Osuuskunnan kautta kiinni työelämään

Englannin kieltä ja kääntämistä opiskeleva Aleksi Nevalainen on päässyt opintojensa ohella tekemään aitoja toimeksiantoja Osuuskunta Monikielisten kautta.

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Tuuli Ahonen haastatteli Nevalaista selvittääkseen, millaisia kokemuksia hänellä on Osuuskunta Monikielisistä sekä hänen ensimmäisistä oman alan töistään.

Kuvassa puhekuplissa Osuuskunta Monikielisten logo

Tie kääntämisen opintoihin

Opintojensa loppusuoralla oleva Aleksi Nevalainen on opiskellut pääaineenaan englannin kieltä ja kääntämistä ja sivuaineena muun muassa mediakulttuuria ja viestintää Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Opinnot toivat Polvijärven suunnalta kotoisin olevan Nevalaisen Joensuuhun jo lähes kymmenen vuotta sitten. Kiinnostus kieliin ja kääntämiseen kumpusi nuoruuden innosta lukemiseen ja videopeleihin. Lukion järjestämä vierailukäynti UEFissa ja keskusteleminen käännöstieteen opettajien ja opiskelijoiden kanssa lujittivat päätöstä lähteä opiskelemaan käännöstieteitä.

Pääsin juttelemaan muutaman opettajan ja opiskelijan kanssa, ja he esittelivät meille tätä alaa. Päätin siinä vaiheessa, että minusta tulee kääntäjä. Ja niin minusta kai tulikin! Nevalainen kertoo.

Nevalaisen opinnot ovat sujuneet pitkälti hänen odotuksiensa mukaisesti, mutta aikaa opintoihin on koronan ja terveydellisten syiden takia mennyt enemmän kuin hän odotti. Korona-aikana etäopinnot ovat tuoneet tullessaan vaateen itsenäisestä opiskeluotteesta, eikä opiskelijayhteisön tukea ole ollut samalla tavalla tarjolla kuin ennen. Terveydellisiin haasteisiin Nevalainen on saanut tukea yliopistolta ja esimerkiksi lisäaikaa opintojensa suorittamiseen.

–  Olen vaikeavammainen aikuinen, ja olen sen vuoksi pyörätuolissa – se luonnollisesti hankaloittaa fyysistä touhua ja työtä.

 

Kuvassa lainaus Aleksi Nevalaiselta: "Toimeksianto oli kyllä semmoinen #straight into the deep end"-kokemus, joka jäi mieleen."

Osuuskunnasta tukea ja työmahdollisuuksia

Osuuskunta Monikieliset tuli Aleksi Nevalaiselle tutuksi, kun osuuskuntalaiset kävivät esittelemässä toimintaansa käännöskurssilla. Hän innostui heti ja näki liittymisen osuuskuntaan itsestään selvänä valintana.

En oikeastaan nähnyt, enkä vieläkään näe, mitään syytä olla liittymättä.

Nevalainen kuvailee Monikielisiä turvalliseksi työyhteisöksi, josta saa sekä tukea kääntämiseen että työmahdollisuuksia. Hänen mukaansa osuuskuntatoiminta on hyvä astumislauta kenelle tahansa, joka haluaa tehdä kääntämistä tai kielipalveluja ammatikseen. Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen materiaaleja esimerkiksi laskutuksen hoitamiseen ja tarjouspyyntöjen laatimiseen.

Nevalainen on ollut osuuskunnan jäsen jo usean vuoden ajan, mutta ensimmäisen toimeksiantonsa hän teki viime vuonna. Opettajan kanssa keskustelu johti hänen ensimmäiseen oman alan käännöstyöhönsä.

Muistan, että stressasin siitä ihan liikaa. Kyseessä oli ihan ensimmäinen ammattikäännös, josta sai ihan oikeaa rahaa.

Kokemus on jäänyt Nevalaisella vahvasti mieleen. Samaan aikaan se oli stressaavaa mutta myös hyvin jännittävää. Itse käännösprosessi sujui Nevalaisen mukaan hyvin eikä teksti ollut kovin haastava. Hankalin vaihe oli työn laskutusprosessi, jossa kokematon aloitteleva kääntäjä joutui vielä vähän hapuilemaan. Tässäkin suhteessa osuuskunnan jäsenyys Nevalaisen mielestä kannattaa, sillä laskutuksessa on apuna osuuskunnan talousvastaava ja palkanmaksun hoitaa osuuskunnan tilitoimisto.

Koko tämä toimeksianto oli kyllä semmoinen ”straight into the deep end”-kokemus, joka jäi mieleen, Nevalainen kertoo.

 

Kuvassa Osuuskunta Monikielisten maskotti muurahaiskarhu.
Osuuskunta Monikielisten maskotti on Vellamo-muurahaiskarhu

Osuuskunnasta kiinni työelämään

Aleksi Nevalaisen kokemukset Osuuskunta Monikielisissä toimimisesta ovat positiivisia. Hänen mukaansa resurssit, yhteisö ja avoimet kommunikaatiokanavat ovat äärettömän tärkeitä ja käteviä ammatillisissa ympäristöissä. Osuuskunnan hallituslaiset ovat tarjonneet viime aikoina koulutuksia jäsenistölleen heidän ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Jos jotain Nevalainen haluaisi vielä kehittää osuuskunnan toiminnassa, se olisi ajantasaisen ajatustenvaihdon mahdollistaminen esimerkiksi Slack-kanavan livechatin kautta.

Mielestäni tällaisesta keskustelupaikasta voi saada aika paljon irti. Esimerkiksi ryhmäytyminen isompiin käännösprojekteihin tai vaikkapa käännösongelmien tai muuhun asiaan liittyvän tai liittymättömän keskustelu livenä olisi sekä kätevää että antoisaa.

Kuvitus, jossa puiden lehtiä.

Osuuskunnan kautta työskentely vastaa Nevalaisen mukaan pitkälti kääntämistä tai kielipalveluiden tarjoamista freelancerina. Hinnoittelu ja aikataulutus hoidetaan esimerkiksi toimeksiantajan kanssa suoraan, kuten freelancerit ja toiminimiyrittäjät tekevät. Nevalainen pitää laskuttamista ja itsenäistä yritystoimintaa vielä heikkoutenaan, johon tukea saakin osuuskunnalta esimerkiksi siten, että raha-asiat hoidetaan heidän kauttaan. Toki myös yliopisto tarjoaa esimerkiksi opintoja yritystoimintaan liittyen.

Nevalaisen mielestä osuuskuntatoiminta sopii kenelle tahansa. Osuuskunnan kautta voi saada aitoja käännös- ja muita kielipalvelutoimeksiantoja, joiden kautta pääsee kiinni työelämään. Tukena on alan opiskelijoiden ja alalta valmistuneiden yhteisö. Ja kuten Nevalainen muistuttaa, osuuskunnan hallituslaisia voi aina käydä nykäisemässä hihasta ja kysymässä mieltä painavista asioista.

Teksti: Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija, HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen, Osuuskunta Monikielisten kielipalvelukoordinaattori ja sihteeri

Lisätietoa osuuskunnasta: monikieliset.fi

Kuuntele tuoretta Huhuja humanisteista -podcastia

Kuvassa lukee Huhuja humanisteista, UEF/ Humanistinen osasto. Piirretty paperilennokki on pyöreän taustavärin päällä.

Mitä humanistit tuovat työelämään? Muun muassa sitä pohditaan Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen tuottamassa tuoreessa podcastissa. Kirjailija Tuomas Liuksen juontamassa podcastissa laajennetaan humanisteihin liitettyjä käsityksiä ja vanhentuneita mielikuvia.

Yritysten ja muiden työelämän edustajien kannattaa olla korvat höröllä, sillä Huhuja humanisteissa -podcastin asiantuntijat keskustelevat humanistien laajasta työelämän potentiaalista.

Jaksoissa käsitellään muun muassa ajankohtaisia monikulttuuristumisen ja digitalisaation teemoja. Humanistiopiskelijoille podcast tarjoaa vinkkejä työelämään.

Huhuja humanisteista ensimmäisellä kaudella on viisi jaksoa. Podcastin on tuottanut Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke.

Podcast löytyy myös yleisimmistä podcast-alustoilta, kuten Spotifysta, Apple podcasteista, Soundcloudista, Google podcasteista ja Acastista. (Linkit podcast-alustoille avautuvat uuteen ikkunaan.)

Huhuja humanisteista -podcastin tekstivastine (Pdf-tiedosto avautuu uuteen ikkunaan.)

Jakso 1/5: Humanistien roolit tulevaisuuden työelämässä

Podcastin avausjaksossa tarkastellaan, millainen merkitys humanistisella osaamisella on työelämälle. Miten yritysmaailmassa kannattaisi suhtautua humanistiseen osaamiseen? Miten yritykset voivat hyödyntää korkeaa osaamista? Keskustelemassa ovat Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran Osaamisen aika -projektissa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Tapio Huttula ja HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen projektipäällikkö Anna Logrén.

Jakso 2/5: Voivatko humanistit muuttaa bisneksen? 

Mitä annettavaa humanisteilla ja bisneksellä on toisilleen? Keskustelemassa ovat filosofian tohtori, design-antropologi Anna Haverinen ja Joensuun popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Niina Hattunen. Keskustelussa selviää muun muassa millaisiin bisnesmaailman tehtäviin humanistit erityisesti sopivat ja miten opiskelija voi kartuttaa työkokemusta ja verkostoja.

Jakso 3/5: Tekijöitä teknologian pariin 

Teknologia-ala tarvitsee humanisteja. Kuinka humanistien monipuolista kielten ja kulttuurien tietotaitoa voidaan hyödyntää teknologistuvassa yhteiskunnassa? Näitä kysymyksiä pohtivat Mimmit koodaa -ohjelman koordinaattori Milja Köpsi ja Tommi Kovalainen, joka on robotiikan palvelukeskuksen johtaja CGI:llä. He kertovat, millaisia valmiuksia teknologiayrityksiltä ja humanisteilta löytyy yhteistyöhön ja miten humanistiseen osaamiseen suhtaudutaan teknologia-alan työpaikoilla.

Jakso 4/5: Humanistit rakentavat kansainvälisiä siltoja 

Humanistit voivat auttaa yrityksiä kansainvälistymisen haasteissa. Mitä kaikkia osapuolia kunnioittava yhteistyö vaatii? Liike-elämän kautta tapahtuva kulttuurien kohtaaminen ja kotikansainvälistyminen tarjoavat laaja-alaisen kentän työtehtäviä humanisteille. Aiheesta keskustelevat Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen ja Pasi Ripatti, DB Scenkerin Suomen viestintäjohtaja. 

Jaksossa käsitellään yhteistyötä Venäjän kanssa. Jakso on äänitetty ennen 24.2.2022 Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Jakso 5/5: Huomispäivän humanisti

Humanistisilla aloilla puhaltavat muutosten tuulet. Humanisteille tyypillisiä ammattinimikkeitä jää pois ja uusia syntyy. Millaisissa tehtävissä huomispäivän humanisti työskentelee? Työelämän ja yliopistomaailman yhteistyö tukee koulutuksen kehittämistä. Ennakoiva reagointi on myös tulevaisuuden osaajien etu. Aiheesta keskustelevat asiantuntija Taina Ukkola Kieliasiantuntijat ry:stä ja Jukka Mäkisalo, joka on Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston varajohtaja ja Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen ohjaaja.

Humanistinen tulevaisuus – HUMUS-hankkeen päätöstilaisuus torstaina 19.5.2022

Miksi humanistit ovat yrityksille ja muille organisaatioille sijoitus tulevaisuuteen Itä-Suomessa? Miten työelämän muutokset tulisi huomioida koulutuksessa?

Työelämän edustajat erilaisista organisaatioista ja yrityksistä, humanistiopiskelijat ja työelämässä olevat humanistit, tervetuloa keskustelemaan Itä-Suomen yliopiston Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen tuloksista ja visioimaan työelämän tulevaisuutta!

Torstaina 19.5. järjestetään Humanistinen tulevaisuus – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen päätöstilaisuus. Tapahtumassa on työelämän asiantuntijoiden ja humanistien puheenvuoroja sekä keskustelua työelämästä ja humanistisen osaamisen roolista. Samalla on oiva tilaisuus verkostoitumiseen.

Tilaisuus järjestetään Joensuun Tiedepuistolla kello 12.30–16.00. Kello 12.00–14.00 osioon voi osallistua myös Teamsin kautta. Linkin saat ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittaudu tästä

(Webropol-ilmoittautumisen linkki avautuu uuteen ikkunaan.)

Ilmoittauduthan 12.5.2022 klo 15 mennessä. Etätilaisuuteen voi ilmoittautua 19.5.2022 klo 12.30 saakka.

Koristekuvituksessa koivun lehtiä

OHJELMA

Torstai 19.5.2022

Humanistit työelämässä ja osaamisen tulevaisuus (Tiedepuisto ja Teams)

12.30 Tilaisuuden avaus – Anna Simolin

Itä-Suomen yliopiston yhteyspäällikkö Anna Simolin juontaa tilaisuuden.

12.35 Viestintätaitojen merkitys muuttuvassa työelämässä – Miia Savaspuro

Miten muuttuvassa työelämässä viestitään? Millainen merkitys viestintätaidoilla ja yhteistyösuhteilla on erilaisissa työssä vastaan tulevissa tilanteissa? Miia Savaspuro, työelämän muutoksen asiantuntija, valmentaja ja tietokirjailija  kertoo, millaista nykypäivän työelämä on ja millaista viestintää muuttuvassa työelämässä tarvitaan. Hän esittelee myös, miten humanistien viestintätaitoja voidaan käytännössä hyödyntää. Savaspuro esiintyy etänä.

13.20 Mitä virkaa humanistilla? – Antero Puhakka (UEF)

Miltä humanistien työnäkymät vaikuttavat? Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Antero Puhakka kertoo työelämän muutoksista ja tulevaisuudennäkymistä tutkimukseen ja tilastoihin pohjaten. Puheenvuoro paikan päällä Tiedepuistolla.

13.40 HUMUS-hankkeen tulokset ja tulevaisuus – Risto Turunen (UEF)

Humanistit uudistuvassa työelämässä -hankkeen vastuullinen johtaja, professori Risto Turunen kertoo mitä hyviä käytäntöjä hankkeen kolmen toimintavuoden aikana on saavutettu. Työelämäyhteistyö humanistisella osastolla jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Miten hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa? Puheenvuoro paikan päällä Tiedepuistolla.

Yhdessä eteenpäin (Tiedepuisto)

14.00 Kahvitarjoilu

HUMUS-hanke tarjoaa kahvit kahvileipineen. Kahvittelun ohessa on vapaata verkostoitumista ja HUMUS-opiskelijatyöryhmän järjestämä bingo. Bingolomakkeen saat paikan päälle saapuessasi ja sen palauttamalla voit osallistua lahjakorttien arvontaan.

14.45 Palautepaneeli

Paneelikeskustelussa hankkeen kohderyhmien edustajat keskustelevat päivän teemoista, antavat palautetta hankkeen toteutumisesta ja arvioivat tulevaa.

Panelistit:

  • Nina Havumetsä, UEF:n yliopistonlehtori, humanistinen osasto
  • Arttu Käyhkö, Rookie Communications Oy:n toimitusjohtaja
  • Meri Kinnunen, UEF:n jatko-opiskelija, kirjallisuus
  • Suvi Valoharju, Pohjois-Karjalan kauppakamarin kehittämispäällikkö
  • Eira Varis, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö
  • Janita Ylitalo, Business Joensuu Oy:n palvelujohtaja

15.45–16.00 Loppusanat

 

Tilaisuuden järjestää HUMUS – Humanisit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) yhteistyökumppaneineen.

 

 

// Päivitetty 11.5.2022 Lisätty tieto etätilaisuuden ilmoittautumisen jatkamisesta.

Mentorointiohjelman satoa

Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen mentorointiohjelma toteutettiin toista kertaa lukuvuonna 2021–2022. Ohjelmaan osallistui 18 mentoria ja 18 aktoria eli mentoroitavaa. Osallistujat kertoivat, että ohjelma muun muassa auttoi oman osaamisen sanoittamisessa, työelämään tutustumisessa ja palautteen antamisessa sekä vastaanottamisessa. Kokosimme osallistujien kokemuksia tähän juttuun.

Ohjelman päätöstapaamisen tunnelmia ja mentoroitavien kokemuksia

”Hedelmällisintä ohjelmassa oli avoin, luonteva keskustelu.”

”Työpaikalla varjostaminen oli antoisaa ja valotti erilaisten urapolkujen mahdollisuutta.”

”Jokaiselle tapaamiselle mentorin kanssa oli teema, joka oli päätetty ennakkoon tai muotoutui tapaamisen aikana.”

”Tärkeintä kannustus, sparraus. Myös oman osaamisen ja vahvuuksien kirkastaminen. Tuntemuksien (työnhausta, opiskelusta, tulevaisuudesta) purkaminen.”

”Uudet ajatukset ja ideat. Oman uran reflektointi. Oudot polut – uratie ei aina ole suora, vaan siinä on paljon sattumia ja tuuria mukana.”

Taiteensosiologian opiskelija Hanna Tammisto hymyilee kuvassa.
Hanna Tammisto

”Mentorin kanssa työskentely oli todella positiivinen kokemus. Sain mentoriltani hyviä ideoita tulevan asiantuntijuuteni – mutta myös tähänastisen kokemukseni sanoittamiseen. Käsitykseni siitä, mitä haluan tulevalta työuraltani vahvistui yhteisten keskustelujen myötä. Minulla kävi vielä niin hyvä tuuri, että sain kivan työharjoittelupaikankin mentorini tuella.”

–mentoroitava Hanna Tammisto, taiteensosiologian ja kulttuurintutkimuksen maisteriopiskelija

 

Mentoreiden kokemuksia

Asiantuntijaosuuskunta Edu-O-Matic, puheenjohtaja Katja Sirvio hymyilee
Katja Sirvio

”Koin mentoroinnin erinomaisena menetelmänä tukea aktorin työelämään siirtymisvaihetta. Kävimme erittäin hedelmällisiä keskusteluja, jotka virisivät aktorin lähikokemuksista (menneistä tai tulevista). Samalla opin itse omista taidoistani ohjata keskustelua! Oli erittäin mielenkiintoista myös päästä reflektoimaan omaa työpolkuani ja jakaa kokemuksiani työelämästä aktorille.”

–mentori Katja Sirvio, Asiantuntijaosuuskunta Edu-O-Maticin puheenjohtaja

 

christopher Rowley hymyilee kuvassa
Christopher Rowley

”Mentorointiohjelma oli ainutlaatuinen tilaisuus haastaa omia ajatuksia ja olla mukana keskustelemassa tulevaisuuden työelämästä. Ohjelma oli hyvin suunniteltu ja mentoroitava äärimmäisen motivoitunut. Voin suositella ohjelmaa varauksetta, kiitos hienosta kokemuksesta!”

–mentori Christopher Rowley, asiantuntijana Sitrassa

 

Kasvokuva hymyilevästä Kirsi Rönnqvististä.
Kirsi Rönnqvist

”Olisipa tällainen ohjelma ollut jo silloin, kun itse opiskelin ja pähkäilin tulevaa työuraani! Tämänkaltainen vastavuoroinen keskustelu työelämästä olisi ollut kullan arvoista.”

–mentori Kirsi Rönnqvist, informaatikko Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluissa

 

Riikka kaljunen hymyilee lähikuvassa
Riikka Kaljunen

”Mentoriohjelmassa oli mielenkiintoista työskennellä opiskelijan urasuunnitelmien reflektoijana. Samalla sai näkemystä omaan uraan ja työnkuvaan. Nautin keskusteluhetkistä ja mentoriohjelma toimi myös ikkunana yliopiston opiskeluelämään ja opintosisältöihin tällä hetkellä.”

–mentori Riikka Kaljunen, opettaja ammattioppilaitos Riverian kasvatusalan tiimissä

 

Uula Neitola hymyilee kuvassa
Uula Neitola

”Uravaihtoehtojen pohtiminen, ammattiminän itsereflektointi, jo löydettyjen kykyjen kehittäminen. Kaikki nämä nousivat esiin mentoroinnissa, jonka aikana oli etuoikeus saada nähdä aktorin upea kehitys ja oman osaamisen ja tavoitteiden tunnistaminen. Itselleni ohjelma antoi mahdollisuuden kehittyä mentorina, jotta jatkossakin osaan rohkaista omien kokemusteni turvin hahmottamaan ammatti-identiteettejä ja vahvistamaan uskoa työelämässä pärjäämiseen tärkeässä opintojen ja työelämän nivelvaiheessa.”

–mentori Uula Neitola, viestinnän asiantuntija Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:ssä

 

Kuvassa Ripsa Kallinen hymyilee luokkahuoneessa.
Ripsa Kallinen

”Itä-Suomen yliopiston mentorointiohjelma oli todella opettavainen kokemus! Epäröin pitkään hankkeeseen osallistumista, koska en ollut varma, että olisiko näin vajaan 6 vuoden opetuskokemuksella tarpeeksi osaamista vinkkien ja ideoiden antamiseen. Onneksi kyselin asiasta lisää ja päätin sitten osallistua. Ei todellakaan kaduta!

Mentorointiparini kanssa meillä natsasi jo ensimmäisestä kerrasta lähtien ja Teams-tuokiot tuntuivat loppuvan ennen kuin ehtivät kunnolla alkaakaan. Paljon oli puhuttavaa, pohdittavaa ja prosessoitavaa. Suomen kielen opettajan ja vokokogin osaamisista ja mielenkiinnon kohteista löytyi niin paljon yhteistä, että päätimme jatkaa yhteydenpitoa hankkeen jälkeenkin ammatillisen yhteistyön merkeissä. Todennäköisesti meistä siis tullaan kuulemaan vielä joskus, jos/kun saamme projektimme valmiiksi. Kiitos paljon tästä kokemuksesta!”

–mentori Ripsa Kallinen, S2-kouluttaja, filosofian maisteri

 

Toimittanut: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: mentorointiohjelmassa mukana olleiden albumeista

Opiskelijasta henkilökunnaksi ja harjoittelusta sijaisuudelle

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Anna Arkko haki vuosi sitten harjoittelupaikkaa kulttuurintutkimuksen opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua varten. Ahkeran hakemisen jälkeen hän sai paikan Itä-Suomen yliopiston opintopalveluista. Sittemmin työ jatkui humanistisen osaston opintosihteerinä. Pyysimme Annaa muistelemaan, millaista oli siirtyä opiskelijan roolista yliopiston henkilökunnan rooliin.

Kuvassa Anna Arkko katsoo kameraan ja hymyilee. Taustalla näkyy hänen työpisteensä ja tietokone.
Anna Arkko viihtyi työharjoittelussa opintopalveluissa.

Anna käytti hakemuksiin paljon aikaa ja räätälöi ne haetun paikan mukaiseksi. Hän lähetti sekä tiedusteluja harjoittelun mahdollisuudesta että vastasi hakuilmoituksiin, joita löysi työnhakusivustoilta. Hän haki muun muassa yhdistyksiin ja järjestöihin, joissa voi olla tekemisissä kulttuurien kanssa ja päästä auttamaan ihmisiä.

– Oma koulutukseni ei suoraan johda tiettyyn ammattiin, joten pohdin mihin haen ja hain sinne tänne. Välillä ei kiitos -vastauksista ja vastaamatta jättämisestä tuli lannistunut olo, että pääsenkö mihinkään töihin ilman työkokemusta.

Vihdoin haastattelukutsun saaminen oli Annasta uskomatonta ja helpotus. Ensimmäinen oman alan työpaikka aukesi kotiyliopistosta.

– Alku oli jännittävä ja mietitytti mitä pitää tehdä, miten toimia ja miten työelämässä asiat menevät. Vaikka periaatteessa menin tuttuun paikkaan, ensimmäisellä viikolla tuli selväksi, että en tiedä työelämästä tai yliopiston toiminnasta puoliakaan.

Kuva Itä-Suomen yliopiston Agora-rakennuksen sisäänkäynnistä.
Anna Arkko työllistyi omaan kotiyliopistoonsa.

Itsenäisesti osana mukavaa työyhteisöä

Yliopisto työpaikkana kiinnosti Annaa jo ennakkoon. Kahden kuukauden harjoittelun aikana hän tykästyi työhön mitä enemmän sitä teki. Opintosihteerin työtehtäviä ovat muun muassa tilavarausten tekeminen, opintosuoritusten kirjaaminen, aikataulujen tekeminen ja muutokset opettajien pyynnöstä.

– Olin vuodenvaihteeseen asti vastuussa Agoran avaimista, kulkutunnisteista, tulostuslätkistä ja toimistotarvikkeista. Katsoin tulostimen perään ja vastailin opiskelijoiden ja opettajien kysymyksiin.

Työ oli jo alussa itsenäistä, varsinkin etätyösuositusten aikaan. Usein Anna oli kahtena päivänä viikosta yliopistolla ja muuten etänä. Hän koki sen itselleen parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä se toi mukavaa vaihtelua työarkeen.

– Työilmoituksessa kerrottiin, että on osattava toimia itsenäisesti. Heti heitettiin syvään päähän, ja valtaosa harjoittelusta oli itsenäistä. Olin yksittäisiä päiviä yliopistolla auttamassa muun muassa valintakokeissa.

Vaikka Anna oli fyysisesti yksin, ei töiden kanssa tarvinnut jäädä yksin. Hän solahti töihin hyvin, kun vastassa oli mukava henkilökunta. Kaikessa sai apua ja henkilöstö on Annan mielestä helposti lähestyttävää.

– Työ on ennakko-odotusteni mukaisesti virallista, mutta ilmapiiri on rento, mukava ja auttavainen, joten en ajatellut virallisuutta töitä tehdessä.

Kuva Anna Arkon työpisteestä, jossa muun muassa kaksi näyttöä, kuulokkeet ja näppäimistö.
Työ opintopalveluiden harjoittelijana ja opintosihteerinä on itsenäistä.

Ainoa muuttumaton on muutos

Toukokuussa 2021 alkaneen harjoittelun päätyttyä häntä kysyttiin jatkamaan työssä puolen vuoden sijaisuudella.

– Oli hienoa saada noin nopeasti pitkä työpätkä. Vähän mietitytti, olenko tarpeeksi pätevä hommaan, kun alla oli vasta kahden kuukauden harjoittelu. Lopulta opin, kun aloin vain tekemään, ja sain itsevarmuutta.

Kulttuuriantropologian, sosiologian ja sosiaalipsykologian opinnoista kartutettuja yleisiä taitoja pystyy hyödyntämään työssä. Laajojen kokonaisuuksien hallitsemisesta, ongelmanratkaisutaidoista ja asioiden nopeasti omaksumisesta on hyötyä.

– Suoraan sisällöllisesti ei pysty hyödyntämään, mutta humanististen tieteiden opinnoista minulle on tullut taito erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemiseen ja halu auttaa ihmisiä.

Työt ovat opettaneet muun muassa yhteistyötaitoja ja tietoteknisiä taitoja. Anna mainitsee tärkeäksi opiksi, että yliopistolla yksi muuttumaton asia on asioiden jatkuva muuttuminen. Annan ollessa opintosihteerinä ei tullut pelkästään iso Peppi-muutos, vaan porukka vaihtuu ja asiat kehittyvät ja tulee päivityksiä.

– Yliopisto on ympäristö, joka pyrkii koko ajan kehittymään. Opin pysymään muutoksessa mukana ja asenteen, että pyrkii kehittämään itseään koko ajan. Sama pätee varmasti muuhunkin kuin yliopistoon.

Anna Arkko katsoo kameraan maski kasvoillaan, taustalla näkyy tyhjä luentosali.
Työharjoittelunsa aikana Anna Arkko muun muassa valvoi valintakokeita.

Ihmisten auttamista jatkossakin

Opiskelijasta henkilökunnaksi siirtyminen oli mielenkiintoista, varsinkin kun Anna opiskelee vielä maisterintutkintoaan varten.

– Työporukan kanssa nauroimme, että olen hybridiolento: yksi hetki kirjaan työhuoneessa opintosuorituksia ja sitten menen pariksi tunniksi luennolle.

Puolen vuoden sijaisuuden päätyttyä Anna on keskittynyt enemmän opintoihinsa, kunnes seuraava sijaisuus opintosihteerinä alkaa pian.

– Oli outoa palata opiskelijan rooliin töiden viikkorytmistä. Päivän tehtäväni on vain lukea tenttikirjaa.

Anna haluaisi jatkossakin työskennellä ihmisten auttamisen parissa.

– Senkin olen oppinut, että ajatukseni auttamisesta oli ennen harjoittelua kapea. Huomasin että opintosihteerinkin työ on vahvasti muiden auttamista, sekä henkilökunnan että opiskelijoiden.

Jo ennen työharjoittelua Annaa kiinnosti jatkaa maisteriksi valmistuttuaan väitöskirjaan ja muutenkin tutkimuksen pariin. Hän huomasi, että myös hallinnon puolella on mukava työskennellä.

– Ainakin yksi vaihtoehto on selkeytynyt, kun aiemmin minulla ei ollut mitään ideaa töiden suhteen. Nyt on suunta.

Teksti: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kuvat: Anna Arkko

Mitä teet amanuenssi?

Itä-Suomen yliopiston yliopistosanaston mukaan amanuenssilla voidaan viitata kahteen eri asiaan:

  1. Amanuenssi on laitoksen työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu ensisijaisesti opintoneuvonta, mutta tehtävät vaihtelevat hallinnollisista ja atk-tehtävistä opetukseen. 

tai 

  1. Amanuenssi on lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvaa pakollista harjoittelua suorittava ja/tai kliinisten kurssien aikana sairaalassa harjoittelijana toimiva opiskelija. (Lähde: https://kamu.uef.fi/student-book/yliopistosanastoa/)

Tällä kertaa tarkastelemme ensimmäiseksi mainittua amanuenssia, tuota yliopistomaailman sekatyöläistä, jonka lähes jokainen opiskelija jossain opintojensa vaiheessa tapaa tilanteessa tai toisessa. Vaikka amanuenssit ovat läsnä opiskelijoiden opinnoissa, harva tarkemmin tietää, mitä amanuenssin työ oikeastaan on.

HUMUS-hankkeen opiskelijatyöryhmän jäsen Tuuli Ahonen haastatteli kahta filosofisen tiedekunnan amanuenssia selvittääkseen, mitä amanuenssit oikein tekevät ja minkälaisella taustalla amanuenssiksi voi päätyä. 

Sähköpostihaastatteluun osallistuivat teologian osaston amanuenssi Maiju Parviainen ja Meri Kinnunen, joka työskentelee humanistisen osaston amanuenssina vastuualueinaan suomen kieli ja kulttuuritieteet. 

Maiju Parviainen on filosofian maisteri, pääaineenaan sukupuolentutkimus ja sivuaineena sosiologia. Hän on toiminut ennen nykyistä työtehtäväänsä yliopistolla suunnittelijana, amanuenssina humanistisella osastolla, SCE-tohtoriohjelman koordinaattorina sekä nuoremman tutkijan tehtävässä. Hän päätyi amanuenssiksi alun perin, kun häntä pyydettiin sijaistamaan humanistisen osaston amanuenssia, joka jäi perhevapaalle. Siitä se ajatus sitten kuulemma lähti.

”Mikään tietty koulutus ei valmista amanuenssiksi, vaan työn oppii sitä tekemällä.” 

Kuvassa amanuenssi Maiju Parviainen hymyilee kahvikuppi kädessään.
Amanuenssi Maiju Parviainen

Meri Kinnunen on filosofian maisteri pääaineenaan kirjallisuus ja sivuaineena mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus ja perinteentutkimus. Hän on toiminut ennen amanuenssin työtä yliopistolla opintosihteerinä ja suunnittelijana. Hän on myös jatko-opiskelijana humanistisella osastolla. Amanuenssiksi hän päätyi omien sanojensa mukaan sattuman kautta. Taustalla olivat sekä yliopiston opintopalveluissa suoritetun harjoittelun kautta saatu kokemus että verkostot. 

“Amanuenssin työ on kiireistä, mutta myös palkitsevaa ja mielenkiintoista. Opiskelijoiden kanssa on mukavaa tehdä töitä ja jokainen uusi humanistitutkinto lämmittää sydäntä.” 

Amanuenssin työstä ei kummallakaan nykyisellä amanuenssilla ollut kovinkaan tarkkaa kuvaa ennen työn vastaanottamista. Tietoa oli lähinnä siitä, mitä opiskelijan näkökulmasta amanuenssin työstä oli saatu selville omien opiskelujen aikana. Amanuenssit antavat opintoneuvontaa ja avustavat opiskelijoita kaikissa heidän ongelmissaan mahdollisuuksiensa mukaan.

Kuvassa Amanuenssi Meri Kinnunen hymyilee.
Amanuenssi Meri Kinnunen

Merin mukaan amanuenssin työhön kuuluu kuitenkin paljon sellaista, mitä opiskelijat eivät näe. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi opetussuunnitelma- ja opetusohjelmatyö henkilökunnan kanssa, verkkosivujen päivitys, opinto-oppaiden laatiminen sekä monipuoliset viestinnän tehtävät opiskelijoiden, opettajien ja yliopiston ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, kuten harjoittelupaikkojen tarjoajien, kanssa.

Maiju kuvailee amanuenssin työtä mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi asiantuntijatyöksi. Jokaiseen viikkoon ja päivään mahtuu opiskelijoiden kohtaamista ja neuvontaa, hallinnollisia työtehtäviä (kuten opetussuunnitelmatyötä), viestintää opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa sekä erilaisia valmistelu-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviä. Työtehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevat osaston ja laitoksen mukaan. 

Merin mukaan amanuenssin työ sopii oikein hyvin generalisti-humanisteille sekä kaikille niille, jotka pitävät vaihtelevasta työstä ja ongelmanratkaisusta. Molemmat ovat saaneet opintojensa aikana tärkeitä taitoja, joita he ovat päässeet käyttämään nykyisissä työtehtävissään. Koska Maiju työskentelee tällä hetkellä teologian amanuenssina, hän ei pääse työssään hyödyntämään koulutuksensa sisällöllistä osaamista, mutta muita taitoja kylläkin. Näitä ovat esimerkiksi taito etsiä ja omaksua uutta tietoa sekä itseohjautuvuus.

Meri lisää opinnoissa saatujen taitojen listaan taidon tehdä montaa asiaa yhtä aikaa sekä laajojen kokonaisuuksien yhtäaikaisen hahmottamisen. Hän myös huomauttaa, että humanistien kieli- ja viestintätaidot ovat usein hyvät ja niistä on myös amanuenssin työssä suuresti hyötyä. Molemmat korostavat hyvien organisointitaitojen tärkeyttä sekä hyviä sosiaalisia taitoja.

– Myös koulutusalojen tuntemus on tärkeää, ja kukapa humanistisella osastolla olisikaan parempi asiantuntija kuin humanisti itse, Meri ynnää. 

Teksti: Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija, HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen
Kuvat: Maiju Parviaisen ja Meri Kinnusen kotialbumit

Tunnelmia humanistien työnhakustartista

Kuvassa lukee: Tartu toimeen! Humanistien työnhakustartti 31.1.-4.2.2022. Kuvituksena hymyileviä ihmisiä.

Humanistien työnhakustartti -tapahtuma järjestettiin etänä 31.1.–4.2. Monipuolisessa ohjelmassa käytiin läpi täkyjä työnhakuun, vinkkejä osaamisportfolioon, monipuolisia työpolkuja ja yritysesittelyjä.

Täkyjä työnhakuun

Viikon avanneessa esittelyssä TE-liven tuottaja Matti Asikainen kertoi TE-livestä, joka pyrkii saattamaan työnantajat ja -tekijät yhteen.

– Vuorovaikutteisuus korostuu viikoittaisessa TE-livessä, jossa työnantaja ja -tekijä esittelevät rekrytoivaa yritystä työnhakijoille. Lähetyksissä voi keskustella mahdollisen tulevan työnantajansa kanssa, esitellä itsensä ja esittää kysymyksiä, Asikainen kertoi.

Luotsi puolestaan on työllistymistä edistävä hanke, josta on saatavilla henkilökohtaista neuvontaa esimerkiksi työnhakuasiakirjoihin, haastattelutilanteeseen ja osaamisen päivittämiseen. Duuniagentti Antti Räty kertoi, että korkeakoulusta valmistuneiden kohdalla korostuu verkostoituminen ja oman osaamisen tunnistaminen.

– Osaamista voi olla paljon, vaikka työkokemusta ei vielä olisikaan. Opinnoissa kertyy paljon taitoja, joiden näkyväksi tekeminen ja sanoittaminen voi olla haastavaa. Osaamista sanoitetaan Luotsissa asiakkaiden kanssa, Räty kertoi.

Räty esitteli myös tuoretta TalentHub-alustaa, joka on tarkoitettu kansainvälisten osaajien ja työnantajien kohtaamiseen. Osaajat voivat tehdä sivulle profiilin, jota kautta yritykset voivat löytää tarvitsemaansa osaamista. Humanististen tieteiden opiskelijat ovat osaajia, joiden kannattaa hyödyntää sivustoa esimerkiksi työharjoittelua tai opinnäyteyhteistyötä hakiessa.

Kuvassa lukee lainaus Luotsin duuniagentti Antti Rädyltä: "Korkeakoulusta valmistuneiden kohdalla korostuu verkostoituminen." Taustalla kuvituksena hymyileviä ihmisiä.

Ideoita osaamisportfolioihin

Portfoliosta on hyötyä jo ennen valmistumista esimerkiksi hakiessa työharjoitteluun tai kesätöihin. Huolella tehdyllä ja omannäköisellä portfoliolla voi jäädä työnantajan mieleen. Amanuenssi Meri Kinnunen esitteli työnhakustartissa, kuinka portfolio luodaan Kyvyt.fi-alustalle.

Pienryhmissä suunniteltiin oma portfoliomerkintä, johon osallistujilta tuli hyviä ideoita:
• Harrastuksista kertominen: kuka olen ja mitä osaan. Henkilöesittely esim. videolla.
• Kesätöistä kertominen: työkokemus osaamisen näkökulmasta (myyntityö, asiakaspalvelukokemus jne.)
• Merkintä opinnäytteistä: esim. videolla kooste karttuneesta osaamisesta, opinnäytteen vaiheista ja tuloksista, omista vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
• Näytteitä tkurssien tuotoksista, esim. katkelma esseestä tai käännöksestä.
• Valokuvien ja muiden visuaalisten elementtien käyttö.
• Kielitaidon näyttäminen kirjoittamalla vieraalla kielellä. Esim. vaihtokokemuksen esiin tuominen.
• Pelkkien suosittelijoiden yhteystietojen ohella työnantajilta ja työkavereilta saatua palautetta voi kirjoittaa minusta sanottua -sivulle.
• Jos olet julkaissut tekstejä esim. lehdissä tai blogissa, voit lisätä linkin.

Alumnitarinoissa monipolvisia työpolkuja

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n projektipäällikkö Leena Virratvuoren pääaine oli historia, ja hän on valmistunut lähihoitajaksi. Hän totesi, että heti ei tarvitse tietää mitä haluaa työkseen tehdä. Järjestökentällä työskennellessään hän on heittäytynyt monenlaisiin tehtäviin.

– Ei ole olemassa johtajatyyppiä. Humanisteilla on paljon annettavaa johtamiseen ihmisläheisen lähestymistavan myötä, kertoi Virratvuori, jota johtamistehtäviin lähteminen alun perin mietitytti.

Kuvassa AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen poseeraa iloisena katse oikealle suunnattuna.
Sonja Siekkinen

AtFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen kannustaa opettelemaan jatkuvasti uutta. Erityisesti teknologia-ala kehittyy koko ajan, ja on hyvä olla aallon harjalla. Siekkinen sai medianomi-opintojensa jälkeen mediakulttuurin ja viestinnän maisteriopinnoista teoreettista taustaa verkkosisältöjen parissa työskentelemiseen.

Mikko Nortelan työnkuva Kuhmo-talon toimitusjohtajana on monipuolinen. Hän paitsi mahdollistaa kulttuuritapahtumia, myös ratkoo kiinteistöön liittyviä asioita. Tohtorin tutkinto sekä kirjallisuuden ja musiikkitieteen opinnot ovat hyödyttäneet häntä työelämässä esimerkiksi ongelmanratkaisutaitojen osalta.

Yritysvierailuilla humanistien työmahdollisuuksista

Nolwenture Oy:n office manager Meri Syyslehto esitteli joensuulaista ohjelmistoalan yritystä, joka keskittyy digitaalisiin palveluihin. Nolwenturen kohdalla teknologia tarkoittaa muun muassa teknistä määrittelyä, turvallisuutta, tietojen siirtoa ja ohjelmistokehitystä.

– Nolwenturen perustaja Antti Vikman näkee, että IT-ala ei välttämättä vaadi teknologiapuolen opintoja. Pohjana voi olla kiinnostus, lahjakkuus ja jokin kurssi, Syyslehto siteeraa.

Humanistit voivat työllistyä ohjelmistoalalla hallinnon lisäksi esimerkiksi tekniseksi kirjoittajaksi, analyytikoksi, palvelusuunnittelijaksi ja service designeriksi. Myös saavutettavuuteen liittyviin työtehtäviin työllistyy humanisteja.

Kuvassa lukee: mitä Nolwenturen yritysvierailusta jäi päällimmäisenä mieleen: helpohko hakeutuminen, uusia mahdollisuuksia, yllättävyys, monipuolisuus, oma kiinnostus, loksahtaako, uutta tietoa, uteliaisuus, uudet mahdollisuudet, mukava yhteisö, saavutettavuus, davus kuulostaa hauskalta, mahdollisuudet it alalla
Nolwenturen yritysvierailulla olleiden mietteitä.

Pohjois-Karjalan museo Hilman intendentti Iiris Heino esitteli Joensuun museoiden toimintaa ja henkilökunnan toimenkuvia. Hänen koulutustaustansa on yleisessä ja Suomen historiassa sekä museologiassa. Heinon työnkuvaan kuuluu näyttely- ja suhdetoiminnasta vastaaminen. Museoalalla työskennellessä on osattava myös ohjata omaa työtään ja kohdata ihmisiä. Työ on vastuullista, sillä museoissa pohditaan esimerkiksi, millaisia asioita säilytetään ja miten.

Toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä esitteli Museoalan ammattiliitto MAL ry:n palveluita sekä museoalan monipuolisia työtehtäviä muun muassa yleisö- ja näyttelytöistä markkinointiin ja hallinnointiin. MAL:iin voivat liittyä myös opiskelijat ja hyödyntää liiton palveluita, kuten koulutuksia ja neuvontaa.

– Someosaaminen on tälläkin alalla olennaista. Sitä kannattaa korostaa esimerkiksi harjoitteluun hakiessa, Mäkelä vinkkaa.

Nurminen Logistics Oyj:n viestintäpäällikkö Niina Ylikahri
Tiina Ylikahri

Nurminen Logistics Oyj:n viestintäpäällikkö Tiina Ylikahri valotti logistiikka- ja huolinta-alaa. Yritys tarjoaa muun muassa junarahteja Aasian ja Pohjois-Euroopan välillä. Huolitsijan työtä on huolehtia, että vastaanottaja saa lähetyksen oikeaan aikaan ja paikkaan säädösten mukaisesti.

– Logistiikka-ala on muutakin kuin varasto- ja rekkatyötä. On muun muassa hallintoa ja digipuoli. Monialaisille osaajille on tarvetta ja kielitaito on tärkeää, Ylikahri kertoi.

Ala sopii hyvin humanisteille ja heidän osaamistaan tarvitaan. Töitä on tarjolla oikealla asenteella ja vuorovaikutustaidoilla varustetuille osaajille. Ylikahrinkin opiskelutausta on venäjän kielessä ja kulttuurissa.

Kuvassa lukee lainaus Storytelin PR- ja tapahtumavastaava Noora Kuntulta: "Hyvän tuurin merkitystä ei voi aliarvioida"

Humanistien työnhakustartin päätti Storytel Oy, ääni- ja e-kirjoihin keskittyvä sisältötalo, joka myös jakaa muiden kustantamoiden sisältöjä. Kustannuspäällikkö Aleksi Pöyry kertoi, että kustannustiimissä työskennellessä on tärkeää tunnistaa trendejä ja löytää kiinnostavia sisältöjä.

Storytel käyttää freelancereita muun muassa kääntäjinä, kustannustoimittajina ja oikokuuntelijoina. Freelancerin tärkeitä ominaisuuksia ovat tarkkuus, kielen taju ja soljuvuus, jotta teksti toimii luettuna. Kirjojen lukijoita ovat pääosin ammattinäyttelijät.

Kaupallisessa tiimissä hoidetaan viestintä asiakkaille sekä media- ja vaikuttajasuhteet. Storytelin kumppanuuksista vastaa Aino Greis, jonka työtä on muun muassa löytää yrityksiä yhteistyötahoiksi. Tärkeää työssä ovat muun muassa vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisukyky.

Storyteliläiset antoivat vinkkejä työelämään: oman sydämen ja kiinnostuksen kohteiden seuraaminen sekä avoin mieli. Uran sivupolkuja ei kannata kavahtaa.

– Työelämässä kokemus ja verkostot ovat tärkeitä. Myöskään hyvän tuurin merkitystä ei voi aliarvioida, PR- ja tapahtumavastaava Noora Kunttu sanoi.

 

Teksti ja kuvitus: HUMUS-hankkeen projektisihteeri Miia Hartikainen

Kiitos yhteistyöntäyteisestä vuodesta 2021!

Mitä HUMUS-hankkeessa tehtiin vuonna 2021 ja mitä on luvassa ensi vuonna? Kiitos kaikille toimintaamme osallistuneille humanisteille, työelämän edustajille ja muille yhteistyökumppaneille!

Työelämäviikot ovat vakiinnuttaneet paikkansa

Hankkeen järjestämissä neljässä työelämäviikossa oli yhteensä 39 tapahtumaa ja yli 400 osallistujaa. Tuttuun tapaan viikot sisälsivät organisaatiovierailuja, työelämävalmiuksia kehittäviä valmennuksia ja tietoiskuja yrittäjyydestä. Tilaisuuksissa keskusteltiin mm. digitalisaatiokehityksen tuottamista uusita osaajatarpeista ja uramahdollisuuksista humanisteille.

Mentorointiohjelman suosio jatkuu

Syksyllä käynnistyneessä mentorointiohjelmassa on mukana 18 mentoriparia. Humanististen alojen opiskelijoille ja niiltä valmistuneille mentoreina toimii kokeneita asiantuntijoita muun muassa koulutuksen, terveysteknologian, logistiikan ja teollisuuden parista. Tavoitteena on työelämän hyvien käytäntöjen jakaminen, humanistien osaamisen arvostuksen vahvistuminen ja uramahdollisuuksien avartuminen. Edelliseen ohjelmaan osallistuneiden kokemuksista voit lukea täältä.

HUMUS-hankkeen kevät 2022

Hankkeen viimeinen toimintakausi käynnistyy tammikuussa Tartu toimeen! -työelämäviikolla, joka järjestetään 31.1.–4.2.2022. Luvassa on muun muassa yritysvierailuja (Nurminen Logistics Oyj, Nolwenture Oy ja Storytel Oy), alumnien uratarinoita sekä työhaastatteluklinikka. Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä.

Keväälle on suunnitteilla myös työelämäkumppaneiden kanssa työpajoja ja vierailuluentoja osana kurssitoimintaa. Toukokuun lopussa on aika koota yhteen kolmivuotisen työelämäyhteistyön satoa hankkeen päätöstilaisuudessa. Kerromme myös, millä tavoin humanistisen osaston arkeen juurrutettu tiivis vuorovaikutus työelämän edustajien kanssa jatkuu. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!

Lisätietoa kevään ohjelmasta ja tapahtumiin osallistumisesta julkaistaan hankkeen sivuilla alkuvuoden aikana.

Tartu toimeen! Humanistien työnhakustartti 31.1.–4.2.2022

Kielten, kulttuurien ja historian osaaja – erotu eduksesi työnhaussa! Humanistien työnhakustartissa saat tietoa paikallisista työnhaun tukipalveluista ja vinkkejä erottuvan osaamisportfolion tekemiseen. Pääset myös harjoittelemaan työhaastattelutilannetta. Työnhakustartissa tutustut humanistien urapolkuihin alumnitarinoiden muodossa sekä vierailet mm. ohjelmistoalan, äänikirja- ja kustannusalan sekä logistiikka- ja huolinta-alan työpaikoissa. Vierailut tarjoavat sinulle ensikäden tietoa alojen osaamistarpeista, uramahdollisuuksista ja piilotyöpaikoista sekä erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua ammattilaisten kanssa.

Työnhakustartti on suunnattu Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen (kielet, kulttuurintutkimus ja historia) opiskelijoille ja henkilökunnalle, näiltä aloilta valmistuneille, Itä-Suomesta työtä etsiville humanisteille ja työelämäyhteistyöstä kiinnostuneille yrityksille.

Humanistisen osaston opiskelijat voivat hyödyntää tilaisuuksia portfoliosuorituksissaan (2110041 Osaamisen tunnistaminen ja oppimisportfolio ja 2110042 Asiantuntijaksi kasvamisen portfolio).

Ilmoittautuminen alkaa maanantaina 3.1.2022 ja päättyy perjantaina 28.1.2022. Huom. Työhaastatteluklinikan ilmoittautuminen päättyy jo torstaina 27.1!

Työnhakustartin järjestää HUMUS – Humanisit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) yhteistyökumppaneineen.

OHJELMA

Maanantai 31.1.2022 Täkyjä työnhakuun

TE-live työnhakijan apuna

Aika 31.1. klo 9.00–10.00

Paikka: Teams

TE-live on uusi vuorovaikutteinen rekrytointipalvelu, joka auttaa työnhakijaa ja työntarjoajaa löytämään toisensa. Miten TE-live toimii ja miten humanisti voi sen avulla löytää kiinnostavia työpaikkoja? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa tuottaja Matti Asikainen TE-liven esittelyssä.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/46B4F1CACB6E8F53

TalentHub ja Luotsin palvelut humanisteille

Aika 31.1 klo 10.30–11.15

Paikka: Teams

Uudistunut TalentHub-alusta yhdistää kansainvälisiä osaajia ja Joensuun seudun yrityksiä. Luotsi taas tarjoaa joensuulaisille henkilökohtaista valmennusta esim. työnhakuun. Duuniagentti Antti Räty kertoo, miten TalentHub ja Luotsi voivat olla avuksi sinulle, kun suuntaat työelämään.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/0C116DBEA1FBE467

Työhaastatteluklinikka

Aika 31.1. klo 13.00–15.00

Paikka: Teams

Jännittääkö työhaastatteluun meneminen? Mitä työhaastattelun aikana tapahtuu? Kuinka kannattaisi valmistautua ja mitä ottaa huomioon, jotta haastattelu sujuu? Työhaastatteluklinikalla pääset harjoittelemaan työhaastattelutilannetta käytännössä. Haastattelijoina on kokeneita työelämän edustajia, jotka antavat sinulle haastattelun päätteeksi rakentavaa palautetta. Tavoitteena on, että haastattelun jälkeen sinulla selkeä käsitys siitä, miten työhaastatteluun valmistaudutaan ja mitä haastattelussa tapahtuu, jotta olet valmis tositilanteeseen.

Ilmoittautumislomakkeella sinulta pyydetään tietoa, mitä paikkaa ”haet” haastattelussa. Voit liittää lomakkeelle linkin aitoon harjoittelu- tai työpaikkailmoitukseen tai luonnehtia sinua kiinnostavaa työtehtävää muulla tavoin (esim. työnimike ja organisaatio).

Haastattelijat: Business Joensuun asiantuntija Piia Sallinen ja Joensuun Popmuusikot ry:n vastaava tuottaja Petri Varis sekä muita työelämän asiantuntijoita.

Kohderyhmä ja osallistujamäärä: Työ- tai harjoittelupaikkaa hakevat tai sitä suunnittelevat humanistisen alojen (kielet, kulttuurintutkimus ja historia) opiskelijat ja niiltä valmistuneet. Työpajaan otetaan kahdeksan (8) henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu 27.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/C0D13DC2465B4462

Tiistai 1.2. Osaamisportfoliot ja alumnitarinat

Osaamisportfoliot kuntoon

Aika 1.2. klo 9.00–10.30

Paikka: Teams

Miksi osaamisportfolioon kannattaa panostaa? Mitä etua siitä on työnhaussa? Amanuenssi Meri Kinnunen kertoo, kuinka kokoat opintojesi aikana osaamisportfoliota Kyvyt.fi-alustalle ja miten viimeistelet siitä erottuvan “jokerikortin” työnhakuun.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/5CB73BFD6C18320F

Alumnitarinat

Aika 1.2. klo 13.00–15.45

Paikka: Teams

Historian, mediakulttuurin ja viestinnän sekä kirjallisuuden opiskelu tarjoavat valmiuksia monenlaisiin työtehtäviin. Omista urapoluistaan kertovat Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n projektipäällikkö Leena Virratvuori, atFlow Oy:n UX Designer Sonja Siekkinen ja Kuhmo-talon toimitusjohtaja Mikko Nortela.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/C7C55C80F101D021

Torstai 3.2. Uramahdollisuuksia humanisteille I

Nolwenture Oy

Aika 3.2. klo 12.30–13.45

Paikka: Teams

Nolwenture Oy on Joensuussa toimiva kansainvälinen digitaalisiin palveluihin keskittyvä ohjelmistoalan yritys. Se on kehittänyt mm. lautapelaajille suunnatun Dized-mobiilisovelluksen ja suomalaisten opettajien kanssa OppiPlay-opetusteknologiasovelluksen. Toimistopäällikkö Meri Syyslehto esittelee Nolwenturen toimintaa ja uramahdollisuuksia ohjelmistoalalla.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/A8D9E0D58D8A4489

Pohjois-Karjalan museo Hilma ja MAL ry

Aika 3.2. klo 14.15–16.00

Paikka: Teams

Muistiorganisaatiot ovat muutoksessa 2020-luvulla. Pohjois-Karjalan museo Hilman toimintaa, museoalan osaamista ja työnkuvia esittelee amanuenssi Terhi Rautiainen. Lisäksi kuullaan Museoalan ammattiliitto MAL ry:n palveluista toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä kertomana.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/18E535A16FC20628

Perjantai 4.2. Uramahdollisuuksia humanisteille II

Nurminen Logistics Oyj

Aika 4.2. klo 9.00–10.15

Paikka: Teams

Millaista kieli- ja kulttuuriosaamista tarvitaan logistiikka- ja huolinta-alalla? Kuinka digitalisaatio vaikuttaa kansainvälisen alan kehitykseen ja työnkuviin? Nurminen Logistics Oyj on logistiikka-alan konserni, joka työllistää yli 200 henkilöä Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Viestintäpäällikkö Tiina Ylikahri esittelee alaa, yritystä ja sen tarjoamia uramahdollisuuksia humanisteille.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/8D014EF5B46561E4

Storytel Oy

Aika 4.2. klo 10.30–11.45

Paikka: Teams

Storytel Oy on ääni- ja e-kirjojen suoratoistopalveluja tarjoava ja kustannustoimintaa harjoittava kansainvälinen yritys. Kustannuspäällikkö Aleksi Pöyry kertoo Storytel Oy:n toiminnasta, digitaalisilla kirjamarkkinoilla tarvittavasta osaamisesta ja työtehtävistä.

Ilmoittaudu 28.1. mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/7F577A02ACD91720

// Päivitetty 3.1.2022 Lisätty Alumnitarinoiden salitieto.

Haku päälle 7 – Humanistien työelämäviikko 15.–19.11.2021

Kuvassa on iloisia nuoria ihmisiä, logoja ja teksti: Haku päälle 7 - Humanistien työelämäviikko verkossa 15.-19.11.2021. Ilmoittaudu 14.11. mennessä uef.fi/humus

Kielten, kulttuurintutkimuksen tai historian osaaja – oletko jo valmis työelämään? Marraskuun työelämäviikolla tutustutaan digitalisoituvaan ja kansainvälistyvään työelämään organisaatiovierailuiden, työharjoittelukokemusten ja alumnitarinoiden merkeissä. Lisäksi ohjelmassa on  valmennusta ja työpajoja, joissa pääset kehittämään työelämätaitojasi.

Tilaisuuksiin tulee ilmoittautua ennakkoon 14.11.2021 mennessä.

Kohderyhmät: Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen (kielet, kulttuurintutkimus, historia) opiskelijat ja henkilökunta, näiltä aloilta valmistuneet, Itä-Suomesta työtä etsivät humanistit sekä työelämäyhteistyöstä kiinnostuneet yritykset.

Humanistisen osaston opiskelijat voivat hyödyntää tilaisuuksia portfoliosuorituksissaan (2110041 Osaamisen tunnistaminen ja oppimisportfolio, 2110042 Asiantuntijaksi kasvamisen portfolio).

Työelämäviikon järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR).

OHJELMA

Maanantai 15.11.2021

Yrittäjyysaamu

Aika 15.11. klo 8.30–11.00
Paikka: Teams
Ilmoittaudu 14.11. mennessä: https://link.webropol.com/ep/yrittajyysaamu

Moni humanisti työllistää itsensä yrittäjänä – ehkäpä sinäkin?

Puheenvuorot:

  • Mitä on koulutusyrittäjyys? Minna Halonen, EduEntr – koulutusyrittäjyyttä ja -yhteistyötä -hanke
  • Kuinka toiminimi käytännössä toimii? Sanna Lappalainen, BaseCamp-hanke
  • Kokemuksia yrittäjyydestä, väitöskirjatutkija ja toiminimiyrittäjä Tanja Helminen, kielipalvelu SUOMIHELMI

Työharjoittelukokemuksia ja -tietoa

Aika: 15.11. klo 12.00–13.30
Paikka: Teams
Ilmoittaudu 14.11. mennessä: https://link.webropol.com/ep/harjoittelukokemuksia

Mistä ja miten löytää kiinnostavan harjoittelupaikan? Mitä harjoittelussa kannattaa ottaa huomioon? Tilaisuudessa kuullaan kahden opiskelijan työharjoittelukokemukset ja saadaan tietoa harjoitteluun liittyvistä asioista.

Puheenvuorot:

  • Harjoittelu Maahanmuuttoviraston asiakkuus- ja viestintäyksikössä, Santtu Heikkonen
  • Harjoittelu ISYY:n viestinnässä, Emma Kemppainen
  • Työharjoitteluinfo, amanuenssi Meri Kinnunen

Alumnitarinat

Aika: 15.11. klo 14.00–15.15
Paikka: Teams
Ilmoittaudu 14.11. mennessä: https://link.webropol.com/ep/alumnitarinat2021

Pitkään media-alalla työskennellyt alumni, FM Matti Asikainen kertoo urastaan ja työstään TE-liven tuottajana.

 

Tiistai 16.11.2021

Vierailu: Siun sote, viestintä

Aika: 16.11. klo 10.30–11.30
Paikka: Teams
Ilmoittaudu 14.11. mennessä: https://link.webropol.com/ep/siunsote

Millaista viestinnän osaamista tarvitaan sotealalla? Viestintäjohtaja Susanna Prokkola kertoo Siun soten viestinnästä.

Digitaidot ja ohjelmistoala tutuiksi

Aika 16.11. klo 12.30–14.15
Ilmoittaudu 14.11. mennessä: https://link.webropol.com/ep/ohjelmistoala

Mitä digitaitoja työelämässä tarvitaan? Millaista on työ ohjelmistoalalla?

Puheenvuorot:

  • Työelämän digitaidot nyt ja tulevaisuudessa
  • Mimmit koodaa esittäytyy, Milja Köpsi

Visit Finland & Business Finland: career stories and job opportunities

Date and time: 16th November 14:30–15:45
Place: online, Teams
Register by 14th of November: https://link.webropol.com/ep/visitfinland

What kind of skills and knowledge are needed in the Finnish travel industry? Visit Finland is part of Business Finland that helps companies grow and succeed globally.

  • Visit Finland and the workforce needs in travel industry, Kristiina Hietasaari (Senior Director)
  • Career stories, Heli Hemgård (Communications Manager), Hanna Muoniovaara (Regional Partnership Manager) and Ines Antti-Poika (Manager, Business Events)
  • Internships at Business Finland, Eetu Lillrank (HR Partner)

Keskiviikko 17.11.2021

Vierailu: Yle News Lab

Aika: 17.11. klo 9.00–10.15
Paikka: Teams
Ilmoittaudu 14.11. mennessä https://link.webropol.com/ep/ylenewslab

Millaista on työskennellä tulevaisuuden journalismin, tuotekehityksen ja käyttäjäkokemuksen parissa? Yle News Labin Veera Suomalainen (Product Owner, Uutisvahti) kertoo työstään.

Vierailu: Blancco Oy Ltd

Aika: 17.11. klo 14.30–15.45
Paikka: Teams
Ilmoittaudu 14.11. mennessä https://link.webropol.com/ep/blancco

Blancco on kansainvälinen, joensuulaislähtöinen tiedon hävittämiseen erikoistunut yritys. Miten toimii kansainvälinen työyhteisö IT-alalla ja millaista osaamista alalla kaivataan? HR-koordinaattori Marko Huttunen kertoo.

Torstai 18.11.

Palvelumuotoilua humanisteille (aloituskerta)

Aika: 18.11. klo 9.00–12.00
Paikka: Luotsin tilat, Kauppakatu 29, 80100 Joensuu

Valmistumisen kynnyksellä oleville opiskelijoille ja jo valmistuneille humanisteille suunnatun palvelumuotoilutyöpajan ensimmäinen tapaamiskerta. Työpaja kokoontuu kolme kertaa. Lue lisää ja ilmoittaudu 14.11. mennessä.

Valmennus: Aikaansaamisen taidot haltuun

Aika: 18.11. klo 12.30–16.30
Paikka: Teams

Onko sinulla sata palloa ja keskeneräistä tehtävää yhtä aikaa ilmassa? Aikaansaamisen taidot haltuun -valmennuksessa saat vinkkejä ja välineitä stressittömään tekemiseen niin töissä kuin opinnoissakin. Valmennuksessa tutustutaan kansainvälisesti arvostettuun GTD-menetelmään. Lue lisää ja ilmoittaudu 14.11. mennessä.

Perjantai 19.11.2021

Vertaistyöpaja: Ratkaisuja etätyön haasteisiin

Aika: 19.11. klo 10.15–11.45
Paikka: AG 102, Agora, Yliopistokatu 4, Joensuu
Ilmoittaudu 14.11. mennessä: https://link.webropol.com/ep/vertaistyopaja

Miten pitää yllä motivaatiota myös silloin, kun suorittaa opintoja etänä? Kuormittaako erilaisten digivälineiden käyttö? Miten pitää huolta aikatauluista, vapaa-ajasta ja rentoutumisesta, kun oma koti on myös työpaikka? Rassaako jokin muu etä- ja hybridiopinnoissa? Tule juttelemaan etätyön haasteista ja pohtimaan niihin ratkaisuja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. HUMUS-opiskelijatyöryhmä on mukana järjestämässä työpajaa. Kahvitarjoilu.