Niin muuttuu maailma, niin uudistuu humanistinen koulutus
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) julkaisi vastikään korkeakoulujen arvioinnin loppuraportin. Arvioinnin kohteena olivat kauppatieteet ja liiketalous, tekniikka, yhteiskuntatieteet ja humanistinen ala. Kaikilla aloilla substanssiosaamisen rinnalla on eri tavoin pyritty vahvistamaan yleisiä työelämävalmiuksia, jotta valmistuneiden työelämään siirtyminen ja siellä toimiminen olisi sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. Kaikilla aloilla on silti tässä edelleen kehitettävää, raportissa todetaan. Mitä erityisiä kehittämiskohteita humanistisella koulutuksella on?
Humanistisilla aloilla tulisi raportin mukaan panostaa työelämärelevanssin vahvistamiseen, osaamisen näkyväksi tekemiseen, kansainvälisyyteen ja digitaaliseen osaamiseen. Kun koulutuksen kehittämissuosituksia tarkastellaan Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston näkökulmasta, voi todeta, että osastolla on jo pantu toimeksi. Koulutusohjelmien työelämärelevanssia tehtiin näkyväksi edellisen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä vuonna 2017. Samalla opintoihin sisällytettiin portfoliot työelämävalmiuksien kartuttamisen ja oman osaamisen esille tuomisen tueksi. HUMUS-hankkeessa koulutuksen kehittämistyö jatkuu niin, että fokuksessa on työelämärelevanssin vahvistaminen ja osaamisen näkyväksi tekeminen.
Opiskelijat harjoittelevat oman osaamisensa sanallistamista hankkeen järjestämissä tapahtumissa ja työpajoissa suorassa kontaktissa yritysten edustajien kanssa. Oman CV:n tai harjoitus- ja opinnäytteiden tulosten pitsaus potentiaaliselle työntarjoajalle vahvistaa opiskelijan valmiuksia kertoa omasta osaamisestaan rekrytointitilanteissa. Vahvistusta tarjotaan lisäksi mm. ohjatun työnhaastattelusimulaation, hissipuheen ja someprofiilin kirkastamisen muodossa.
Myös opetuksessa kokeillaan erilaisia työelämäyhteistyön muotoja, kuten vierailuluentoja, case-opetusta, yritysvierailuja ja opinnäytetyöaihepankkia. Kokeiluja tarvitaan, sillä humanisteille ainakin Itä-Suomen yliopistossa työelämä on ollut tyypillisesti jotakin kampuksen ”ulkopuolella” sijaitsevaa tai opetusmateriaaleissa näkyvää kuin opetukseen sisällytettyä aktiivista vuorovaikutusta ja kanssakäymistä työelämän edustajien kanssa.
Työelämäyhteistyötä ovat myös mentorointiohjelma ja osaajapooli. Mentorointiohjelmassa valmistumisen kynnyksellä olevien humanistiopiskelijoiden siirtymistä työelämään tukevat yrityksissä työskentelevät asiantuntijat ja (alasta riippumatta) humanistialumnit. Alumnien kokemusta ja esimerkkiä humanistien asiantuntijuudesta tehdään näkyväksi myös hankkeen tapahtumissa ja opetuksessa. Virtuaalisesta TalentHub-alustalle sijoittuvasta osaajapoolista kehitetään vuorovaikutteinen ”yhdyspinta”, jossa tieto alueen työelämän edustajien osaajatarpeista esimerkiksi harjoittelupaikkojen muodossa välittyy humanisteille ja vastaavasti humanistit voivat esitellä osaamistaan työntarjoajille.
Tulevaisuuden työelämätaitoja koskevissa analyyseissä korostuvat monet humanisteille ominaiset taidot. Kriittisen ajattelun, luovuuden, laajojen kokonaisuuksien hallinnan ja ongelmanratkaisutaitojen lisäksi painotetaan yhä enemmän humanistien syväosaamiseen kuuluvaa kulttuurien kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvää ymmärrystä. Nykyinen koulutuksen kehittäminen, muun muassa HUMUS-hankkeen muodossa, on strategisesti viisasta, koska kaikista humanisteista ei tule opettajia, kääntäjiä tai tutkijoita. Tällä hetkellä koulutus kuitenkin tukee vahvimmin juuri näihin tehtäviin suuntaavia. Se, että koulutuksessa huomioidaan työelämävalmiudet ja tulevaisuudessa entistä enemmän myös muunlaisiin työtehtäviin hakeutuvien humanistien taitojen kehittyminen, ei ole uudistamista uudistamisen vuoksi. Se on ennakointia, jossa avataan humanisteille tietä myös uudenlaisiin työnkuviin ja työtehtävien syntymiseen.
– Projektipäällikkö Anna Logrén