Elokuun 2022 lopussa päättyneen HUMUS-hankkeen keskeisinä tavoitteina olivat humanistialoilta valmistuneiden työelämään siirtymisen sujuvoittaminen sekä alan opiskelijoiden ja jo valmistuneiden humanistien työelämäyhteyksien kehittäminen. Lisäksi hankkeessa korostettiin oman osaamisen tunnistamisen ja niiden esittämisen taitoja, ylipäätään työhakuvalmiuksien kehittämistä. Erityisen keskeistä hankkeessa oli yritysten ja muiden työnantajaorganisaatioiden humanisteja koskevien tietojen päivittäminen.

HUMUS järjesti ajankohtaisia työelämätapahtumia, opiskelijoiden työpaikka mentorointia, työpaikkavierailuja sekä alumnitapahtumia, jossa alalta valmistuneet ja työelämään sijoittuneet humanistit kertoivat työllistymistarinaansa. Näin opiskelijat pääsivät kuulemaan eri työelämän alojen työpaikoista ja -tehtävistä ja humanistien työllistymisestä niihin. Työnhakua ja muita työelämän käytänteitä käsitelleissä tietoiskuissa, työpajoissa ja valmennuksissa niin ikään edistettiin humanistien taitoja oman osaamisen markkinoinnissa.

Hankkeen kohderyhmät saivat yritysvierailuilla kokonaiskuvaa alueen yrityskentästä ja niiden tarjoamista työmahdollisuuksista. Samalla yrityksissä tultiin entistä tietoisemmiksi humanistien osaamisesta ja tietotaidosta. Opiskelijat kuulivat muun muassa uranäkymistä kansainvälisissä tehtävissä huolinta- ja logistiikka-aloilla. Niin ikään opiskelijoille avautui ohjelmistoalan vierailujen myötä uusia polkuja käyttäjäkokemuksiin ja käytettävyystestauksiin. Yritystapaamisissa korostuivat kieli- ja viestintätaidot perustana sujuville asiakaskohtaamisille. Tämä ilmentää suoraan humanistisen koulutuksen ydintä eli kielten, kulttuurisen moninaisuuden ja vuorovaikutuksen ymmärtämistä nykyaikaisen työelämän resurssina. 

Humanistiseen koulutukseen kehitettiin työelämäopintojen toimintamuoto, mentorointiohjelma. Kuten työharjoittelusta, mentoroinnista opiskelija saa ajantasaista tietoa työelämän käytänteistä, tutustuu konkreettisesti työelämän kysymyksiin ja arvioi omaa osaamistaan ja kehittämistarpeitaan suhteessa tiettyihin työtehtäviin. Ohjelmassa opiskelijat tutustuivat kansainvälisen kaupan alaan, kääntämisen- ja tulkkauksen konkretiaan, tiedonvälitykseen, viestintään ja kirjastotoimeen. Toimintamallin idea on siinä, että mentorinsa osaaminen, urapolku ja työtehtävät avaavat ja konkretisoivat opiskelijalle omia uratavoitteitaan ja työelämään sijoittumista edistävää verkostoitumista. Mallin toinen idea on, että luonnollinen vuorovaikutus mentorin kanssa auttaa opiskelijaa arvioimaan ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja tuomaan niitä esiin. Ohjelman myötä osa opiskelijoista päätyi mentorinsa organisaatioon työharjoitteluun ja mahdollisesti työuransa alkupäähän. 

Hankkeen opiskelijatyöryhmän kautta ohjelmallisiin toteutuksiin saatiin arvokasta opiskelijanäkökulmaa. Työryhmä antoi tärkeän panoksen tapahtumien järjestelyihin ja tiedotukseen. Näin työryhmän toimintaan osallistuneet opiskelijat saivat hankkeen myötä humanistin arkipäiväistä työkokemusta. 

Olennaisia koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehittäviä toimintamuotoja hankkeessa olivat opinnäyteyhteistyö, vierailuluennot ja yritysyhteistyökurssit. Yhteistyökursseilla opiskelijat pääsivät tutustumaan muun muassa kustannustoimintaan. Lisäksi eräiden yritysten kanssa hankkeessa pilotoitiin humanistien taidoille perustuvia työharjoittelupaikkoja, josta hyötyivät molemmat osapuolet.

Hanke osoitti, että osana opintoja järjestettävät yhteistyötoimet vahvistavat koulutuksen työelämärelevanssia ja lisäsivät yrityksissä tietoutta humanistien osaamisesta, tiedoista ja taidoista. Luopumatta teoriapainotteisesta akateemisesta koulutuksesta työelämän asiantuntijat ovat tuoneet opintoihin käytännöllistä sovellettavuutta.

Hankkeen päätteeksi siinä tunnistetut hyvät käytännöt on muotoiltu työelämäyhteistyömalliksi. Malli julkaistaan avoimesti tutustuttavaksi humanistisen osaston työelämäsivustolla. Niin ikään hankkeessa saatiin aikaan koulutusyksikön, yritysten ja muiden työelämän toimijoiden välinen, aktiivinen työelämäverkosto. Tämä yhteistyömuoto on vakinaistettu humanistisen osaston pysyviin perustoimintoihin.

Hankkeessa järjestettiin yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä tukevia tilaisuuksissa, joissa yrittäjyyden asiantuntijat esittelivät eri yritysmuotoja ja niiden toimintaan liittyviä kokemuksiaan. Esimerkiksi palvelumuotoiluun keskittyvässä työpajassa keskityttiin siihen, miten humanistisen osaamisen pohjalta voi luoda palveluja ja yritystoimintaa. Tällaisen tietotaidon kokoaminen ja esiin tuominen osoittautui hankkeen myötä erityisen tärkeäksi. Hankkeessa paljastui, että humanistiselta koulutusalalta valmistuneet ovat erittäin aktiivisia erimuotoisten yritysten perustajia. 

Hankkeen tuloksena humanistien vahvuudet tunnetaan Itä-Suomen työmarkkinoilla paremmin kuin ennen. Yhä kansainvälisemmässä työelämässä tieto humanistien kieliosaamisesta, ihmisymmärryksestä ja kulttuurien välisistä kohtaamisista on hankkeen myötä saavuttanut itäsuomalaista työelämää. Samalla vuorovaikutuksellinen yhteistyö on lisännyt itäsuomalaisten yritysten edustamien alojen houkuttelevuutta opiskelijoiden, tulevaisuuden työvoimapotentiaalin keskuudessa. Näin hankkeen voi olettaa vaikuttaneen alueen ja maakunnan veto- ja pitovoimaan.

Koulutuksen ja työelämän välille muodostunut aktiivinen vuorovaikutus auttaa tulevaisuudessa ennakoimaan työelämän muutoksia ja muuttuvia osaamistarpeita. Tämä puolestaan mahdollistaa työelämän suoraan palautteeseen nopeasti reagoivan koulutuksen kehittämisen – paremman humanistisen maailman.

Kiitos kaikille HUMUS-hankkeen toimintaan osallistuneille organisaatioille!

Kiitos hankkeen rahoittajille! 

Teksti: HUMUS-hankkeen projektipäällikkö Anna Logrén, vastaava johtaja Risto Turunen, ohjaaja Jukka Mäkisalo ja projektisihteeri Miia Hartikainen 

Kuvitus: Miia Hartikainen