HUMUS-hanke päättyi – tutustu kolmivuotisen hankkeen tuloksiin

Elokuun 2022 lopussa päättyneen HUMUS-hankkeen keskeisinä tavoitteina olivat humanistialoilta valmistuneiden työelämään siirtymisen sujuvoittaminen sekä alan opiskelijoiden ja jo valmistuneiden humanistien työelämäyhteyksien kehittäminen. Lisäksi hankkeessa korostettiin oman osaamisen tunnistamisen ja niiden esittämisen taitoja, ylipäätään työhakuvalmiuksien kehittämistä. Erityisen keskeistä hankkeessa oli yritysten ja muiden työnantajaorganisaatioiden humanisteja koskevien tietojen päivittäminen.

HUMUS-hankkeen taustatiedot: Toteuttaja: Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto Toteutusaika: 1.9.2019–31.8.2022 Rahoitus: 450 526 € Päärahoittaja: Etelä-Savon ELY-keskus Muut rahoittajat: Abloy oy, Business Joensuu, Future Missions oy, Hukka Design oy, Joensuun popmuusikot ry, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Kieliasiantuntijat ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Siun sote, Valamis oy ja Youpret oy Kohderyhmä: Humanistisen alojen opiskelijat ja valmistuneet, Itä-Suomessa toimivat yritykset Tavoite: Humanistien työllistymisedellytysten parantaminen, yritysten humanisteja koskevien tietojen päivittäminen, humanistisen koulutuksen kehittäminen

HUMUS järjesti ajankohtaisia työelämätapahtumia, opiskelijoiden työpaikka mentorointia, työpaikkavierailuja sekä alumnitapahtumia, jossa alalta valmistuneet ja työelämään sijoittuneet humanistit kertoivat työllistymistarinaansa. Näin opiskelijat pääsivät kuulemaan eri työelämän alojen työpaikoista ja -tehtävistä ja humanistien työllistymisestä niihin. Työnhakua ja muita työelämän käytäntei käsitelleissä tietoiskuissa, työpajoissa ja valmennuksissa niin ikään edistettiin humanistien taitoja oman osaamisen markkinoinnissa.

Hankkeen kohderyhmät saivat yritysvierailuilla kokonaiskuvaa alueen yrityskentästä ja niiden tarjoamista työmahdollisuuksista. Samalla yrityksissä tultiin entistä tietoisemmiksi humanistien osaamisesta ja tietotaidosta. Opiskelijat kuulivat muun muassa uranäkymistä kansainvälisissä tehtävissä huolinta- ja logistiikka-aloilla. Niin ikään opiskelijoille avautui ohjelmistoalan vierailujen myötä uusia polkuja käyttäjäkokemuksiin ja käytettävyystestauksiin. Yritystapaamisissa korostuivat kieli- ja viestintätaidot perustana sujuville asiakaskohtaamisille. Tämä ilmentää suoraan humanistisen koulutuksen ydintä eli kielten, kulttuurisen moninaisuuden ja vuorovaikutuksen ymmärtämistä nykyaikaisen työelämän resurssina. 

Humanistiseen koulutukseen kehitettiin työelämäopintojen toimintamuoto, mentorointiohjelma. Kuten työharjoittelusta, mentoroinnista opiskelija saa ajantasaista tietoa työelämän käytänteistä, tutustuu konkreettisesti työelämän kysymyksiin ja arvioi omaa osaamistaan ja kehittämistarpeitaan suhteessa tiettyihin työtehtäviin. Ohjelmassa opiskelijat tutustuivat kansainvälisen kaupan alaan, kääntämisen- ja tulkkauksen konkretiaan, tiedonvälitykseen, viestintään ja kirjastotoimeen. Toimintamallin idea on siinä, että mentorinsa osaaminen, urapolku ja työtehtävät avaavat ja konkretisoivat opiskelijalle omia uratavoitteitaan ja työelämään sijoittumista edistävää verkostoitumista. Mallin toinen idea on, että luonnollinen vuorovaikutus mentorin kanssa auttaa opiskelijaa arvioimaan ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja tuomaan niitä esiin. Ohjelman myötä osa opiskelijoista päätyi mentorinsa organisaatioon työharjoitteluun ja mahdollisesti työuransa alkupäähän. 

Hankkeen opiskelijatyöryhmän kautta ohjelmallisiin toteutuksiin saatiin arvokasta opiskelijanäkökulmaa. Työryhmä antoi tärkeän panoksen tapahtumien järjestelyihin ja tiedotukseen. Näin työryhmän toimintaan osallistuneet opiskelijat saivat hankkeen myötä humanistin arkipäiväistä työkokemusta. 

HUMUS-hankkeen tuloksia lukuina 2 mentorointiohjelman kautta, 32 mentoriparia 8 työelämäviikkoa 30 tietoiskua ja valmennusta 31 opinnäyte- ja projektityöaihetta yhteistyöorganisaatioilta 35 organisaation työelämäverkosto humanistiselle osastolle 42 organisaatiota vierailukohteena 95 järjestettyä yleisötilaisuutta 180 osallistumiskertaa kansainvälistymisvalmiuksia vahvistavissa koulutuksissa ja tapahtumissa 1925 osallistumiskertaa kaikkiin tilaisuuksiin

Olennaisia koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehittäviä toimintamuotoja hankkeessa olivat opinnäyteyhteistyö, vierailuluennot ja yritysyhteistyökurssit. Yhteistyökursseilla opiskelijat pääsivät tutustumaan muun muassa kustannustoimintaan. Lisäksi eräiden yritysten kanssa hankkeessa pilotoitiin humanistien taidoille perustuvia työharjoittelupaikkoja, josta hyötyivät molemmat osapuolet.

Hanke osoitti, että osana opintoja järjestettävät yhteistyötoimet vahvistavat koulutuksen työelämärelevanssia ja lisäsivät yrityksissä tietoutta humanistien osaamisesta, tiedoista ja taidoista. Luopumatta teoriapainotteisesta akateemisesta koulutuksesta työelämän asiantuntijat ovat tuoneet opintoihin käytännöllistä sovellettavuutta.

Hankkeen päätteeksi siinä tunnistetut hyvät käytännöt on muotoiltu työelämäyhteistyömalliksi. Malli julkaistaan avoimesti tutustuttavaksi humanistisen osaston työelämäsivustolla. Niin ikään hankkeessa saatiin aikaan koulutusyksikön, yritysten ja muiden työelämän toimijoiden välinen, aktiivinen työelämäverkosto. Tämä yhteistyömuoto on vakinaistettu humanistisen osaston pysyviin perustoimintoihin.

HUMUS-hankkeen tuloksia hankkeen kautta yrityksiin työllistyneitä ja harjoittelupaikan saaneita opiskelijoita opinnäyteyhteistöitä vierailuluentoja kursseilla, yritysyhteistyökursseja opiskelijatyöryhmätoiminnan aloittaminen työelämäverkosto humanistiselle osastolle humanistisen osaston työelämätoimintamalli Luotsi Joensuu -hankkeen kanssa kehitetty TalentHub-alusta, jossa kansainväliset osaajat ja työpaikat kohtaavat toisensa.

Hankkeessa järjestettiin yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä tukevia tilaisuuksissa, joissa yrittäjyyden asiantuntijat esittelivät eri yritysmuotoja ja niiden toimintaan liittyviä kokemuksiaan. Esimerkiksi palvelumuotoiluun keskittyvässä työpajassa keskityttiin siihen, miten humanistisen osaamisen pohjalta voi luoda palveluja ja yritystoimintaa. Tällaisen tietotaidon kokoaminen ja esiin tuominen osoittautui hankkeen myötä erityisen tärkeäksi. Hankkeessa paljastui, että humanistiselta koulutusalalta valmistuneet ovat erittäin aktiivisia erimuotoisten yritysten perustajia. 

Hankkeen tuloksena humanistien vahvuudet tunnetaan Itä-Suomen työmarkkinoilla paremmin kuin ennen. Yhä kansainvälisemmässä työelämässä tieto humanistien kieliosaamisesta, ihmisymmärryksestä ja kulttuurien välisistä kohtaamisista on hankkeen myötä saavuttanut itäsuomalaista työelämää. Samalla vuorovaikutuksellinen yhteistyö on lisännyt itäsuomalaisten yritysten edustamien alojen houkuttelevuutta opiskelijoiden, tulevaisuuden työvoimapotentiaalin keskuudessa. Näin hankkeen voi olettaa vaikuttaneen alueen ja maakunnan veto- ja pitovoimaan.

Koulutuksen ja työelämän välille muodostunut aktiivinen vuorovaikutus auttaa tulevaisuudessa ennakoimaan työelämän muutoksia ja muuttuvia osaamistarpeita. Tämä puolestaan mahdollistaa työelämän suoraan palautteeseen nopeasti reagoivan koulutuksen kehittämisen – paremman humanistisen maailman.

Kiitos kaikille HUMUS-hankkeen toimintaan osallistuneille organisaatioille!

Hankkeen yhteistyökumppaneiden logoja

Hankkeen yhteistyökumppaneiden logoja

Kiitos hankkeen rahoittajille! 

Hankkeen rahoittajien logojaHankkeen rahoittajien logoja

Teksti: HUMUS-hankkeen projektipäällikkö Anna Logrén, vastaava johtaja Risto Turunen, ohjaaja Jukka Mäkisalo ja projektisihteeri Miia Hartikainen 

Kuvitus: Miia Hartikainen

Lukuvinkit HUMUS-hankkeen ajalta – tutustu hyödylliseen työelämätietoon

Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke on päättynyt, mutta hankkeen aikana tuotetut sisällöt jäävät jatkossakin hyödynnettäväksi. Tähän julkaisuun on koottu aihealueittain tämän blogin sisältöjä tietopankiksi.

Blogitekstit, kuten haastattelut, vinkkaukset ja alumnitarinat, sisältävät arvokasta työelämätietoa ja vinkkejä erityisesti opiskelijoille, valmistuneille ja työelämän edustajille humanistien potentiaaliin perehtymiseksi. Sisällöt auttavat esimerkiksi harjoittelupaikan miettimisessä ja omien työelämävalmiuksien kehittämisessä. Tekstejä lukemalla ja reflektoimalla opiskelija saa myös sisältöä omaan portfolioon.

Alumnitarinoita

Abloyn markkinointikoordinaattori Linda Moorreesin urapolku.

Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen ja Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Liisa Näpärä.

Mitä amanuenssin työhön kuuluu.

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n projektipäällikkö Leena Virratvuori, AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen ja Kuhmo-talon toimitusjohtaja Mikko Nortela.

Valamis Oyj:n Social media specialist Hanna Hotulainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtori Laura Hokkanen sekä Kieliasiantuntijat ry:n asiantuntija Taina Ukkola.

Kuvituskuva, jossa hymyileviä ihmisiä, henkilö tietokoneella, puhetta pitävä ihminen, teksti millainen on unelmiesi työpaikka sekä HUMUS-hankkeen logo

Freelance-työ, yrittäjyys, osuuskunnan kautta työskentely

Englannin kieltä ja kääntämistä opiskeleva Aleksi Nevalainen työskentelee Osuuskunta Monikielisten kautta. 

Esimerkkejä freelance-työstä, mitä se mahdollista ja mihin se ei taivu. Linkkivinkkejä.

Yrittäjyysvinkkejä humanisteille, Rookie Communicationsin toimitusjohtaja Arttu Käyhkö ja esimerkkejä humanistiyrittäjistä.

Humanistien paikka työelämässä

Huhuja humanisteista -podcast: Mitä humanistit tuovat työelämään? Vinkkejä työelämään. Teemoina muun muassa kansainväliset työympäristöt, digitalisaatio, yritysmaailman suhtautuminen humanisteihin, humanistit bisneksessä sekä työelämän ja yliopistojen yhteistyö.

Millaisiin tehtäviin humanisteja työllistyy ja mikä on heidän ydinosaamistaan. 

Mihin humanisteja tarvitaan IT-alalla, Valamis oy:n toimitusjohtaja Jussi Hurskainen.

Miten kulttuuriantropologi päätyy esihenkilötehtäviin ja miten osaamistaan voi markkinoida, Kelan palvelupäällikkö Jesse Räsänen.

Millainen on humanistin unelmatyöpaikka ja millaista osaamista hän tuo työelämään, osuuskunta Monikielisten Maija Horttanainen.

Kuvituskuva, jossa hymyileviä, keskustelevia ja puhetta pitäviä ihmisiä HUMUS-hankkeen tilaisuuksissa.

HUMUS-hankkeen tilaisuuksien koonteja

Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuus. Koonti ja tallenne. Muun muassa vestintätaitojen merkitys työelämässä, humanistien työllisyysnäkymät sekä HUMUS-hankkeen tulokset ja työelämäyhteistyön tulevaisuus.

Luotsi Joensuun palvelut ja TalentHub-alusta, Ideoita osaamisportfolioihin, Pohjois-Karjalan museot ja Museoalan ammattiliitto MAL, Nolwenture Oy:n, Nurminen Logisticsin ja Storytelin yritysesittelyt.

Osaaminen tulevaisuuden pääomana, Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula.

Mentorointiohjelma-kokemuksia

Mentoroitavien ja mentoreiden kokemuksia 2021–2022 mentorointiohjelmasta.

Mentoroitavien ja mentoreiden kokemuksia 2020–2021 mentorointiohjelmasta.

Opiskelijatyöryhmätoiminta

Opiskelijatyöryhmä: työelämätaidot karttuvat ja opiskelijoiden ääni kuuluu.

Projektiosaaminen

Millaista on projektityö ja mitä osaamista se vaatii, haastattelussa projektipäällikkö Sonja Kortelainen.

Etäopiskelun ja -työskentelyn taidot.

Työelämälähtöinen opinnäyte, kokemuksia ja vinkkejä

Venäjän kielen opiskelija Olga Holopaisen pro gradu ja työharjoittelu yhteistyössä Youpretin kanssa.

Kuvituskuva, jossa hymyileviä ihmisiä ja HUMUS-hankkeen logo

Työelämäyhteistyön merkitys

Museoalan ammattiliitto MAL:n järjestökoordinaattori Heta Hedman kertoo, miksi työelämäyhteistyöhön panostaminen on tärkeää humanistisilla aloilla. 

Kieliasiantuntijat ry:n, TAKU ry:n ja MAL ry:n edustajat kertovat miksi työnantajien kannattaa tutustua humanistiseen alaan.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) arvioinnin raportin mukaan humanistisilla aloilla tulee panostaa työelämärelevanssiin.

Työharjoittelukokemuksia

Kulttuurintutkimuksen opiskelijan Anna Arkon harjoittelu opintosihteerinä ja harjoittelun kautta työllistyminen.

Kulttuurintutkimuksen opiskelijan Laura Väänäsen harjoittelu Abloylla.

Kulttuurintutkimuksen opiskelijan Nelli Peltokankaan harjoittelu Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) radio- ja tv-arkistossa.

Kulttuurintutkimuksen opiskelijan Hanna Puron harjoittelu Museovirastossa.

Verkostoituminen

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU:n yhteisösuunnittelija Vilja Byström kertoo vinkkinsä verkostoitumiseen.

Yritysyhteistyövinkit ainejärjestöille

Ainejärjestö – näin pääset alkuun yritysyhteistyössä!

Työtä-karnevaalit 17.9.2022 – tule kuulemaan humanistisen osaston työelämäyhteistyöstä

La 17.8.2022, Kimmel Työtä-karnevaalit. Kuvassa Janne Kataja, Timo Lavikainen, Sari Havas ja Ismo Apell. Logot: Joensuun kaupungin työllisyyspalveluts, Luotsi Joensuu, Vipuvoimaa EU:lta, ELY-keskus, Business Joensuu, TE-toimisto, Turpotalli, EU, HUMUS, UEFHumanistisen osaston työelämäyhteistyö on mukana Työtä-karnevaaleilla lauantaina 17.9.2022. Sokos Hotel Kimmelissä. Klo 10–15 järjestettävässä tapahtumassa työnantajat ja työntekijät kohtaavat tositarkoituksella. Tervetuloa pisteellemme kuulemaan osaston työelämäyhteistyöstä ja yhteistyömahdollisuuksista!

Mukana on yli 80 rekrytoivaa työnantajaa eri aloilta. Työnhakijat voivat tapahtumassa etsiä työpaikkoja, esittäytyä työnantajille ja tutustua alueen yrityksiin. Tapahtuma on oiva tilaisuus verkostoitumiselle ja kiinnostavien organisaatioiden kartoittamiselle, vaikka työtä ei juuri nyt hakisi. Opiskelijoille tapahtuma sopii myös kandidaattivaiheen portfolioon työelämätapahtumaksi.

Valtakunnan ykkösviihdyttäjät Janne Kataja, Timo Lavikainen, Sari Havas ja Ismo Apell auttavat rennolla otteella työnantajia ja osaajia kohtaamaan toisensa. Loista työhaastattelussa -pisteellä näyttelijä Sari Havas sparraa työnhakijoita koko päivän ajan. Kello 11 alkavat pikadeitit, jossa voi antaa itsestään lähtemättömän vaikutelman työnantajille ja osallistua arvontaan. Kello 14 Janne Kataja juontaa Työllisyyden Täysosuman.

Rekrytapahtuman järjestää Joensuun työllisyyspalvelujen Luotsi-hanke. Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta. Lue lisää Luotsi Joensuun sivuilta. (linkki avautuu uudelle välilehdelle).

Työelämälähtöinen opinnäyte – lue opinnäyteyhteistyön kautta työllistyneen Olga Holopaisen vinkit

Mietitkö opinnäyteaihetta? Askarruttaako valmistumisen jälkeinen aika? Tiesithän, että opinnäytteen voi tehdä työelämälähtöisesti yhteistyössä yrityksen, järjestön tai muun organisaation kanssa.

Työelämälähtöinen opinnäyte on opiskelijalle erinomainen mahdollisuus osoittaa asiantuntijuutta ja osaamista sekä yhteistyöorganisaatiolle että muille saman alan edustajille. Yhteistyö vahvistaa verkostoja ja edistää työllistymistä. Venäjän kielen maisteriopiskelija Olga Holopaiselle opinnäyteyhteistyö Youpret Oy:n kanssa poiki myös harjoittelupaikan ja työsopimuksen.

HUMUS-hankkeen tilaisuudessa Olga kuuli digitaalisen tulkkauksen välityspalvelu Youpretistä ja mahdollisuudesta opinnäyteyhteistyöhön yrityksen kanssa.

– Halusin tehdä töitä tulkkauksen parissa, mutta en aiemmin ollut miettinyt graduni aihetta. Graduohjaajaltani tuli hyvä idea, että tekisin graduni tulkkauksesta. Youpret tekee paljon pikatulkkausta, joten idea pika- ja puhelintulkkauksen tutkimisesta tuli heiltä, Olga kertoo.

Olga kävi Youpretillä keskustelemassa yhteistyöstä syksyllä 2021, ja pro gradu valmistui toukokuussa 2022.

Opinnäytteestä aineksia käytännön työhön

Olga Holopainen vastaa pro gradullaan Youpretin tiedontarpeisiin, sillä he halusivat tietää kuinka tulkkauksen laatuun voi vaikuttaa tulkkien näkökulmasta. Olga tutki myös tulkkien mielipiteitä tulkkausprosessista ja miten tulkkeja voi auttaa työssään.

Olga rajasi aiheen yleisestä tulkkauksesta pikatulkkaukseen. Hän halusi tutkia aihettaan ihmisten kautta, joten koosti aineistonsa haastattelemalla Youpretin tulkkeja. Youpret auttoi haastateltavien hankkimisessa.

– Rajasimme aiheen venäjän kielen tulkkeihin, mutta osa oli myös muita kieliä tulkkaavia.

Pro gradunsa tuloksiksi Olga Holopainen sai haastatteluja analysoimalla, että työkokemus on vaikuttanut tulkkauksen laatuun. Myös tekniset asiat vaikuttavat tulkkien näkemykseen siitä, mitä laatu on. Tulkeilla on käytössä asioimistulkin säännöstö, joka ohjaa laatua. Moni tulkki on itseoppinut, joten kaikilla tulkeilla laatu ei tule ainoastaan asioimistulkkauksen koulutuksesta. Asiakkaat ja tulkattavat arvioivat tulkkauksen laatua koko ajan.

– Moni on määrittänyt laadun niin, että se on heidän oma puheensa, tulke sisältöineen. Heidän mukaansa on hyvä, jos tulkki osaa olla haastattelutilanteessa aidosti läsnä. Hyvä tulkki tulkkaa mahdollisimman tarkasti, mutta ei kankeasti sanasta sanaan, vaan muodostaa järkevän kokonaisuuden.

Opinnäytettä viimeistellessään Olga huomasi jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.

– Olisi kiinnostavaa tutkittavaa esimerkiksi millaisia muistiinpanotekniikoita tulkit käyttävät tulkkauksen aikana ja miten. Myös muistin toiminta tulkkauksessa olisi kiinnostava aihe.

Opinnäytte poiki harjoittelu- ja työpaikan

Onnistuneen opinnäyteyhteistyön johdosta Olga Holopainen sai harjoittelupaikan Youpretiltä pro gradun valmistuttua. Opintoihin kuuluva kahden kuukauden mittainen harjoittelu alkoi huhtikuussa 2022. Työsuhde jatkui harjoittelun jälkeenkin.

– Olen huomannut, että tulkkaus on se, minkä parissa haluaisin työskennellä tulevaisuudessakin.

Opinnäytteen tekeminen ennen harjoittelua antoi Holopaisen mukaan valmiuksia työelämään. Harjoittelun aikana on tullut vastaan samanlaisia asioita kuin hän käsitteli opinnäytteessään. Pro gradun tekeminen auttoi ymmärtämään tulkkien työtä ja toi ymmärrystä mistä tulkkauksen laatu koostuu.

– Työssä yllätti hektisyys ja miten tulkkaus käytännössä tapahtuu. Yleensä työhön liittyy spontaaneja asioita, joihin ei itse tulkkina voi vaikuttaa.

Tulkkauksessa on tullut vastaan omat haasteensa, kun Olga tekee puhelintulkkausta pikana. Esimerkiksi tulkkaustilanteessa voi olla monta ihmistä, yhteys saattaa pätkiä ja voi olla, että puhelimessa ei ole kaiutinta ja se annetaan ihmiseltä toiselle.

– Voi joutua jatkamaan työtä toisen tulkin jälkeen ilman pohjatietoja. Siinä on ihmettelemistä.

Yhteistyö pehmensi siirtymää työelämään

Pikatulkkauksesta ja virallisesta tulkkauksesta Holopaisella ei ollut ennestään kokemusta, mutta sanavarastoa ja osaamista kääntämisestä on viiden vuoden opintojen aikana kertynyt. Harjoittelu tuli hänen mielestään sopivassa vaiheessa opintoja. Suoraan harjoittelun perään Olga sai työsopimuksen Youpretiin.

– Siirtymät tulivat kivasti ilman mutkia. Siirtymä työelämään tuli yllätyksenä, kun konkretisoitui, että pääsen harjoitteluun ja jatkan siitä työelämään.

Olga Holopainen arvioi, että töitä tulkkaus- ja käännösalalla riittää. Hänen mielestään töitä hakiessa eduksi ovat vahvat kielet, osaaminen ja sen kehittäminen.

– Vaikuttaa, että alalla osaavia tulkkeja on paljon, mutta jokainen on oma yksilö, joten on erilaista osaamista.

Olga kokee, että työelämälähtöisestä opinnäytteessä on ollut hyötyä paitsi Youpretillä työskennellessä myös jatkossa.

– CV:ssä näyttää hyvältä, että on saanut harjoittelun, tehnyt gradun ja suoraan valmistuttuaan päässyt oman alan töihin. Gradusta saa hyvän lisän portfolioon.

Kaikkiaan yritysyhteistyön tekeminen on ollut Olga Holopaisen mielestä mukavaa.

– Gradun tekeminen työelämäyhteistyönä selkeyttää ja helpottaa prosessia. Ilman yritysyhteistyötä haastateltavien hankkiminen olisi vienyt enemmän aikaa.

Tietolaatikko: Olgan ja HUMUS-hankkeen vinkit työelämälähtöiseen opinnäytteeseen 1. Pohdi omia uratavoitteitasi: Missä haluat työskennellä? Millaisista tehtävistä olet kiinnostunut? 2. Hyödynnä verkostoja opinnäyteaiheiden kartoituksessa. Katso JobTeaserin ja TalentHubin aiheet. Hyödynnä esimerkiksi aiemmasta työkokemuksesta ja harrastuksista syntyneet verkostot. 3. Mieti mitä itseäsi kiinnostava yritys haluaisi, mitä se tavoittelee ja mistä sille voisi olla hyötyä. Pohdi niihin liittyen oma aihe, jota kiinnostaisi tutkia. Mikä on ajankohtaista ja uutta? Perehdy tutkimuskirjallisuuteen, rajaa aihetta ja tee aihevaihtoehtoja. Keskustele ohjaajasi kanssa. 4. Jos aiheen ja yhteistyöorganisaation pohtimiseen kaipaa vinkkiä, HUMUS-hankkeen yhteistyökumppaneilla on valmiita teemoja, aiheita ja aineistoja. Työelämälähtöisten opinnäytteiden aihelista löytyy Yammerin HUM (opiskelijat) -ryhmästä sivupalkkiin kiinnitettynä. Linkki ohjaa humanistisen osaston opintoyhteisöön (Materiaalit; Työelämälähtöiset opinnäytteet). Aihelista päivittyy uusien aiheiden tullen ja jos jokin aihe varataan. 5. Laita rohkeasti suoraan viestiä kiinnostavalle yritykselle, ja kysy heidän tiedon tarpeistaan. ”Usein varsinkin Joensuussa yritykset, jotka ovat esimerkiksi hankkeissa mukana ja mainostavat toimintaansa, ovat kiinnostuneita opinnäyteyhteistyöstä. On monia muitakin joensuulaisia yrityksiä, jotka eivät ole aivan pinnalla, mutta joiden kautta saisi tehtyä opinnäytetyön,” Olga vinkkaa.

Teksti ja kuvat: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Olga Holopaisen pro gradu Pikatulkkauksen laatu tulkkien näkökulmasta (linkki avautuu uudelle välilehdelle)

Alumnitarinoita: Hankkeiden kautta työllistyminen elokuva- ja informaatioaloille

Humanistit työllistyvät moninaisiin tehtäviin erilaisille kentille. Esimerkit hahmottavat työllistymismahdollisuuksien monipuolisuutta ja miten ura voi lähteä käyntiin valmistumisen jälkeen.

Kaksi Itä-Suomen yliopistosta valmistunutta humanistia kertoi HUMUS-hankkeelle urapolkunsa. Miten Tero Koistisen polku johti kirjallisuuden opinnoista Suomen Filmikamarin toimitusjohtajaksi? Millaista reittiä Liisa Näpärä pääsi kulttuurintutkimuksen jatko-opinnoista Kansalliskirjaston tietoasiantuntijaksi?

Kuvassa Tero Koistinen hymyilee
Tero Koistinen, kuvaaja Riitta Käppi

Ajan hermolla edunvalvontaa ja tiedon jakamista – Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen

Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtaja Tero Koistinen on valmistunut filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1997. Ura elokuva-alalla käynnistyi opiskeluaikana elokuvakoneenhoitajana Elokuvateatterikeskus Tapiossa.

– Kaikessa on kyse tuurista, mihin päin ura lähtee menemään, Tero summaa urapolkuaan.

Tero opiskeli kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa muun muassa kirjallisuutta ja taiteensosiologiaa. Valmistuttuaan hän työskenteli yliopistossa assistenttina ja tutkijana ennen kuin sai projektipäällikön pestin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun digitaalisen elokuvateatterikeskuksen kehittämishankkeessa.

– Otimme selvää, mitä elokuvateatterialalla tapahtuu. Kaikki elokuvat olivat vielä filmillä ja digitointia aloitettiin. Suomen elokuva-alan toimijat tulivat tutuiksi ja kansainväliset verkostoni alkoivat muodostua. Nykyiset työtehtäväni ovat tulleet sitä myötä.

Helsingissä toimivan elokuva-alan keskusjärjestö Filmikamarin toimitusjohtaja Tero on ollut vuodesta 2009.
– Ennen sitä olin elokuvateatteriliiton toiminnanjohtajana.

Työn sisältö

Toiminta kulttuurituotteiden liepeillä kiinnostaa Tero Koistista. Toimitusjohtajan työhön lukeutuu edunvalvontaa, alan kehitykseen vaikuttamista lobbaamalla ja jäsenten auttamista asioissa laidasta laitaan.       – Koko ajan on pysyttävä perillä, mitä alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu.

Teron työpäiviin lukeutuu muun muassa kokouksia erilaisissa hallituksissa ja EU:n kulttuuriasioita käsittelevän ministeriön jaostossa sekä kysymyksiin vastailua ja tiedonhankintaa.                                                                                      – Kysymyksiä tulee esimerkiksi järjestön jäseniltä, elokuvateattereista, levittäjiltä ja tiedotusvälineiltä. Kysytään vaikkapa piratismitilanteesta, jonkin elokuvan levittäjästä tai elokuvateattereiden määrästä ministeriötä varten.

Antoisinta työssä on, kun tietää auttaneensa ihmisiä ja kulttuurialaa.
– On järjestön pitkän työn tulosta, että viranomaiset ja tiedotusvälineet luottavat meihin ja pyytävät tietoa.

Kuvassa lukee lainaus Tero Koistiselta: "Kulttuurialan opinnoista saa myös ymmarrystä, miten maailma, yhteiskunta ja kulttuuriala toimivat" Koristeena koivunlehtiä muistuttava piirros.

Tutkinnosta tärkeitä oppeja

Kulttuurintutkimuksen opinnoista on ollut työssä hyötyä. Teron mielestä tärkeintä, mitä humanistisista opinnoista voi saada, on oppia lukemaan, kirjoittamaan ja hankkimaan tietoa. Tärkeä oppi on esittää tietoa sen mukaan, millaiselle yleisölle se on tarkoitettu ja kulloinkin tarvittavalla tavalla, esimerkiksi tiedotteen tai raportin muodossa.

– Yhtä lailla on pystyttävä keskustelemaan ja viemään viestiä. Näitä taitoja tarvitaan missä tahansa asiantuntijatehtävässä. Kulttuurialan opinnoista saa myös ymmärrystä, miten maailma, yhteiskunta ja kulttuuriala toimivat.

Täydentäviä opintoja Tero ei ole tehnyt, sillä osaaminen täydentyy töissä. Hän vinkkaa, että tekijänoikeusjuridiikasta on hyvä olla perillä, jos vastaavat tehtävät kulttuurialalla ja järjestökentällä kiinnostavat. Monella järjestöjohtajalla onkin juristitausta.

– Olisi ollut hyötyä, jos olisin ymmärtänyt opiskella juridiikkaa. Kulttuurialalla tienataan tekijänoikeuksilla, joten niiden logiikka on tarpeen ymmärtää.

Verkostot ovat alalla tärkeitä, ja ne ovat muodostuneet Terollekäytännön töistä. Uraansa aloittelevalle humanistille hän mainitsee tärkeiksi esimerkiksi työharjoittelusta syntyvät verkostot. Teron uralla myös harrastuneisuudella on ollut merkitystä.

– Elokuvateatterissa työskentelemällä opin niin sanotusti puhumaan elokuvaa ja ymmärtämään liiketoiminnan logiikkaa.

Kuvassa on Liisa Näpärä
Liisa Näpärä

Projektinhallintataitojen tärkeys – Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Liisa Näpärä

Liisa Näpärä valmistui vuonna 2015 maisteriksi erikoistumisalanaan kulttuuriantropologia. Hän opiskeli monipuolisesti sivuaineita, kuten perinteentutkimusta, sosiologiaa ja johtamista.

– Valmistuttuani ajauduin vahingossa tekemään väitöskirjaa opettajien digiloikasta erityisesti alakoulussa, Liisa kertoo.

Liisa teki informaatiotutkimuksen opintoja Tampereen avoimessa yliopistossa ja Oulun yliopistossa samalla, kun viimeisteli väitöskirjaansa. Opinnot jäivät, sillä vuonna 2019 väitösviikolla Liisaa tuli vastaan unelmien työpaikka: suunnittelijan työ Kansalliskirjaston projektissa.

– Projekti liittyi tutkijoiden datapalveluiden kehittämiseen. Se mätsäsi kiinnostuksenkohteisiini, teknologiaan ja dataan.

Ennen tieteelliseen kulttuuriperintöorganisaatio Kansalliskirjastoon töihin pääsemistä Liisa oli kartuttanut työkokemusta maisteriopintojen työharjoittelusta Outokummun kirjastossa sekä siitä poikineista sijaisuuksista.

– Tein silpputyötä: välillä myös litteroin haastatteluja, tein projektiassistentin viestinnällistä hommaa ja apurahalla väitöskirjaa.

Tutkimus- ja hankekoordinaatiota

Projekti datapalveluista päättyi vuonna 2020, ja Liisa Näpärä pääsi Kansalliskirjastolle tietoasiantuntijan vakituiseen pestiin syksyllä 2021. Hän tekee tutkimus- ja hankekoordinaatiota sekä niiden kehittämistä. Työssä on viestintää, yhteistyötä tutkijoiden kanssa sekä sisäisten ja ulkoisten prosessien kehittämistä.

– Moni pääsee projektien kautta työpaikoille sisään. Olen onnellinen, että nyt ei tarvitse koko ajan hakea töitä. Kun näin hakuilmoituksen väitösviikollani, ajattelin, että tuo on unelmatyöni. Tämä osoittautuikin sellaiseksi: saan keskittyä kiinnostuksenkohteisiini ja oppia joka päivä uutta.

Tietoasiantuntijan työssä jokainen päivä on erilainen. On verkostoyhteydenottoja, yhteistyökumppaneiden sopimista tulevaan hankkeeseen, opastusta aineistoihin liittyen, suunnittelutyötä, kaavioiden tekemistä ja kokouksia. Liisalle antoisinta on mukava työyhteisö ja työn monipuolisuus. Kansalliskirjastossa kannustetaan myös itsensä kehittämiseen. Liisa onkin osallistunut konferensseihin ja koulutuksiin, viimeisimpänä projektinhallintaa käsittelevään.

Kuvassa lukee lainaus Liisa Näpärältä: "Humanistit työllistyvät usein projektipainotteisesti, joten on tärkeää osata pitää monia lankoja käsissään." Koristeena koivunlehtiä muistuttava piirros.

Oman työn aikatauluttaminen on oleellisia

Maisteri- ja jatko-opinnoissa omaksutut projektinhallintataidot ja aikatauluttaminen ovat osoittautuneet työssä tarpeellisiksi.

– Humanistit työllistyvät usein projektipainotteisesti, joten on tärkeää osata pitää monia lankoja käsissään. Työssäni on hyötyä humanistien analyyttisyydestä, viestintätaidoista ja kokonaisuuksien hallinnasta.

Opintojen aikana uraa suunnitellessa Liisalle oli tärkeää, että tuleva työ on sellainen, josta innostuu.

– Ihannetilanne on mennä omia vahvuuksia kohti. Monesti on käytävä sivupoluilla ennen kuin löytää mitä haluaa. Itselleni se ei ollut selvää vielä opintojen aikana.

Tavoitteiden asettaminen on auttanut Liisaa varsinkin silloin kun tuntuu, että olisi helpompaa jättää jokin asia kesken.

– Päämäärän ei tarvitse olla iso, mutta on hyvä sanoittaa itselleen mitä haluaa.

Liisa kannustaa humanisteja tekemään monipuolisen tutkinnon ja käymään eri tiedekuntien kursseja.

– Jos jotain olisin tehnyt opintojeni aikana toisin, olisin mennyt enemmän juttelemaan ihmisten kanssa. Verkostoituminen ei tapahdu väkisin vaan luonnostaan.

 

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: haastateltavien albumit

Osuuskunnan kautta kiinni työelämään

Englannin kieltä ja kääntämistä opiskeleva Aleksi Nevalainen on päässyt opintojensa ohella tekemään aitoja toimeksiantoja Osuuskunta Monikielisten kautta.

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Tuuli Ahonen haastatteli Nevalaista selvittääkseen, millaisia kokemuksia hänellä on Osuuskunta Monikielisistä sekä hänen ensimmäisistä oman alan töistään.

Kuvassa puhekuplissa Osuuskunta Monikielisten logo

Tie kääntämisen opintoihin

Opintojensa loppusuoralla oleva Aleksi Nevalainen on opiskellut pääaineenaan englannin kieltä ja kääntämistä ja sivuaineena muun muassa mediakulttuuria ja viestintää Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Opinnot toivat Polvijärven suunnalta kotoisin olevan Nevalaisen Joensuuhun jo lähes kymmenen vuotta sitten. Kiinnostus kieliin ja kääntämiseen kumpusi nuoruuden innosta lukemiseen ja videopeleihin. Lukion järjestämä vierailukäynti UEFissa ja keskusteleminen käännöstieteen opettajien ja opiskelijoiden kanssa lujittivat päätöstä lähteä opiskelemaan käännöstieteitä.

Pääsin juttelemaan muutaman opettajan ja opiskelijan kanssa, ja he esittelivät meille tätä alaa. Päätin siinä vaiheessa, että minusta tulee kääntäjä. Ja niin minusta kai tulikin! Aleksi kertoo.

Aleksin opinnot ovat sujuneet pitkälti hänen odotuksiensa mukaisesti, mutta aikaa opintoihin on koronan ja terveydellisten syiden takia mennyt enemmän kuin hän odotti. Korona-aikana etäopinnot ovat tuoneet tullessaan vaateen itsenäisestä opiskeluotteesta, eikä opiskelijayhteisön tukea ole ollut samalla tavalla tarjolla kuin ennen. Terveydellisiin haasteisiin Aleksi on saanut tukea yliopistolta ja esimerkiksi lisäaikaa opintojensa suorittamiseen.

–  Olen vaikeavammainen aikuinen, ja olen sen vuoksi pyörätuolissa – se luonnollisesti hankaloittaa fyysistä touhua ja työtä.

 

Kuvassa lainaus Aleksi Nevalaiselta: "Toimeksianto oli kyllä semmoinen #straight into the deep end"-kokemus, joka jäi mieleen."

Osuuskunnasta tukea ja työmahdollisuuksia

Osuuskunta Monikieliset tuli Aleksi Nevalaiselle tutuksi, kun osuuskuntalaiset kävivät esittelemässä toimintaansa käännöskurssilla. Hän innostui heti ja näki liittymisen osuuskuntaan itsestään selvänä valintana.

En oikeastaan nähnyt, enkä vieläkään näe, mitään syytä olla liittymättä.

Aleksi kuvailee Monikielisiä turvalliseksi työyhteisöksi, josta saa sekä tukea kääntämiseen että työmahdollisuuksia. Hänen mukaansa osuuskuntatoiminta on hyvä astumislauta kenelle tahansa, joka haluaa tehdä kääntämistä tai kielipalveluja ammatikseen. Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen materiaaleja esimerkiksi laskutuksen hoitamiseen ja tarjouspyyntöjen laatimiseen.

Aleksi on ollut osuuskunnan jäsen jo usean vuoden ajan, mutta ensimmäisen toimeksiantonsa hän teki viime vuonna. Opettajan kanssa keskustelu johti hänen ensimmäiseen oman alan käännöstyöhönsä.

Muistan, että stressasin siitä ihan liikaa. Kyseessä oli ihan ensimmäinen ammattikäännös, josta sai ihan oikeaa rahaa.

Kokemus on jäänyt Aleksilla vahvasti mieleen. Samaan aikaan se oli stressaavaa mutta myös hyvin jännittävää. Itse käännösprosessi sujui Aleksin mukaan hyvin eikä teksti ollut kovin haastava. Hankalin vaihe oli työn laskutusprosessi, jossa kokematon aloitteleva kääntäjä joutui vielä vähän hapuilemaan. Tässäkin suhteessa osuuskunnan jäsenyys Aleksin mielestä kannattaa, sillä laskutuksessa on apuna osuuskunnan talousvastaava ja palkanmaksun hoitaa osuuskunnan tilitoimisto.

Koko tämä toimeksianto oli kyllä semmoinen ”straight into the deep end”-kokemus, joka jäi mieleen, Aleksi kertoo.

 

Kuvassa Osuuskunta Monikielisten maskotti muurahaiskarhu.
Osuuskunta Monikielisten maskotti on Vellamo-muurahaiskarhu

Osuuskunnasta kiinni työelämään

Aleksi Nevalaisen kokemukset Osuuskunta Monikielisissä toimimisesta ovat positiivisia. Hänen mukaansa resurssit, yhteisö ja avoimet kommunikaatiokanavat ovat äärettömän tärkeitä ja käteviä ammatillisissa ympäristöissä. Osuuskunnan hallituslaiset ovat tarjonneet viime aikoina koulutuksia jäsenistölleen heidän ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Jos jotain Aleksi haluaisi vielä kehittää osuuskunnan toiminnassa, se olisi ajantasaisen ajatustenvaihdon mahdollistaminen esimerkiksi Slack-kanavan livechatin kautta.

Mielestäni tällaisesta keskustelupaikasta voi saada aika paljon irti. Esimerkiksi ryhmäytyminen isompiin käännösprojekteihin tai vaikkapa käännösongelmien tai muuhun asiaan liittyvän tai liittymättömän keskustelu livenä olisi sekä kätevää että antoisaa.

Kuvitus, jossa puiden lehtiä.

Osuuskunnan kautta työskentely vastaa Aleksin mukaan pitkälti kääntämistä tai kielipalveluiden tarjoamista freelancerina. Hinnoittelu ja aikataulutus hoidetaan esimerkiksi toimeksiantajan kanssa suoraan, kuten freelancerit ja toiminimiyrittäjät tekevät. Aleksi pitää laskuttamista ja itsenäistä yritystoimintaa vielä heikkoutenaan, johon tukea saakin osuuskunnalta esimerkiksi siten, että raha-asiat hoidetaan heidän kauttaan. Toki myös yliopisto tarjoaa esimerkiksi opintoja yritystoimintaan liittyen.

Aleksi Nevalaisen mielestä osuuskuntatoiminta sopii kenelle tahansa. Osuuskunnan kautta voi saada aitoja käännös- ja muita kielipalvelutoimeksiantoja, joiden kautta pääsee kiinni työelämään. Tukena on alan opiskelijoiden ja alalta valmistuneiden yhteisö. Ja kuten Aleksi muistuttaa, osuuskunnan hallituslaisia voi aina käydä nykäisemässä hihasta ja kysymässä mieltä painavista asioista.

Teksti: Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija, HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen, Osuuskunta Monikielisten kielipalvelukoordinaattori ja sihteeri

Lisätietoa osuuskunnasta: monikieliset.fi

Tartu toimeen! Humanistien työnhakustartti 31.1.–4.2.2022

Kielten, kulttuurien ja historian osaaja – erotu eduksesi työnhaussa! Humanistien työnhakustartissa saat tietoa paikallisista työnhaun tukipalveluista ja vinkkejä erottuvan osaamisportfolion tekemiseen. Pääset myös harjoittelemaan työhaastattelutilannetta. Työnhakustartissa tutustut humanistien urapolkuihin alumnitarinoiden muodossa sekä vierailet mm. ohjelmistoalan, äänikirja- ja kustannusalan sekä logistiikka- ja huolinta-alan työpaikoissa. Vierailut tarjoavat sinulle ensikäden tietoa alojen osaamistarpeista, uramahdollisuuksista ja piilotyöpaikoista sekä erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua ammattilaisten kanssa.

Työnhakustartti on suunnattu Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen (kielet, kulttuurintutkimus ja historia) opiskelijoille ja henkilökunnalle, näiltä aloilta valmistuneille, Itä-Suomesta työtä etsiville humanisteille ja työelämäyhteistyöstä kiinnostuneille yrityksille.

Humanistisen osaston opiskelijat voivat hyödyntää tilaisuuksia portfoliosuorituksissaan (2110041 Osaamisen tunnistaminen ja oppimisportfolio ja 2110042 Asiantuntijaksi kasvamisen portfolio).

Ilmoittautuminen alkaa maanantaina 3.1.2022 ja päättyy perjantaina 28.1.2022. Huom. Työhaastatteluklinikan ilmoittautuminen päättyy jo torstaina 27.1!

Työnhakustartin järjestää HUMUS – Humanisit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) yhteistyökumppaneineen.

OHJELMA

Maanantai 31.1.2022 Täkyjä työnhakuun

TE-live työnhakijan apuna

Aika 31.1. klo 9.00–10.00

Paikka: Teams

TE-live on uusi vuorovaikutteinen rekrytointipalvelu, joka auttaa työnhakijaa ja työntarjoajaa löytämään toisensa. Miten TE-live toimii ja miten humanisti voi sen avulla löytää kiinnostavia työpaikkoja? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa tuottaja Matti Asikainen TE-liven esittelyssä.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/46B4F1CACB6E8F53

TalentHub ja Luotsin palvelut humanisteille

Aika 31.1 klo 10.30–11.15

Paikka: Teams

Uudistunut TalentHub-alusta yhdistää kansainvälisiä osaajia ja Joensuun seudun yrityksiä. Luotsi taas tarjoaa joensuulaisille henkilökohtaista valmennusta esim. työnhakuun. Duuniagentti Antti Räty kertoo, miten TalentHub ja Luotsi voivat olla avuksi sinulle, kun suuntaat työelämään.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/0C116DBEA1FBE467

Työhaastatteluklinikka

Aika 31.1. klo 13.00–15.00

Paikka: Teams

Jännittääkö työhaastatteluun meneminen? Mitä työhaastattelun aikana tapahtuu? Kuinka kannattaisi valmistautua ja mitä ottaa huomioon, jotta haastattelu sujuu? Työhaastatteluklinikalla pääset harjoittelemaan työhaastattelutilannetta käytännössä. Haastattelijoina on kokeneita työelämän edustajia, jotka antavat sinulle haastattelun päätteeksi rakentavaa palautetta. Tavoitteena on, että haastattelun jälkeen sinulla selkeä käsitys siitä, miten työhaastatteluun valmistaudutaan ja mitä haastattelussa tapahtuu, jotta olet valmis tositilanteeseen.

Ilmoittautumislomakkeella sinulta pyydetään tietoa, mitä paikkaa ”haet” haastattelussa. Voit liittää lomakkeelle linkin aitoon harjoittelu- tai työpaikkailmoitukseen tai luonnehtia sinua kiinnostavaa työtehtävää muulla tavoin (esim. työnimike ja organisaatio).

Haastattelijat: Business Joensuun asiantuntija Piia Sallinen ja Joensuun Popmuusikot ry:n vastaava tuottaja Petri Varis sekä muita työelämän asiantuntijoita.

Kohderyhmä ja osallistujamäärä: Työ- tai harjoittelupaikkaa hakevat tai sitä suunnittelevat humanistisen alojen (kielet, kulttuurintutkimus ja historia) opiskelijat ja niiltä valmistuneet. Työpajaan otetaan kahdeksan (8) henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu 27.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/C0D13DC2465B4462

Tiistai 1.2. Osaamisportfoliot ja alumnitarinat

Osaamisportfoliot kuntoon

Aika 1.2. klo 9.00–10.30

Paikka: Teams

Miksi osaamisportfolioon kannattaa panostaa? Mitä etua siitä on työnhaussa? Amanuenssi Meri Kinnunen kertoo, kuinka kokoat opintojesi aikana osaamisportfoliota Kyvyt.fi-alustalle ja miten viimeistelet siitä erottuvan “jokerikortin” työnhakuun.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/5CB73BFD6C18320F

Alumnitarinat

Aika 1.2. klo 13.00–15.45

Paikka: Teams

Historian, mediakulttuurin ja viestinnän sekä kirjallisuuden opiskelu tarjoavat valmiuksia monenlaisiin työtehtäviin. Omista urapoluistaan kertovat Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n projektipäällikkö Leena Virratvuori, atFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen ja Kuhmo-talon toimitusjohtaja Mikko Nortela.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/C7C55C80F101D021

Torstai 3.2. Uramahdollisuuksia humanisteille I

Nolwenture Oy

Aika 3.2. klo 12.30–13.45

Paikka: Teams

Nolwenture Oy on Joensuussa toimiva kansainvälinen digitaalisiin palveluihin keskittyvä ohjelmistoalan yritys. Se on kehittänyt mm. lautapelaajille suunnatun Dized-mobiilisovelluksen ja suomalaisten opettajien kanssa OppiPlay-opetusteknologiasovelluksen. Toimistopäällikkö Meri Syyslehto esittelee Nolwenturen toimintaa ja uramahdollisuuksia ohjelmistoalalla.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/A8D9E0D58D8A4489

Pohjois-Karjalan museo Hilma ja MAL ry

Aika 3.2. klo 14.15–16.00

Paikka: Teams

Muistiorganisaatiot ovat muutoksessa 2020-luvulla. Pohjois-Karjalan museo Hilman toimintaa, museoalan osaamista ja työnkuvia esittelee amanuenssi Terhi Rautiainen. Lisäksi kuullaan Museoalan ammattiliitto MAL ry:n palveluista toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä kertomana.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/18E535A16FC20628

Perjantai 4.2. Uramahdollisuuksia humanisteille II

Nurminen Logistics Oyj

Aika 4.2. klo 9.00–10.15

Paikka: Teams

Millaista kieli- ja kulttuuriosaamista tarvitaan logistiikka- ja huolinta-alalla? Kuinka digitalisaatio vaikuttaa kansainvälisen alan kehitykseen ja työnkuviin? Nurminen Logistics Oyj on logistiikka-alan konserni, joka työllistää yli 200 henkilöä Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Viestintäpäällikkö Tiina Ylikahri esittelee alaa, yritystä ja sen tarjoamia uramahdollisuuksia humanisteille.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/8D014EF5B46561E4

Storytel Oy

Aika 4.2. klo 10.30–11.45

Paikka: Teams

Storytel Oy on ääni- ja e-kirjojen suoratoistopalveluja tarjoava ja kustannustoimintaa harjoittava kansainvälinen yritys. Kustannuspäällikkö Aleksi Pöyry kertoo Storytel Oy:n toiminnasta, digitaalisilla kirjamarkkinoilla tarvittavasta osaamisesta ja työtehtävistä.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/7F577A02ACD91720

// Päivitetty 3.1.2022 Lisätty Alumnitarinoiden salitieto.