä selvästi paranemaan päin. Puhakka mainitsi myös, että generalistit ovat kokeneet työllistyvänsä paremmin ja monipuolisemmin kuin professioaloilta valmistuneet.
– Humanistinen tutkinto ei anna pätevyyttä mihinkään, mutta antaa kelpoisuuden kaikkeen, Puhakka kiteytti.
Humanistit ovat valtaosin tyytyväisiä koulutukseensa ja työnantajat arvostavat heidän tutkintoaan. Työllistyminen paranee, mitä enemmän aikaa valmistumisesta kuluu. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen humanisteista 29 prosenttia toimii yrittäjinä.
– Rakentakaa omaa tulevaisuuden polkua sen mukaan mikä teitä kiinnostaa, Puhakka kannusti puheenvuoronsa päätteeksi.

HUMUS-hankkeen tulokset ja tulevaisuus

HUMUS-hankkeen vastuullinen johtaja, professori Risto Turunen kertoi hankkeen monipuolisesta toiminnasta, kuten mentorointiohjelmasta, työelämätapahtumista, alumnitarinoista ja organisaatiovierailuista.
– Idea hankkeesta humanistien työelämäsuhteiden parantamiseksi lähti julkisesta sanasta, jossa humanistinen koulutus tulee sterotypisesta ja negatiisesta näkökulmasta esille. Hankkeen tavoitteina oli huomioida työelämän tarpeet koulutuksessa ja vanhentuneiden mielikuvien purkaminen, Turunen esitteli.

Hankkeessa on luotu työelämäverkosto, jonka kautta jatkossakin osana koulutusta edistetään opiskelijoiden työelämäyhteyksiä humanistisella osastolla. Turunen hahmotti työelämän tulevaisuutta, jossa korostuvat työn pirstaleinen luonne, pätkätyöt ja vuorovaikutus koneiden kanssa.                     – Jatkossa vaatimuksia työlle ovat ajanhallinta, mikroyrittäjyys ja osaamisensa markkinointi. Tarvitaan digitaalista osaamista ja tietomassojen käsittelyn taitoja. Uusi työ tuo mahdollisuuksia humanisteille ihmisymmärryksen kautta.

Neljän kuvan kollaasi: Risto Turunen puhuu mikrofoniin. Työelämän edustajat Arttu Käyhkö ja Juha Kukkonen keskustelevat. Opiskelijat Elina Etholen, Ville Mäki, Sinja Ylisiurua ja Jutta Ekman keskustelevat. Yleisöä katsomassa paneelikeskustelua.

Palautepaneeli

Verkostoitumisen täyteisen kahvitauon jälkeen tilaisuuden päätti antoisa paneelikeskustelu. Erilaisten organisaatioiden sekä yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat keskustelivat humanistien roolista työelämässä ja miltä yhteistyö humanistisen osaston ja hankkeessa muodostetun yhteistyöverkoston kesken vaikuttaa.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin kehittämispäällikkö Suvi Valoharju peräänkuulutti opiskelijoiden uskallusta mennä työkentälle ja tarjota omaa humanistista osaamista yrityksille. Business Joensuun palvelujohtaja Janita Ylitalo vahvisti, että humanisteja tarvitaan muun muassa kansainvälistymisen ja viennin kehittämisessä.

Yliopistonlehtori Nina Havumetsän mukaan humanisti sopii erinomaisesti tuotekehityksen pariin. Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja Arttu Käyhkö on huomannut saman. Bisnesmaailmassa ihmistä on ymmärrettävä monella tasolla.                                                                               – Kohderyhmäajattelu on tärkeää. On ymmärrettävä ostamisen motiiveja ja arvoja, Käyhkö kiteytti.

Jatko-opiskelija Meri Kinnunen mainitsi miten tärkeää on ottaa opiskelijoita mukaan työelämäyhteistyöprojekteihin. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Eira Varis totesi:                                       – On oleellista juurruttaa hanketoiminnan tulokset luontevaksi osaksi organisaation omaa toimintaa.

Neljän kuvan kollaasi: Juontaja Anna Simolin paneelikeskustelijoiden edustalla, ihmisiä keskustelemassa kahvitellen, opiskelijat Elina Etholen ja Jutta Ekman keskustelevat, panelistit Meri Kinnunen ja Nina Havumetsä.

Opiskelijoiden tunnelmia päätöstilaisuudesta

”Päätöstilaisuus oli kokonaisuudessaan hyvin toteutettu ja puhujat toivat kukin mielenkiintoisia näkökulmia esiin humanistien työelämästä ja millaista se voisi olla tulevaisuudessa. Tilaisuudesta jäi todella positiivinen ja innostunut olo näin työelämän alussa, ja toivottavasti pian valmistuvana, humanistiopiskelijana.

Kaikilta puhujilta sai lisää itsevarmuutta siihen ajatukseen, jonka avulla olen sinnikkäästi opintojani tehnyt: kannattaa uskaltaa seurata omia mielenkiinnon kohteitaan ja luottaa siihen, että niitä pääsee käyttämään tulevassa työelämässä. Puhujilta sain myös lisäintoa omaan nykyiseen työhöni, joka ei suoraan vastaa koulutustani.

Etenkin Miia Savaspuron puheenvuorosta jäi mieleen se, että kaikesta työkokemuksesta on aina hyötyä, ja muilta ylipäätään ajatus siitä, että humanistista osaamista tarvitaan joka paikassa tänä päivänä. Ja kuten Antero Puhakkakin sanoi, ei sillä pääaineella niin väliä. Riittää kun opiskelee sitä, mitä haluaa ja osaa soveltaa osaamistaan monissa erilaisissa työtehtävissä. Päivästä intoa saaneena on hyvä jatkaa ylpeänä humanistina työuraa ja opintoja.”

Anna Arkko, kulttuurintutkimuksen maisteriopiskelija, opintosihteeri

 

Vaikka HUMUS-hankkeen järjestämät työelämätapahtumat ovat avartaneet ajatustani humanistin työstä, yllätyin siitä, miten negatiivinen kuva itselläni edelleen oli humanistien (siis erityisesti generalistien) työllistymisestä. Antero Puhakan humanistien työllistymisestä kokoamat tilastot muuttivat ajatustani: asiantuntijat ja erityisasiantuntijat näyttävät työllistyvän yllättävän hyvin.

Tapahtumassa tuli vahvasti esille se, että työelämä kaipaa humanistien erityisosaamista. Tämä erityisosaaminen koostuu taidoista, jotka usein sivuutetaan, joita pidetään itsestäänselvyyksinä tai toisarvoisina: muun muassa vuorovaikutustaidoista, viestintäosaamisesta, tekstien ja suurten kokonaisuuksien hallinnasta, empatiasta ja hyvästä johtajuudesta. Joskus pääsee itseltänikin unohtumaan, kuinka hyödyllistä on hallita monia noista osa-alueista.

Oli kiinnostavaa kuulla työelämän edustajien ajatuksia hankkeesta. Hanke tuntui muuttaneen myös heidän kuvaansa humanisteista ja humanistisesta osaamisesta. Pääsinpä juttelemaan tilaisuudessa myös Joensuun kauppakamarin edustajan kanssa. Oli mukava saada kannustusta ja päästä reflektoimaan sitä, millainen oma urapolku ja opintopolku on ollut.

Sinja Ylisiurua, suomen kielen kandidaattiopiskelija Oppimisportfoliohattu-blogissaan (Linkki blogiin avautuu uudelle välilehdelle.)

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: Tuuli Ahonen ja Miia Hartikainen

Alumnitarinoita: Hankkeiden kautta työllistyminen elokuva- ja informaatioaloille

Humanistit työllistyvät moninaisiin tehtäviin erilaisille kentille. Esimerkit hahmottavat työllistymismahdollisuuksien monipuolisuutta ja miten ura voi lähteä käyntiin valmistumisen jälkeen.

Kaksi Itä-Suomen yliopistosta valmistunutta humanistia kertoi HUMUS-hankkeelle urapolkunsa. Miten Tero Koistisen polku johti kirjallisuuden opinnoista Suomen Filmikamarin toimitusjohtajaksi? Millaista reittiä Liisa Näpärä pääsi kulttuurintutkimuksen jatko-opinnoista Kansalliskirjaston tietoasiantuntijaksi?

Kuvassa Tero Koistinen hymyilee
Tero Koistinen, kuvaaja Riitta Käppi

Ajan hermolla edunvalvontaa ja tiedon jakamista – Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen

Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtaja Tero Koistinen on valmistunut filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1997. Ura elokuva-alalla käynnistyi opiskeluaikana elokuvakoneenhoitajana Elokuvateatterikeskus Tapiossa.

– Kaikessa on kyse tuurista, mihin päin ura lähtee menemään, Tero summaa urapolkuaan.

Tero opiskeli kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa muun muassa kirjallisuutta ja taiteensosiologiaa. Valmistuttuaan hän työskenteli yliopistossa assistenttina ja tutkijana ennen kuin sai projektipäällikön pestin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun digitaalisen elokuvateatterikeskuksen kehittämishankkeessa.

– Otimme selvää, mitä elokuvateatterialalla tapahtuu. Kaikki elokuvat olivat vielä filmillä ja digitointia aloitettiin. Suomen elokuva-alan toimijat tulivat tutuiksi ja kansainväliset verkostoni alkoivat muodostua. Nykyiset työtehtäväni ovat tulleet sitä myötä.

Helsingissä toimivan elokuva-alan keskusjärjestö Filmikamarin toimitusjohtaja Tero on ollut vuodesta 2009.
– Ennen sitä olin elokuvateatteriliiton toiminnanjohtajana.

Työn sisältö

Toiminta kulttuurituotteiden liepeillä kiinnostaa Tero Koistista. Toimitusjohtajan työhön lukeutuu edunvalvontaa, alan kehitykseen vaikuttamista lobbaamalla ja jäsenten auttamista asioissa laidasta laitaan.       – Koko ajan on pysyttävä perillä, mitä alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu.

Teron työpäiviin lukeutuu muun muassa kokouksia erilaisissa hallituksissa ja EU:n kulttuuriasioita käsittelevän ministeriön jaostossa sekä kysymyksiin vastailua ja tiedonhankintaa.                                                                                      – Kysymyksiä tulee esimerkiksi järjestön jäseniltä, elokuvateattereista, levittäjiltä ja tiedotusvälineiltä. Kysytään vaikkapa piratismitilanteesta, jonkin elokuvan levittäjästä tai elokuvateattereiden määrästä ministeriötä varten.

Antoisinta työssä on, kun tietää auttaneensa ihmisiä ja kulttuurialaa.
– On järjestön pitkän työn tulosta, että viranomaiset ja tiedotusvälineet luottavat meihin ja pyytävät tietoa.

Kuvassa lukee lainaus Tero Koistiselta: "Kulttuurialan opinnoista saa myös ymmarrystä, miten maailma, yhteiskunta ja kulttuuriala toimivat" Koristeena koivunlehtiä muistuttava piirros.

Tutkinnosta tärkeitä oppeja

Kulttuurintutkimuksen opinnoista on ollut työssä hyötyä. Teron mielestä tärkeintä, mitä humanistisista opinnoista voi saada, on oppia lukemaan, kirjoittamaan ja hankkimaan tietoa. Tärkeä oppi on esittää tietoa sen mukaan, millaiselle yleisölle se on tarkoitettu ja kulloinkin tarvittavalla tavalla, esimerkiksi tiedotteen tai raportin muodossa.

– Yhtä lailla on pystyttävä keskustelemaan ja viemään viestiä. Näitä taitoja tarvitaan missä tahansa asiantuntijatehtävässä. Kulttuurialan opinnoista saa myös ymmärrystä, miten maailma, yhteiskunta ja kulttuuriala toimivat.

Täydentäviä opintoja Tero ei ole tehnyt, sillä osaaminen täydentyy töissä. Hän vinkkaa, että tekijänoikeusjuridiikasta on hyvä olla perillä, jos vastaavat tehtävät kulttuurialalla ja järjestökentällä kiinnostavat. Monella järjestöjohtajalla onkin juristitausta.

– Olisi ollut hyötyä, jos olisin ymmärtänyt opiskella juridiikkaa. Kulttuurialalla tienataan tekijänoikeuksilla, joten niiden logiikka on tarpeen ymmärtää.

Verkostot ovat alalla tärkeitä, ja ne ovat muodostuneet Terollekäytännön töistä. Uraansa aloittelevalle humanistille hän mainitsee tärkeiksi esimerkiksi työharjoittelusta syntyvät verkostot. Teron uralla myös harrastuneisuudella on ollut merkitystä.

– Elokuvateatterissa työskentelemällä opin niin sanotusti puhumaan elokuvaa ja ymmärtämään liiketoiminnan logiikkaa.

Kuvassa on Liisa Näpärä
Liisa Näpärä

Projektinhallintataitojen tärkeys – Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Liisa Näpärä

Liisa Näpärä valmistui vuonna 2015 maisteriksi erikoistumisalanaan kulttuuriantropologia. Hän opiskeli monipuolisesti sivuaineita, kuten perinteentutkimusta, sosiologiaa ja johtamista.

– Valmistuttuani ajauduin vahingossa tekemään väitöskirjaa opettajien digiloikasta erityisesti alakoulussa, Liisa kertoo.

Liisa teki informaatiotutkimuksen opintoja Tampereen avoimessa yliopistossa ja Oulun yliopistossa samalla, kun viimeisteli väitöskirjaansa. Opinnot jäivät, sillä vuonna 2019 väitösviikolla Liisaa tuli vastaan unelmien työpaikka: suunnittelijan työ Kansalliskirjaston projektissa.

– Projekti liittyi tutkijoiden datapalveluiden kehittämiseen. Se mätsäsi kiinnostuksenkohteisiini, teknologiaan ja dataan.

Ennen tieteelliseen kulttuuriperintöorganisaatio Kansalliskirjastoon töihin pääsemistä Liisa oli kartuttanut työkokemusta maisteriopintojen työharjoittelusta Outokummun kirjastossa sekä siitä poikineista sijaisuuksista.

– Tein silpputyötä: välillä myös litteroin haastatteluja, tein projektiassistentin viestinnällistä hommaa ja apurahalla väitöskirjaa.

Tutkimus- ja hankekoordinaatiota

Projekti datapalveluista päättyi vuonna 2020, ja Liisa Näpärä pääsi Kansalliskirjastolle tietoasiantuntijan vakituiseen pestiin syksyllä 2021. Hän tekee tutkimus- ja hankekoordinaatiota sekä niiden kehittämistä. Työssä on viestintää, yhteistyötä tutkijoiden kanssa sekä sisäisten ja ulkoisten prosessien kehittämistä.

– Moni pääsee projektien kautta työpaikoille sisään. Olen onnellinen, että nyt ei tarvitse koko ajan hakea töitä. Kun näin hakuilmoituksen väitösviikollani, ajattelin, että tuo on unelmatyöni. Tämä osoittautuikin sellaiseksi: saan keskittyä kiinnostuksenkohteisiini ja oppia joka päivä uutta.

Tietoasiantuntijan työssä jokainen päivä on erilainen. On verkostoyhteydenottoja, yhteistyökumppaneiden sopimista tulevaan hankkeeseen, opastusta aineistoihin liittyen, suunnittelutyötä, kaavioiden tekemistä ja kokouksia. Liisalle antoisinta on mukava työyhteisö ja työn monipuolisuus. Kansalliskirjastossa kannustetaan myös itsensä kehittämiseen. Liisa onkin osallistunut konferensseihin ja koulutuksiin, viimeisimpänä projektinhallintaa käsittelevään.

Kuvassa lukee lainaus Liisa Näpärältä: "Humanistit työllistyvät usein projektipainotteisesti, joten on tärkeää osata pitää monia lankoja käsissään." Koristeena koivunlehtiä muistuttava piirros.

Oman työn aikatauluttaminen on oleellisia

Maisteri- ja jatko-opinnoissa omaksutut projektinhallintataidot ja aikatauluttaminen ovat osoittautuneet työssä tarpeellisiksi.

– Humanistit työllistyvät usein projektipainotteisesti, joten on tärkeää osata pitää monia lankoja käsissään. Työssäni on hyötyä humanistien analyyttisyydestä, viestintätaidoista ja kokonaisuuksien hallinnasta.

Opintojen aikana uraa suunnitellessa Liisalle oli tärkeää, että tuleva työ on sellainen, josta innostuu.

– Ihannetilanne on mennä omia vahvuuksia kohti. Monesti on käytävä sivupoluilla ennen kuin löytää mitä haluaa. Itselleni se ei ollut selvää vielä opintojen aikana.

Tavoitteiden asettaminen on auttanut Liisaa varsinkin silloin kun tuntuu, että olisi helpompaa jättää jokin asia kesken.

– Päämäärän ei tarvitse olla iso, mutta on hyvä sanoittaa itselleen mitä haluaa.

Liisa kannustaa humanisteja tekemään monipuolisen tutkinnon ja käymään eri tiedekuntien kursseja.

– Jos jotain olisin tehnyt opintojeni aikana toisin, olisin mennyt enemmän juttelemaan ihmisten kanssa. Verkostoituminen ei tapahdu väkisin vaan luonnostaan.

 

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: haastateltavien albumit

Osuuskunnan kautta kiinni työelämään

Englannin kieltä ja kääntämistä opiskeleva Aleksi Nevalainen on päässyt opintojensa ohella tekemään aitoja toimeksiantoja Osuuskunta Monikielisten kautta.

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Tuuli Ahonen haastatteli Nevalaista selvittääkseen, millaisia kokemuksia hänellä on Osuuskunta Monikielisistä sekä hänen ensimmäisistä oman alan töistään.

Kuvassa puhekuplissa Osuuskunta Monikielisten logo

Tie kääntämisen opintoihin

Opintojensa loppusuoralla oleva Aleksi Nevalainen on opiskellut pääaineenaan englannin kieltä ja kääntämistä ja sivuaineena muun muassa mediakulttuuria ja viestintää Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Opinnot toivat Polvijärven suunnalta kotoisin olevan Nevalaisen Joensuuhun jo lähes kymmenen vuotta sitten. Kiinnostus kieliin ja kääntämiseen kumpusi nuoruuden innosta lukemiseen ja videopeleihin. Lukion järjestämä vierailukäynti UEFissa ja keskusteleminen käännöstieteen opettajien ja opiskelijoiden kanssa lujittivat päätöstä lähteä opiskelemaan käännöstieteitä.

Pääsin juttelemaan muutaman opettajan ja opiskelijan kanssa, ja he esittelivät meille tätä alaa. Päätin siinä vaiheessa, että minusta tulee kääntäjä. Ja niin minusta kai tulikin! Aleksi kertoo.

Aleksin opinnot ovat sujuneet pitkälti hänen odotuksiensa mukaisesti, mutta aikaa opintoihin on koronan ja terveydellisten syiden takia mennyt enemmän kuin hän odotti. Korona-aikana etäopinnot ovat tuoneet tullessaan vaateen itsenäisestä opiskeluotteesta, eikä opiskelijayhteisön tukea ole ollut samalla tavalla tarjolla kuin ennen. Terveydellisiin haasteisiin Aleksi on saanut tukea yliopistolta ja esimerkiksi lisäaikaa opintojensa suorittamiseen.

–  Olen vaikeavammainen aikuinen, ja olen sen vuoksi pyörätuolissa – se luonnollisesti hankaloittaa fyysistä touhua ja työtä.

 

Kuvassa lainaus Aleksi Nevalaiselta: "Toimeksianto oli kyllä semmoinen #straight into the deep end"-kokemus, joka jäi mieleen."

Osuuskunnasta tukea ja työmahdollisuuksia

Osuuskunta Monikieliset tuli Aleksi Nevalaiselle tutuksi, kun osuuskuntalaiset kävivät esittelemässä toimintaansa käännöskurssilla. Hän innostui heti ja näki liittymisen osuuskuntaan itsestään selvänä valintana.

En oikeastaan nähnyt, enkä vieläkään näe, mitään syytä olla liittymättä.

Aleksi kuvailee Monikielisiä turvalliseksi työyhteisöksi, josta saa sekä tukea kääntämiseen että työmahdollisuuksia. Hänen mukaansa osuuskuntatoiminta on hyvä astumislauta kenelle tahansa, joka haluaa tehdä kääntämistä tai kielipalveluja ammatikseen. Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen materiaaleja esimerkiksi laskutuksen hoitamiseen ja tarjouspyyntöjen laatimiseen.

Aleksi on ollut osuuskunnan jäsen jo usean vuoden ajan, mutta ensimmäisen toimeksiantonsa hän teki viime vuonna. Opettajan kanssa keskustelu johti hänen ensimmäiseen oman alan käännöstyöhönsä.

Muistan, että stressasin siitä ihan liikaa. Kyseessä oli ihan ensimmäinen ammattikäännös, josta sai ihan oikeaa rahaa.

Kokemus on jäänyt Aleksilla vahvasti mieleen. Samaan aikaan se oli stressaavaa mutta myös hyvin jännittävää. Itse käännösprosessi sujui Aleksin mukaan hyvin eikä teksti ollut kovin haastava. Hankalin vaihe oli työn laskutusprosessi, jossa kokematon aloitteleva kääntäjä joutui vielä vähän hapuilemaan. Tässäkin suhteessa osuuskunnan jäsenyys Aleksin mielestä kannattaa, sillä laskutuksessa on apuna osuuskunnan talousvastaava ja palkanmaksun hoitaa osuuskunnan tilitoimisto.

Koko tämä toimeksianto oli kyllä semmoinen ”straight into the deep end”-kokemus, joka jäi mieleen, Aleksi kertoo.

 

Kuvassa Osuuskunta Monikielisten maskotti muurahaiskarhu.
Osuuskunta Monikielisten maskotti on Vellamo-muurahaiskarhu

Osuuskunnasta kiinni työelämään

Aleksi Nevalaisen kokemukset Osuuskunta Monikielisissä toimimisesta ovat positiivisia. Hänen mukaansa resurssit, yhteisö ja avoimet kommunikaatiokanavat ovat äärettömän tärkeitä ja käteviä ammatillisissa ympäristöissä. Osuuskunnan hallituslaiset ovat tarjonneet viime aikoina koulutuksia jäsenistölleen heidän ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Jos jotain Aleksi haluaisi vielä kehittää osuuskunnan toiminnassa, se olisi ajantasaisen ajatustenvaihdon mahdollistaminen esimerkiksi Slack-kanavan livechatin kautta.

Mielestäni tällaisesta keskustelupaikasta voi saada aika paljon irti. Esimerkiksi ryhmäytyminen isompiin käännösprojekteihin tai vaikkapa käännösongelmien tai muuhun asiaan liittyvän tai liittymättömän keskustelu livenä olisi sekä kätevää että antoisaa.

Kuvitus, jossa puiden lehtiä.

Osuuskunnan kautta työskentely vastaa Aleksin mukaan pitkälti kääntämistä tai kielipalveluiden tarjoamista freelancerina. Hinnoittelu ja aikataulutus hoidetaan esimerkiksi toimeksiantajan kanssa suoraan, kuten freelancerit ja toiminimiyrittäjät tekevät. Aleksi pitää laskuttamista ja itsenäistä yritystoimintaa vielä heikkoutenaan, johon tukea saakin osuuskunnalta esimerkiksi siten, että raha-asiat hoidetaan heidän kauttaan. Toki myös yliopisto tarjoaa esimerkiksi opintoja yritystoimintaan liittyen.

Aleksi Nevalaisen mielestä osuuskuntatoiminta sopii kenelle tahansa. Osuuskunnan kautta voi saada aitoja käännös- ja muita kielipalvelutoimeksiantoja, joiden kautta pääsee kiinni työelämään. Tukena on alan opiskelijoiden ja alalta valmistuneiden yhteisö. Ja kuten Aleksi muistuttaa, osuuskunnan hallituslaisia voi aina käydä nykäisemässä hihasta ja kysymässä mieltä painavista asioista.

Teksti: Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija, HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen, Osuuskunta Monikielisten kielipalvelukoordinaattori ja sihteeri

Lisätietoa osuuskunnasta: monikieliset.fi

Kuuntele Huhuja humanisteista -podcastia – tietoa humanistien potentiaalista ja vinkkejä työelämään!

Kuvassa lukee Huhuja humanisteista, UEF/ Humanistinen osasto. Piirretty paperilennokki on pyöreän taustavärin päällä.

Mitä humanistit tuovat työelämään? Muun muassa sitä pohditaan Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen tuottamassa tuoreessa podcastissa. Kirjailija Tuomas Liuksen juontamassa podcastissa laajennetaan humanisteihin liitettyjä käsityksiä ja vanhentuneita mielikuvia.

Yritysten ja muiden työelämän edustajien kannattaa olla korvat höröllä, sillä Huhuja humanisteissa -podcastin asiantuntijat keskustelevat humanistien laajasta työelämän potentiaalista.

Jaksoissa käsitellään muun muassa ajankohtaisia monikulttuuristumisen ja digitalisaation teemoja. Humanistiopiskelijoille podcast tarjoaa vinkkejä työelämään.

Huhuja humanisteista ensimmäisellä kaudella on viisi jaksoa. Podcastin on tuottanut Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke.

Podcast löytyy myös yleisimmistä podcast-alustoilta, kuten Spotifysta, Apple podcasteista, Soundcloudista, Google podcasteista ja Acastista. (Linkit podcast-alustoille avautuvat uuteen ikkunaan.)

Huhuja humanisteista -podcastin tekstivastine (Pdf-tiedosto avautuu uuteen ikkunaan.)

Jakso 1/5: Humanistien roolit tulevaisuuden työelämässä

Podcastin avausjaksossa tarkastellaan, millainen merkitys humanistisella osaamisella on työelämälle. Miten yritysmaailmassa kannattaisi suhtautua humanistiseen osaamiseen? Miten yritykset voivat hyödyntää korkeaa osaamista? Keskustelemassa ovat Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran Osaamisen aika -projektissa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Tapio Huttula ja HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen projektipäällikkö Anna Logrén.

Jakso 2/5: Voivatko humanistit muuttaa bisneksen? 

Mitä annettavaa humanisteilla ja bisneksellä on toisilleen? Keskustelemassa ovat filosofian tohtori, design-antropologi Anna Haverinen ja Joensuun popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Niina Hattunen. Keskustelussa selviää muun muassa millaisiin bisnesmaailman tehtäviin humanistit erityisesti sopivat ja miten opiskelija voi kartuttaa työkokemusta ja verkostoja.

Jakso 3/5: Tekijöitä teknologian pariin 

Teknologia-ala tarvitsee humanisteja. Kuinka humanistien monipuolista kielten ja kulttuurien tietotaitoa voidaan hyödyntää teknologistuvassa yhteiskunnassa? Näitä kysymyksiä pohtivat Mimmit koodaa -ohjelman koordinaattori Milja Köpsi ja Tommi Kovalainen, joka on robotiikan palvelukeskuksen johtaja CGI:llä. He kertovat, millaisia valmiuksia teknologiayrityksiltä ja humanisteilta löytyy yhteistyöhön ja miten humanistiseen osaamiseen suhtaudutaan teknologia-alan työpaikoilla.

Jakso 4/5: Humanistit rakentavat kansainvälisiä siltoja 

Humanistit voivat auttaa yrityksiä kansainvälistymisen haasteissa. Mitä kaikkia osapuolia kunnioittava yhteistyö vaatii? Liike-elämän kautta tapahtuva kulttuurien kohtaaminen ja kotikansainvälistyminen tarjoavat laaja-alaisen kentän työtehtäviä humanisteille. Aiheesta keskustelevat Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen ja Pasi Ripatti, DB Scenkerin Suomen viestintäjohtaja. 

Jaksossa käsitellään yhteistyötä Venäjän kanssa. Jakso on äänitetty ennen 24.2.2022 Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Jakso 5/5: Huomispäivän humanisti

Humanistisilla aloilla puhaltavat muutosten tuulet. Humanisteille tyypillisiä ammattinimikkeitä jää pois ja uusia syntyy. Millaisissa tehtävissä huomispäivän humanisti työskentelee? Työelämän ja yliopistomaailman yhteistyö tukee koulutuksen kehittämistä. Ennakoiva reagointi on myös tulevaisuuden osaajien etu. Aiheesta keskustelevat asiantuntija Taina Ukkola Kieliasiantuntijat ry:stä ja Jukka Mäkisalo, joka on Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston varajohtaja ja Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen ohjaaja.

Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuus torstaina 19.5.2022

Miksi humanistit ovat yrityksille ja muille organisaatioille sijoitus tulevaisuuteen Itä-Suomessa? Miten työelämän muutokset tulisi huomioida koulutuksessa?

Työelämän edustajat erilaisista organisaatioista ja yrityksistä, humanistiopiskelijat ja työelämässä olevat humanistit, tervetuloa keskustelemaan Itä-Suomen yliopiston Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen tuloksista ja visioimaan työelämän tulevaisuutta!

Torstaina 19.5. järjestetään Humanistinen tulevaisuus – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen päätöstilaisuus. Tapahtumassa on työelämän asiantuntijoiden ja humanistien puheenvuoroja sekä keskustelua työelämästä ja humanistisen osaamisen roolista. Samalla on oiva tilaisuus verkostoitumiseen.

Tilaisuus järjestetään Joensuun Tiedepuistolla kello 12.30–16.00. Kello 12.00–14.00 osioon voi osallistua myös Teamsin kautta. Linkin saat ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittaudu tästä

(Webropol-ilmoittautumisen linkki avautuu uuteen ikkunaan.)

Ilmoittauduthan 12.5.2022 klo 15 mennessä. Etätilaisuuteen voi ilmoittautua 19.5.2022 klo 12.30 saakka.

Koristekuvituksessa koivun lehtiä

OHJELMA

Torstai 19.5.2022

Humanistit työelämässä ja osaamisen tulevaisuus (Tiedepuisto ja Teams)

12.30 Tilaisuuden avaus – Anna Simolin

Itä-Suomen yliopiston yhteyspäällikkö Anna Simolin juontaa tilaisuuden.

12.35 Viestintätaitojen merkitys muuttuvassa työelämässä – Miia Savaspuro

Miten muuttuvassa työelämässä viestitään? Millainen merkitys viestintätaidoilla ja yhteistyösuhteilla on erilaisissa työssä vastaan tulevissa tilanteissa? Miia Savaspuro, työelämän muutoksen asiantuntija, valmentaja ja tietokirjailija  kertoo, millaista nykypäivän työelämä on ja millaista viestintää muuttuvassa työelämässä tarvitaan. Hän esittelee myös, miten humanistien viestintätaitoja voidaan käytännössä hyödyntää. Savaspuro esiintyy etänä.

13.20 Mitä virkaa humanistilla? – Antero Puhakka (UEF)

Miltä humanistien työnäkymät vaikuttavat? Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Antero Puhakka kertoo työelämän muutoksista ja tulevaisuudennäkymistä tutkimukseen ja tilastoihin pohjaten. Puheenvuoro paikan päällä Tiedepuistolla.

13.40 HUMUS-hankkeen tulokset ja tulevaisuus – Risto Turunen (UEF)

Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Risto Turunen kertoo mitä hyviä käytäntöjä hankkeen kolmen toimintavuoden aikana on saavutettu. Työelämäyhteistyö humanistisella osastolla jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Miten hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa? Puheenvuoro paikan päällä Tiedepuistolla.

Yhdessä eteenpäin (Tiedepuisto)

14.00 Kahvitarjoilu

HUMUS-hanke tarjoaa kahvit kahvileipineen. Kahvittelun ohessa on vapaata verkostoitumista ja HUMUS-opiskelijatyöryhmän järjestämä bingo. Bingolomakkeen saat paikan päälle saapuessasi ja sen palauttamalla voit osallistua lahjakorttien arvontaan.

14.45 Palautepaneeli

Paneelikeskustelussa hankkeen kohderyhmien edustajat keskustelevat päivän teemoista, antavat palautetta hankkeen toteutumisesta ja arvioivat tulevaa.

Panelistit:

  • Nina Havumetsä, UEF:n yliopistonlehtori, humanistinen osasto
  • Arttu Käyhkö, Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja
  • Meri Kinnunen, UEF:n jatko-opiskelija, kirjallisuus
  • Suvi Valoharju, Pohjois-Karjalan kauppakamarin kehittämispäällikkö
  • Eira Varis, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö
  • Janita Ylitalo, Business Joensuu Oy:n palvelujohtaja

15.45–16.00 Loppusanat

 

Tilaisuuden järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) yhteistyökumppaneineen.

 

 

// Päivitetty 11.5.2022 Lisätty tieto etätilaisuuden ilmoittautumisen jatkamisesta.

Mentorointiohjelman satoa

Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen mentorointiohjelma toteutettiin toista kertaa lukuvuonna 2021–2022. Ohjelmaan osallistui 18 mentoria ja 18 aktoria eli mentoroitavaa. Osallistujat kertoivat, että ohjelma muun muassa auttoi oman osaamisen sanoittamisessa, työelämään tutustumisessa ja palautteen antamisessa sekä vastaanottamisessa. Kokosimme osallistujien kokemuksia tähän juttuun.

Ohjelman päätöstapaamisen tunnelmia ja mentoroitavien kokemuksia

”Hedelmällisintä ohjelmassa oli avoin, luonteva keskustelu.”

”Työpaikalla varjostaminen oli antoisaa ja valotti erilaisten urapolkujen mahdollisuutta.”

”Jokaiselle tapaamiselle mentorin kanssa oli teema, joka oli päätetty ennakkoon tai muotoutui tapaamisen aikana.”

”Tärkeintä kannustus, sparraus. Myös oman osaamisen ja vahvuuksien kirkastaminen. Tuntemuksien (työnhausta, opiskelusta, tulevaisuudesta) purkaminen.”

”Uudet ajatukset ja ideat. Oman uran reflektointi. Oudot polut – uratie ei aina ole suora, vaan siinä on paljon sattumia ja tuuria mukana.”

Taiteensosiologian opiskelija Hanna Tammisto hymyilee kuvassa.
Hanna Tammisto

”Mentorin kanssa työskentely oli todella positiivinen kokemus. Sain mentoriltani hyviä ideoita tulevan asiantuntijuuteni – mutta myös tähänastisen kokemukseni sanoittamiseen. Käsitykseni siitä, mitä haluan tulevalta työuraltani vahvistui yhteisten keskustelujen myötä. Minulla kävi vielä niin hyvä tuuri, että sain kivan työharjoittelupaikankin mentorini tuella.”

–mentoroitava Hanna Tammisto, taiteensosiologian ja kulttuurintutkimuksen maisteriopiskelija

 

Mentoreiden kokemuksia

Asiantuntijaosuuskunta Edu-O-Matic, puheenjohtaja Katja Sirvio hymyilee
Katja Sirvio

”Koin mentoroinnin erinomaisena menetelmänä tukea aktorin työelämään siirtymisvaihetta. Kävimme erittäin hedelmällisiä keskusteluja, jotka virisivät aktorin lähikokemuksista (menneistä tai tulevista). Samalla opin itse omista taidoistani ohjata keskustelua! Oli erittäin mielenkiintoista myös päästä reflektoimaan omaa työpolkuani ja jakaa kokemuksiani työelämästä aktorille.”

–mentori Katja Sirvio, Asiantuntijaosuuskunta Edu-O-Maticin puheenjohtaja

 

christopher Rowley hymyilee kuvassa
Christopher Rowley

”Mentorointiohjelma oli ainutlaatuinen tilaisuus haastaa omia ajatuksia ja olla mukana keskustelemassa tulevaisuuden työelämästä. Ohjelma oli hyvin suunniteltu ja mentoroitava äärimmäisen motivoitunut. Voin suositella ohjelmaa varauksetta, kiitos hienosta kokemuksesta!”

–mentori Christopher Rowley, asiantuntijana Sitrassa

 

Kasvokuva hymyilevästä Kirsi Rönnqvististä.
Kirsi Rönnqvist

”Olisipa tällainen ohjelma ollut jo silloin, kun itse opiskelin ja pähkäilin tulevaa työuraani! Tämänkaltainen vastavuoroinen keskustelu työelämästä olisi ollut kullan arvoista.”

–mentori Kirsi Rönnqvist, informaatikko Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluissa

 

Riikka kaljunen hymyilee lähikuvassa
Riikka Kaljunen

”Mentoriohjelmassa oli mielenkiintoista työskennellä opiskelijan urasuunnitelmien reflektoijana. Samalla sai näkemystä omaan uraan ja työnkuvaan. Nautin keskusteluhetkistä ja mentoriohjelma toimi myös ikkunana yliopiston opiskeluelämään ja opintosisältöihin tällä hetkellä.”

–mentori Riikka Kaljunen, opettaja ammattioppilaitos Riverian kasvatusalan tiimissä

 

Uula Neitola hymyilee kuvassa
Uula Neitola

”Uravaihtoehtojen pohtiminen, ammattiminän itsereflektointi, jo löydettyjen kykyjen kehittäminen. Kaikki nämä nousivat esiin mentoroinnissa, jonka aikana oli etuoikeus saada nähdä aktorin upea kehitys ja oman osaamisen ja tavoitteiden tunnistaminen. Itselleni ohjelma antoi mahdollisuuden kehittyä mentorina, jotta jatkossakin osaan rohkaista omien kokemusteni turvin hahmottamaan ammatti-identiteettejä ja vahvistamaan uskoa työelämässä pärjäämiseen tärkeässä opintojen ja työelämän nivelvaiheessa.”

–mentori Uula Neitola, viestinnän asiantuntija Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:ssä

 

Kuvassa Ripsa Kallinen hymyilee luokkahuoneessa.
Ripsa Kallinen

”Itä-Suomen yliopiston mentorointiohjelma oli todella opettavainen kokemus! Epäröin pitkään hankkeeseen osallistumista, koska en ollut varma, että olisiko näin vajaan 6 vuoden opetuskokemuksella tarpeeksi osaamista vinkkien ja ideoiden antamiseen. Onneksi kyselin asiasta lisää ja päätin sitten osallistua. Ei todellakaan kaduta!

Mentorointiparini kanssa meillä natsasi jo ensimmäisestä kerrasta lähtien ja Teams-tuokiot tuntuivat loppuvan ennen kuin ehtivät kunnolla alkaakaan. Paljon oli puhuttavaa, pohdittavaa ja prosessoitavaa. Suomen kielen opettajan ja vokokogin osaamisista ja mielenkiinnon kohteista löytyi niin paljon yhteistä, että päätimme jatkaa yhteydenpitoa hankkeen jälkeenkin ammatillisen yhteistyön merkeissä. Todennäköisesti meistä siis tullaan kuulemaan vielä joskus, jos/kun saamme projektimme valmiiksi. Kiitos paljon tästä kokemuksesta!”

–mentori Ripsa Kallinen, S2-kouluttaja, filosofian maisteri

 

Toimittanut: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: mentorointiohjelmassa mukana olleiden albumeista