Tunnelmia humanistien työnhakustartista

Kuvassa lukee: Tartu toimeen! Humanistien työnhakustartti 31.1.-4.2.2022. Kuvituksena hymyileviä ihmisiä.

Humanistien työnhakustartti -tapahtuma järjestettiin etänä 31.1.–4.2. Monipuolisessa ohjelmassa käytiin läpi täkyjä työnhakuun, vinkkejä osaamisportfolioon, monipuolisia työpolkuja ja yritysesittelyjä.

Täkyjä työnhakuun

Viikon avanneessa esittelyssä TE-liven tuottaja Matti Asikainen kertoi TE-livestä, joka pyrkii saattamaan työnantajat ja -tekijät yhteen.

– Vuorovaikutteisuus korostuu viikoittaisessa TE-livessä, jossa työnantaja ja -tekijä esittelevät rekrytoivaa yritystä työnhakijoille. Lähetyksissä voi keskustella mahdollisen tulevan työnantajansa kanssa, esitellä itsensä ja esittää kysymyksiä, Asikainen kertoi.

Luotsi puolestaan on työllistymistä edistävä hanke, josta on saatavilla henkilökohtaista neuvontaa esimerkiksi työnhakuasiakirjoihin, haastattelutilanteeseen ja osaamisen päivittämiseen. Duuniagentti Antti Räty kertoi, että korkeakoulusta valmistuneiden kohdalla korostuu verkostoituminen ja oman osaamisen tunnistaminen.

– Osaamista voi olla paljon, vaikka työkokemusta ei vielä olisikaan. Opinnoissa kertyy paljon taitoja, joiden näkyväksi tekeminen ja sanoittaminen voi olla haastavaa. Osaamista sanoitetaan Luotsissa asiakkaiden kanssa, Räty kertoi.

Räty esitteli myös tuoretta TalentHub-alustaa, joka on tarkoitettu kansainvälisten osaajien ja työnantajien kohtaamiseen. Osaajat voivat tehdä sivulle profiilin, jota kautta yritykset voivat löytää tarvitsemaansa osaamista. Humanististen tieteiden opiskelijat ovat osaajia, joiden kannattaa hyödyntää sivustoa esimerkiksi työharjoittelua tai opinnäyteyhteistyötä hakiessa.

Kuvassa lukee lainaus Luotsin duuniagentti Antti Rädyltä: "Korkeakoulusta valmistuneiden kohdalla korostuu verkostoituminen." Taustalla kuvituksena hymyileviä ihmisiä.

Ideoita osaamisportfolioihin

Portfoliosta on hyötyä jo ennen valmistumista esimerkiksi hakiessa työharjoitteluun tai kesätöihin. Huolella tehdyllä ja omannäköisellä portfoliolla voi jäädä työnantajan mieleen. Amanuenssi Meri Kinnunen esitteli työnhakustartissa, kuinka portfolio luodaan Kyvyt.fi-alustalle.

Pienryhmissä suunniteltiin oma portfoliomerkintä, johon osallistujilta tuli hyviä ideoita:
• Harrastuksista kertominen: kuka olen ja mitä osaan. Henkilöesittely esim. videolla.
• Kesätöistä kertominen: työkokemus osaamisen näkökulmasta (myyntityö, asiakaspalvelukokemus jne.)
• Merkintä opinnäytteistä: esim. videolla kooste karttuneesta osaamisesta, opinnäytteen vaiheista ja tuloksista, omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
• Näytteitä tkurssien tuotoksista, esim. katkelma esseestä tai käännöksestä.
• Valokuvien ja muiden visuaalisten elementtien käyttö.
• Kielitaidon näyttäminen kirjoittamalla vieraalla kielellä. Esim. vaihtokokemuksen esiin tuominen.
• Pelkkien suosittelijoiden yhteystietojen ohella työnantajilta ja työkavereilta saatua palautetta voi kirjoittaa minusta sanottua -sivulle.
• Jos olet julkaissut tekstejä esim. lehdissä tai blogissa, voit lisätä linkin.

Alumnitarinoissa monipolvisia työpolkuja

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n projektipäällikkö Leena Virratvuoren pääaine oli historia, ja hän on valmistunut lähihoitajaksi. Hän totesi, että heti ei tarvitse tietää mitä haluaa työkseen tehdä. Järjestökentällä työskennellessään hän on heittäytynyt monenlaisiin tehtäviin.

– Ei ole olemassa johtajatyyppiä. Humanisteilla on paljon annettavaa johtamiseen ihmisläheisen lähestymistavan myötä, kertoi Virratvuori, jota johtamistehtäviin lähteminen alun perin mietitytti.

Kuvassa AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen poseeraa iloisena katse oikealle suunnattuna.

Sonja Siekkinen

AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen kannustaa opettelemaan jatkuvasti uutta. Erityisesti teknologia-ala kehittyy koko ajan, ja on hyvä olla aallon harjalla. Siekkinen sai medianomi-opintojensa jälkeen mediakulttuurin ja viestinnän maisteriopinnoista teoreettista taustaa verkkosisältöjen parissa työskentelemiseen.

Mikko Nortelan työnkuva Kuhmo-talon toimitusjohtajana on monipuolinen. Hän paitsi mahdollistaa kulttuuritapahtumia, myös ratkoo kiinteistöön liittyviä asioita. Tohtorin tutkinto sekä kirjallisuuden ja musiikkitieteen opinnot ovat hyödyttäneet häntä työelämässä esimerkiksi ongelmanratkaisutaitojen osalta.

Yritysvierailuilla humanistien työmahdollisuuksista

Nolwenture Oy:n office manager Meri Syyslehto esitteli joensuulaista ohjelmistoalan yritystä, joka keskittyy digitaalisiin palveluihin. Nolwenturen kohdalla teknologia tarkoittaa muun muassa teknistä määrittelyä, turvallisuutta, tietojen siirtoa ja ohjelmistokehitystä.

– Nolwenturen perustaja Antti Vikman näkee, että IT-ala ei välttämättä vaadi teknologiapuolen opintoja. Pohjana voi olla kiinnostus, lahjakkuus ja jokin kurssi, Syyslehto siteeraa.

Humanistit voivat työllistyä ohjelmistoalalla hallinnon lisäksi esimerkiksi tekniseksi kirjoittajaksi, analyytikoksi, palvelusuunnittelijaksi ja service designeriksi. Myös saavutettavuuteen liittyviin työtehtäviin työllistyy humanisteja.

Kuvassa lukee: mitä Nolwenturen yritysvierailusta jäi päällimmäisenä mieleen: helpohko hakeutuminen, uusia mahdollisuuksia, yllättävyys, monipuolisuus, oma kiinnostus, loksahtaako, uutta tietoa, uteliaisuus, uudet mahdollisuudet, mukava yhteisö, saavutettavuus, davus kuulostaa hauskalta, mahdollisuudet it alalla

Nolwenturen yritysvierailulla olleiden mietteitä.

Pohjois-Karjalan museo Hilman intendentti Iiris Heino esitteli Joensuun museoiden toimintaa ja henkilökunnan toimenkuvia. Hänen koulutustaustansa on yleisessä ja Suomen historiassa sekä museologiassa. Heinon työnkuvaan kuuluu näyttely- ja suhdetoiminnasta vastaaminen. Museoalalla työskennellessä on osattava myös ohjata omaa työtään ja kohdata ihmisiä. Työ on vastuullista, sillä museoissa pohditaan esimerkiksi, millaisia asioita säilytetään ja miten.

Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä esitteli Museoalan ammattiliitto MAL ry:n palveluita sekä museoalan monipuolisia työtehtäviä muun muassa yleisö- ja näyttelytöistä markkinointiin ja hallinnointiin. MAL:iin voivat liittyä myös opiskelijat ja hyödyntää liiton palveluita, kuten koulutuksia ja neuvontaa.

– Someosaaminen on tälläkin alalla olennaista. Sitä kannattaa korostaa esimerkiksi harjoitteluun hakiessa, Mäkelä vinkkaa.

Nurminen Logistics Oyj:n viestintäpäällikkö Niina Ylikahri

Tiina Ylikahri

Nurminen Logistics Oyj:n viestintäpäällikkö Tiina Ylikahri valotti logistiikka- ja huolinta-alaa. Yritys tarjoaa muun muassa junarahteja Aasian ja Pohjois-Euroopan välillä. Huolitsijan työtä on huolehtia, että vastaanottaja saa lähetyksen oikeaan aikaan ja paikkaan säädösten mukaisesti.

– Logistiikka-ala on muutakin kuin varasto- ja rekkatyötä. On muun muassa hallintoa ja digipuoli. Monialaisille osaajille on tarvetta ja kielitaito on tärkeää, Ylikahri kertoi.

Ala sopii hyvin humanisteille ja heidän osaamistaan tarvitaan. Töitä on tarjolla oikealla asenteella ja vuorovaikutustaidoilla varustetuille osaajille. Ylikahrinkin opiskelutausta on venäjän kielessä ja kulttuurissa.

Kuvassa lukee lainaus Storytelin PR- ja tapahtumavastaava Noora Kuntulta: "Hyvän tuurin merkitystä ei voi aliarvioida"

Humanistien työnhakustartin päätti Storytel Oy, ääni- ja e-kirjoihin keskittyvä sisältötalo, joka myös jakaa muiden kustantamoiden sisältöjä. Kustannuspäällikkö Aleksi Pöyry kertoi, että kustannustiimissä työskennellessä on tärkeää tunnistaa trendejä ja löytää kiinnostavia sisältöjä.

Storytel käyttää freelancereita muun muassa kääntäjinä, kustannustoimittajina ja oikokuuntelijoina. Freelancerin tärkeitä ominaisuuksia ovat tarkkuus, kielen taju ja soljuvuus, jotta teksti toimii luettuna. Kirjojen lukijoita ovat pääosin ammattinäyttelijät.

Kaupallisessa tiimissä hoidetaan viestintä asiakkaille sekä media- ja vaikuttajasuhteet. Storytelin kumppanuuksista vastaa Aino Greis, jonka työtä on muun muassa löytää yrityksiä yhteistyötahoiksi. Tärkeää työssä ovat muun muassa vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisukyky.

Storyteliläiset antoivat vinkkejä työelämään: oman sydämen ja kiinnostuksen kohteiden seuraaminen sekä avoin mieli. Uran sivupolkuja ei kannata kavahtaa.

– Työelämässä kokemus ja verkostot ovat tärkeitä. Myöskään hyvän tuurin merkitystä ei voi aliarvioida, PR- ja tapahtumavastaava Noora Kunttu sanoi.

 

Teksti ja kuvitus: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen