Nostoja syksyn ohjelmasta

Ennakkotietona poimintoja tulevan syksyn ohjelmasta:

  • Kaipaatko tukea urapohdintoihisi ja tavoitteidesi kirkastamiseen? Syyskuussa käynnistyvä mentorointiohjelma voi olla sinua varten! Ilmoittautuminen on käynnissä 31.8.2021 asti.
  • HUMUS-opiskelijatyöryhmän toimintaan voi ilmoittautua 1.–16.9.2021.
  • Tule moikkaamaan meitä ja opiskelijatyöryhmämme jäseniä HUMUS-pop-up-pisteelle Agoralle 15. ja 16.9. Luvassa triviaa ja muuta hauskaa.
  • Haku päälle 6 – Humanistien työelämäviikko 20.–24.9.2021. Ohjelmassa kiinnostavia yritysvierailuja, tietoa freelancer-työstä, koulutusta oman työn johtamisesta ym.
  • Myös marraskuussa on luvassa työelämäasiaa. Haku päälle 7 – Humanistien työelämäviikko 15.–19.11.2021. Ohjelmassa yritysvierailuja, tietoa ohjelmisto-osaamisesta ym.

Ilmoittautumiset ja tarkemmat ohjelmat mm. Haku päälle -viikoille julkaistaan syksyllä.

Loma-ajat

HUMUS-tiimi toivottaa kaikille hyvää ja levollista kesää!

Olemme lomalla seuraavasti:
Projektipäällikkö Anna Logrén: 8.7.–4.8.2021
Projektisihteeri Sini Heinoja: 25.6–25.7.2021

Vastuullinen johtaja, professori Risto Turunen: 1.–31.7.2021
Ohjaaja, yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo: 1.–31.7.2021

Mentorointiohjelmaan ilmoittautuminen on käynnissä koko kesän. Syksyn ensimmäinen Haku päälle -työelämäviikko järjestetään 20.–24.9.2021

Kokemuksia mentorointiohjelmasta

Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen mentorointiohjelma toteutettiin ensimmäisen kerran lukuvuonna 2020–2021. Ohjelmaan osallistui 14 mentoria ja 14 mentoroitavaa. Tähän juttuun kokosimme muutaman osallistujan kokemuksia.

Mentori: yrittäjä, viestinnän asiantuntija Anu Ruusila, Cordial Communications oy

Kuvassa Anu Ruusila katsoo kameraan.
Yrittäjä Anu Ruusilalle mentorointi oli antoisa kokemus.

”Mentorointi oli ehdottomasti antoisa kokemus! Olen todella iloinen, kun sain olla mukana vahvistamassa osaavan ja monipuolisen humanistin urapolkua. Itselleni oli arvokasta sanoittaa omaa työtäni viestinnän asiantuntijana ja yrittäjänä. Keskustelut sujuivat kuin vanhoilla kavereilla heti alusta alkaen ja yhteyttä pidetään jatkossakin.”

Mentoroitava: humanisti ja tuleva asiantuntija Riikka Ikonen kirjallisuuden pääaineesta

”Näin puolen vuoden mentorointiohjelman päätteeksi on mukava todeta, että kyllä kannatti! Lähdin ohjelmaan mukaan avoimin mielin ja muistivihko täynnä kysymyksiä. Toiveeni oli kirkastaa mentoroinnin kautta urapolkuani. Tapaamisten myötä huomasin, että humanistinen osaaminen antaa paljon enemmän työelämässä hyödynnettäviä taitoja kuin mitä tiesinkään. Kaiken lisäksi mentorini sattui olemaan aivan huippu alan ammattilainen. Odotin kovasti antoisia keskustelujamme, jotka jatkuvat onneksi myös tulevaisuudessa!”

Mentoroitava: Elina Leimu, kirjallisuuden opiskelija

”Kaikin puolin mentorointiohjelma oli kokemuksena ihan loistava! Opiskelin pääaineenani kirjallisuutta eikä minulla ollut ohjelman alussa minkäänlaista suunnitelmaa, saati hajua siitä, mitä minä alkaisin tekemään sitten valmistuttuani. Olin aika hukassa ja epävarma omista taidoistani. Ohjelmaan kannattaa osallistua varsinkin, jos nämä fiilikset on tuttuja, sillä mentorini onnistui valaamaan minuun uskoa ja antoi konkreettisia vinkkejä työnhakuun, cv:n ja portfolion tekoon, työhaastatteluun sekä maalaili minulle erilaisia mahdollisuuksia, mitä voisin tehdä tutkinnollani valmistumisen jälkeen. Olo ei ole enää yhtä avuton ja hukassa.”

Mentoriksi humanistille syksyllä 2021?

Käynnistämme lokakuussa 2021 toista kertaa mentorointiohjelman humanisteille. Etsimme nyt mukaan vapaaehtoisia mentoreita eri alojen työpaikoista jakamaan työelämän hyviä käytäntöjä ja kokemuksia työelämään hakeutuvien kieli- ja kulttuurialojen osaajien kanssa.  

Voit ilmoittautua mentoriksi täyttämällä sähköisen lomakkeen 31.8.2021 mennessä. Tarkemmat tiedot ohjelmasta löydät alta.

Mitä on mentorointi? 

Mentorointi on vapaaehtoisuuteen perustavaa kokemusten jakamista, tietojen vaihtoa, tukemista ja kannustamista kokeneen työelämässä olevan ja työelämään hakeutuvan henkilön välillä. Kyse on luottamuksellisesta vastavuoroisuuteen perustuvasta suhteesta, jossa molemmat osapuolet oppivat toisiltaan yhteisten keskustelujen kautta. Parhaimmillaan mentorointisuhde on molemminpuolinen oppimiskokemus, joka vahvistaa oman osaamisen ja asiantuntijuuden arvostusta. 

Keitä mentoroitavat ovat? 

Mentoroitavat ovat Itä-Suomen yliopiston humanistisen alojen opiskelijoita ja niiltä valmistuneita kieli- ja kulttuurialojen asiantuntijoita. Aloihin lukeutuvat kieliaineet (esim. suomi, englanti, venäjä, ruotsi), kulttuuriaineet (esim. perinteentutkimus, kirjallisuus, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä) sekä historia. Heille on jo kertynyt oman alan tietämystä, mutta he hakevat vielä asiantuntijuutensa suuntaa työelämässä tai ovat aikeissa hyödyntää osaamistaan uudella tavalla. 

Mentorina saat: 

  • olla mukana uuden asiantuntijasukupolven kasvussa
  •  jakaa omiin kokemuksiisi perustuvia hyviä käytäntöjä työelämässä toimimisesta ja verkostoitumisesta
  •  tuulettaa omaan uraan ja uratavoitteisiin liittyviä odotuksia
  •  kehittää ohjaus- ja vuorovaikutustaitojasi
  • päivittää tietojasi humanistisesta koulutuksesta ja kieli- ja kulttuuriosaamisesta.

Mitä mentorilta odotetaan? 

  • Olet työsuhteessa tai yrittäjä. 
  • Kieli- tai kulttuurialojen osaamisestaon hyötyä alallasi. Ala voi olla humanisteja tyypillisesti työllistävä (esim. viestintä, kääntäminen, koulutus, kulttuuri), mutta myös muu ala (esim. IT, liiketalous, teollisuus), jolla humanistinen osaaminen on tarpeen. Oma koulutuksesi voi olla miltä tahansa alalta. 
  • Olet kiinnostunut keskustelemaan mentoroitavan kanssa avoimesti omasta työstäsi, urastasi sekä mentoroitavan urasuunnitelmista. 
  • Haluat jakaa työkokemuksesi kerryttämiä tietoja ja taitoja sekä oppia uutta mentorointisuhteessa. 
  • Pääset osallistumaanyhteiseenaloitustapaamiseen 1.10.2021 klo 9.15–14.45 (etänä) sekä päätöstapaamisen 14.2.2022 klo 9.15–12.15. Katso myös ohjelman muu aikataulu (alla). 
  • Sinulla on aikaa tavata mentoroitavaasi ohjelman aikana sovitusti esim. kerran kuussa.

Mentorointiohjelman aikataulu mentoreille 

31.5.–31.8.2021: Mentorien ilmoittautuminen osoitteessa https://link.webropol.com/s/mentoriksi2021.

10.6. ja 23.8.2021 klo 15.15–15.45: Avoimet infotilaisuudet mentorointiohjelmasta kiinnostuneille  Teamsissa. Ilmoittaudu kesäkuun infoon tai elokuun infoon. 

1.9.2021–10.9.2021: Ohjelman koordinaattori käy jokaisen ilmoittautuneen kanssa lyhyen, kartoittavan puhelinkeskustelun.

17.9.2021Ilmoittautuneet saavat viimeistään tiedon ohjelmaan mukaan pääsystä ja mentoroitavastaan.  

21.9.2021 klo 8.30–9.15: Mentorointiohjelman orientaatio mentoreille (vapaaehtoinen, etänä, tietoa ja verkostoitumista muiden mentoreiden kanssa).

1.10.2021–14.2.2022: Mentoritapaamiset 

  • Yhteinen aloitustapaaminen mentoripareille 1.10.2021 klo 9.15–14.45. Etänä Teamsissa.
  • Mentoriparien omat tapaamiset. Parit sopivat tapaamistensa aikataulun ja tavan aloitustapaamisessa. Voitte toteuttaa ne esimerkiksi vierailuina työpaikallasi, lounas- tai kahvihetkinä, kävelykokouksina tai videopuheluina. 
  • Välitapaaminen mentoreille 5.11.2021 (vapaaehtoinen, kuulumisten ja kokemusten vaihtoa).
  • Yhteinen päätöstapaaminen mentoripareille 14.2.2022 klo 9.15–12.15. Ensisijaisesti lähitapaaminen JoensuussaMyös hybriditoteutus mahdollinen.

Lisätiedot ja yhteydenotot 

Kysymyksiisi vastaa ohjelman koordinaattori, projektipäällikkö Anna Logrén, +35850 431 7670, anna.logren@uef.fi 

 

Mentorointiohjelma humanisteille 2021–2022

Syksyllä 2021 alkavassa mentorointiohjelmassa Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen opiskelijat ja niiltä valmistuneet pääsevät kirkastamaan uratavoitteitaan ja oppimaan uutta työelämästä jo työkokemusta kerryttäneiden asiantuntijoiden kanssa.

Jos kaipaat tukea uratavoitteidesi selkeyttämiseen, voit ilmoittautua ohjelmaan lomakkeella 31.8.2021 mennessä. Tutustuthan tähän tietopakettiin ennen ilmoittautumista.

Kenelle ohjelma on suunnattu?

Mentorointiohjelma on suunnattu Itä-Suomen yliopistossa opiskeleville, Itä-Suomen yliopistosta valmistuneille ja Itä-Suomesta työtä etsiville humanisteille, jotka tarvitsevat tukea opintojen jälkeisten uratavoitteiden ja niiden saavuttamiseen liittyvien valintojen selkeyttämiseen. Ohjelma sopii myös niille, jotka etsivät uutta suuntaa uralleen.

Ohjelmaan voivat lukuvuonna 2021–2022 ilmoittautua:

  • humanististen pääaineiden maisteriopiskelijat tai maisteriopintonsa tänä lukuvuonna aloittavat
  • humanististen alojen jatko-opiskelijat
  • humanistiselta alalta valmistuneet filosofian maisterit ja tohtorit.

Humanistisia aloja tässä yhteydessä ovat kielet, suomen kieli ja kirjallisuus, kulttuurintutkimuksen suuntautumisalat sekä historia.

Mitä on mentorointi?

Mentorointi tarkoittaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa kokemusten jakamista, tietojen vaihtoa, tukemista ja kannustamista kokeneen työelämässä toimivan henkilön (mentori) ja työelämään hakeutumassa olevan henkilön välillä (mentoroitava/aktori). Kyse on luottamuksellisesta vastavuoroisuuteen perustuvasta suhteesta, jossa molemmat osapuolet oppivat toisiltaan yhteisten keskustelujen kautta. Parhaimmillaan mentorointisuhde on molemminpuolinen oppimiskokemus, joka vahvistaa oman osaamisen ja asiantuntijuuden arvostusta.

Mentoroitavalle pyritään etsimään sopiva mentori hänen toiveidensa ja tavoitteidensa perusteella. Mentorit edustavat työelämän kenttää monipuolisesti.

Mentoroitavalle ohjelma antaa mahdollisuuden:

  • harjoitella oman osaamisen ja vahvuuksien sanallistamista
  • tunnistaa kieli- ja kulttuuriosaamisen soveltamismahdollisuuksia
  • tunnistaa ja selkeyttää omia uratavoitteita
  • tutustua työelämän edustajiin, toimintatapoihin ja osaajatarpeisiin Itä-Suomen alueella
  • kehittää verkostoitumistaitoja
  • kerryttää myös opintopisteitä FM- tai FT-tutkintoon.

Ilmoittautuminen ja ohjelman aloittamisen edellytykset

Voit ilmoittautua ohjelmaan lomakkeella, joka sulkeutuu 31.8.2021 tai kun ilmoittautuneiden enimmäismäärä täyttyy. Lomakkeella kysytään tietoja mm. opintojesi tai työurasi nykytilanteesta ja tavoitteista sekä mentoriin liittyvistä toiveistasi.

Ohjelman aloittamisen edellytyksenä on, että

  • kuulut ohjelman kohderyhmään
  • osoitat haastattelussa sitoutuneisuutesi ja motivaatiosi ohjelmaan
  • sinulle löydetään sopiva mentori.

Ohjelmaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 20 edellytykset täyttävää mentoroitavaa, mikäli kaikille löytyy sopiva mentori.

Ohjelman koordinaattori kutsuu ilmoittautuneet lyhyeen haastatteluun (10–20 min.) viikolla 36. Haastattelussa arvioidaan ilmoittautuneen sitoutuneisuus ja motivaatio osallistua mentoriohjelmaan sekä mentorointiin liittyviä tavoitteita ja toiveita. Haastattelun perusteella ohjelman koordinaattori kartoittaa mentoroitavalle sopivia mentoriehdokkaita. Tuloksista kerrotaan 17.9.2021 mennessä.

Valmistaudu vastamaan haastattelussa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miksi tarvitset mentoria?
  • Mitä työelämätaitoja toivot kehittäväsi mentoroinnin aikana?
  • Mitä odotuksia sinulla on mentorointiohjelmasta?
  • Minkä alan yritysten toimintaan haluaisit Itä-Suomessa tutustua?

 

Mentorointiohjelman aikataulu mentoroitaville

31.5.–31.8.2021: Mentoroitavien ilmoittautuminen mentorointiohjelmaan osoitteessa https://link.webropol.com/s/aktoriksi-2021

10.6. ja 23.8.2021 klo 15.15–15.45: Avoimet infotilaisuudet mentorointiohjelmasta kiinnostuneille. Ilmoittaudu kesäkuun infoon tai elokuun infoon. 

1.9.2021–10.9.2021: Ilmoittautuneiden haastattelut. Mentoriparit muodostetaan haastattelun perusteella ja tulokset ilmoitetaan 17.9.2021 mennessä.

20.9.2021 klo 15.15–16.00: Mentorointiohjelman orientaatio mentoroitaville

1.10.2021–14.2.2022: Mentoritapaamiset

  • Yhteinen aloitustapaaminen mentoripareille 1.10.2021 klo 9.15–14.45. Etänä Teamsissa.
  • Mentoriparien omat tapaamiset. Parit sopivat tapaamistensa aikataulun ja tavan aloitustapaamisessa. Voitte toteuttaa ne esimerkiksi vierailuina työpaikallasi, lounas- tai kahvihetkinä, kävelykokouksina tai videopuheluina.
  • Välitapaaminen mentoroitaville 5.11.2021.
  • Yhteinen päätöstapaaminen mentoripareille 14.2.2022 klo 9.15–12.15. Ensisijaisesti lähitapaaminen Joensuussa. Myös hybriditoteutus mahdollinen.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Kysymyksiisi vastaa ohjelman koordinaattori, projektipäällikkö Anna Logrén, +358 50 431 7670, anna.logren@uef.fi.

 

Projektiosaaminen on humanistille tärkeää

Mitä on projektityö, millaista osaamista se vaatii ja mitä humanistin kannattaa tietää projekteista? Opiskelijatyöryhmän jäsen Salli Pyykkönen pohti aihetta ja haastatteli projektikonkari Sonja Kortelaista.

“Projektityöt eivät tule ainakaan vähenemään tulevaisuudessa, koska lähes kaiken voi tehdä ikään kuin projektina”, sanoo projektipäällikkö Sonja Kortelainen.

Väitettä tukee Sitran Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta -raportin ennuste alustatalouden yleistymisestä teknologisen kehityksen seurauksena. Alustatalous mahdollistaa etenkin projektiluonteisen, verkostomaisen työn yleistymisen. Mutta mitä tietotyötä tekevän humanistin tulisi tietää projektityöstä?

Yleisesti ottaen projekti on työntekoa, jolle on määritelty ennalta tietty kesto, tavoite ja budjetti. Vaikka projektit vaihtelevat aloittain ja tapauskohtaisesti, joitakin lainalaisuuksia projekteihin liittyy toistuvasti, kuten aikamääre ja raportointi.

Esimerkki: HUMUS – humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke on projekti. Sen toteuttaa Itä-Suomen yliopisto, sen kestoksi on määritelty kolme vuotta ja sitä rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelmasta. Tavoite on lähentää humanisteja ja työelämää sekä tuottaa parempia työllistymismahdollisuuksia alan osaajille. Projektissa työskentelee vastuullinen johtaja, ohjaaja, projektipäällikkö ja projektisihteeri. Lisäksi projektin tukena on opiskelijatyöryhmä, johon itsekin kuulun.

Kun kirjoitan työpaikkasivuston hakukoneeseen “projekti”, saan vastaukseksi lukuisia avoimia työpaikkoja: projektipäällikkö, avustajia projektiin, projektin kehittäjä… Työntekijältä odotetaan roolista riippuen muun muassa johtamistaitoja, kykyä itsenäiseen ja ryhmätyöhön, alan asiantuntijuutta, kielitaitoa, taloushallinnon osaamista, suunnittelua ja dokumentointia. Projektityöskentely voisi olla juttusi, jos olet taidoiltasi monipuolinen ja löydät projektin, jossa juuri omasta osaamisestasi on hyötyä.

 

Humanisti projektityötä tekemässä

Sonja Kortelainen on työskennellyt Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksessa projektipäällikkönä vuodesta 2009. Hänen työnkuvansa kattaa osaamisen kehittämisen ja kouluttamisen projektien hallinnointia. Projektit ovat kestoltaan yleensä puolesta vuodesta kahteen vuotta, ja niiden teemat vaihtelevat. Kortelainen on Venäjän kielen ja toimintaympäristön asiantuntija, ja toteutuneet projektit ovat sisältäneet muun muassa käyntejä Venäjällä sekä juridiikkaa, kuten vankiloiden virkamiesvaihdon, tuomioyhteistyöhankkeen ja sovittelutoiminnan kehittämistä. Lisäksi niihin on kuulunut esimerkiksi projekti- ja bisnesosaamisen kouluttamista sekä opettajien täydennyskoulutusta.

Sonja Kortelainen puhumassa hankkeensa koulutuksessa helmikuussa 2020.

Tällä hetkellä Kortelainen tekee töitä kahdessa projektissa. Ensimmäinen keskittyy hyvinvointimatkailuun ja se toteutetaan yhteistyössä kauppatieteiden laitoksen kanssa. Toisen projektin aihe liittyy erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoimintaan, ja siinä on mukana soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Erilaiset yhteiskumppanit tyypillisesti tuovat tarvittavaa osaamista ja tukevat toisiaan projektien toteuttamisessa.

Kortelaisen työnkuvaan kuuluu projektien hallinnointivastuu. Kaikki lähtee ideoinnista ja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa sovitusta rahoituksen hakemisesta. Käytännön toteutuksen hallinnointiin liittyy aikataulusta ja suunnitelmasta huolehtimista. Kortelaisen työhön kuuluu myös koulutusten, matkojen ja tilaisuuksien suunnittelua ja järjestelyä, osallistujien houkuttelua paikalle mainoksilla, viestintää hankkeen toi

minnasta, projektikokouksiin osallistumista eri sidosryhmien kanssa sekä projektin taloudesta vastaaminen. Projektin aikana ja varsinkin loppuvaiheessa tehdään raportointia hankkeesta, mikä on etenkin rahoittajille tärkeää tietoa projektin onnistumisesta.

Kysyin Kortelaiselta, minkälaisia projekteja humanisteille on työelämässä tarjolla. Ensinnäkin humanisteille sopivia projektityyppejä voisivat olla tutkimus- ja kehitysprojektit sekä erilaiset julkishallinnon projektit. Kortelainen kertoo, että yrityksissä on jatkuvasti käynnissä erilaisia projekteja, joista humanisteja voisivat kiinnostaa esimerkiksi henkilöstön kehitykseen liittyvät hankkeet. Myös kunnilla, kaupungeilla ja koulutusorganisaatioissa on hyviä työllistymismahdollisuuksia humanisteille sopivissa projekteissa. Lisäksi kolmannella sektorilla monet yhdistykset toteuttavat jatkuvasti projekteja. Kortelaisen mukaan hyviä työtehtäviä projekteissa humanisteille ovat yleisten projektitehtävien lisäksi asiantuntijaroolit. Esimerkiksi pitkään opetustyötä tehneet voivat päätyä työskentelemään koulutusprojekteissa, ja voivat toimia itse kouluttajina.

 
 Vaihtelevuutta luvassa

Projektityö tarjoaa vaihtelua ja jatkuvasti uutta oppimista, kertoo Kortelainen. Hän kuvailee projektien sopivan uteliaille ihmisille, jotka pitävät monipuolisesta työnkuvasta. Vaihtuvat teemat tarjoavat uutta opittavaa, eikä projektityössä pääse kyllästymään. Projekteissa voi päästä kehittämään asioita, mihin ei muuten välttämättä olisi resursseja. Esimerkkinä Kortelainen mainitsee opetushallituksen koordinoimat ja rahoittamat täydennyskoulutukset, jotka tarjoavat opettajille tärkeää lisäkoulutusta.

Projektityö on vienyt Sonja Kortelaisen moniin paikkoihin. Kuvassa Kortelainen poseeraa venäläisen metsänhoitajan kanssa Lugan alueella vuonna 2007. Hän aloitteli tuolloin uraansa Ruralia-instituutissa.

Projektiin luonteenomaisesti liittyvät yllätykset ja muutokset ovat aina mahdollisia. Jo projektin ideointi- ja rahoitusvaiheeseen liittyy jonkin verran epävarmuutta, sillä kaikki suunnitellut projektit eivät välttämättä toteudu. Kortelaisen neuvo on pitää aina varasuunnitelmaa takataskussa, jos suunnitelmaa joudutaan lennosta muuttumaan. Muutoksen sietäminen ja tarvittaessa nopeatkin päätökset ovat osa projektipäällikön työelämätaitoja.

Kun vuoden 2020 maaliskuussa kansainvälisen projektin toteutus oli tapahtumaa ja osallistujien paikalle saapumista vaille valmis, venäläiset yhteistyökumppanit ilmoittivat yllättäen matkustuskiellosta. Tapahtumaa siirretiin toukokuulle, kunnes alkoi valjeta, että koronapandemia tulee muutamaan kansainvälisten projektien toteuttamista pidemmäksi aikaa. “Tällaisissa tilanteissa korostuvat joustavuus ja kyky nopeisiin päätöksiin”, Kortelainen summaa. Loppujen lopuksi koronapandemian aiheuttama digiloikka on tuonut hyvääkin projektityöskentelyyn. Yhteydenpito on parantunut, ja harvemmat tapaamiset venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa ovat vaihtuneet säännöllisiin noin kuukauden välein pidettäviin Zoom-palavereihin.

Vuorovaikutustaidoilla kohti onnistumisia

Kortelainen kehottaakin projekteissa kiinnittämään huomiota juuri vuorovaikutussuhteisiin sekä tarpeiden huomioimiseen sekä organisaatio- että yksilötasolla työskentelyn helpottamiseksi. Hänen mukaansa on selkeämpää toteuttaa projekti, jossa tavoitteet ja hyödyt näyttäytyvät kirkkaina kaikille osapuolille. Uusien yhteistyökumppanien kanssa olisi hyvä varata aikaa tutustumiseen ja töiden yhteensovittamiseen, koska ne tulevat vaikuttamaan niin aikataulutukseen kuin tulevaan työnjakoonkin. Aikataulussa pysyminen voidaan nähdä yhtenä projektityön haasteena, mutta Kortelainen näkee sen tyypillisempänä teknisissä projekteissa kuin kehittämishankkeissa.

Kortelainen kuvaa onnistunutta projektia sellaiseksi, jossa kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ja tulokset jäävät elämään. Tällöin tavoitteet ovat saavutettu suunnitelman mukaisesti. Myös luotettavat kumppanit ja selkeä työnjako ovat osa onnistunutta projektia.

Miten oppia projektityötaitoja?

Jos nyt innostuit projekteissa työskentelyistä ja haluaisit päästä kehittämään taitojasi, miten ottaa ensimmäinen askel?

Humanistinen koulutus on valmistanut Kortelaista hyvin projektien parissa työskentelyyn. Etenkin graduvaiheessa hän koki oppivansa tekstin ja raportin laatimista, asiakokonaisuuksien hallintaa ja järjestelyä sekä itsenäistä ja vastuullista työotetta. Tärkeäksi ominaisuudeksi hän mainitseekin taidon oppia ja ottaa selvää asioista. “Projektityöt eivät aina koske omaa sisällön asiantuntijuutta, mutta aiheeseen perehtymisestä on hyötyä, koska se auttaa työskentelemään alan ammattilaisten kanssa”, hän kuvailee. Lisäksi raportointi, joka on olennainen osa projekteja, tulee humanistilta kenties luontevasti, jos asioiden analyyttinen tarkastelu on jo valmiiksi tuttua.

Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston sivuainetarjonnassa on Projektiosaamisen opintokokonaisuus. Sen tavoitteina on hankkia talousosaamista ja tutustua markkinointiin, budjetin laatimiseen tai kirjanpitoon sekä vahvistaa viestintä- ja sosiaalisia taitoja sekä hankkia muita projektityössä tarvittavia taitoja. Näitä ovat esimerkiksi työn organisointi ja aikatauluttaminen, itsensä johtaminen ja suurten kokonaisuuksien hallinta.

Hyvin johdetussa projektissa on suurempi todennäköisyys onnistua, joten johtamistaitojen opiskelukaan ei ole huono idea. Oman asiantuntijuuden lisäksi Kortelainen vinkkaa, että taloushallinnon peruskursseista olisi ollut projektipäällikön työssä hyötyä. Toisaalta tarvittavat taidot ovat hänen kohdallaan kehittyneet työelämässä. Lisäksi täydennyskoulutus ei ole koskaan liian myöhäistä. Kun Kortelainen huomasi tarvitsevansa pedagogisia taitoja koulutusten suunnittelussa, hän suoritti Itä-Suomen yliopistolla muutaman hyödyllisen pedagogiikan kurssin.

Ja sitten vaan mukaan projekteihin!

Työharjoitteluvaiheessa, kesätyössä tai valmistumisen jälkeen voi hakeutua projektitehtäviin ja päästä oppimaan tarvittavia taitoja käytännössä. Projektityöt ovat joka kerta erilaisia, joten niiden tekeminen on paras tapa hankkia kokemusta ja totutella kyseiseen työnteon tapaan.

Kortelainen päätyi tekemään projektitöitä jo maisterivaiheen harjoittelussa työskentelemällä Suomessa ja Venäjän Petroskoissa toteutetussa tutkimusprojektissa. Valmistuttuaan venäjän kielen koulutusohjelmasta vuonna 2007 hän siirtyi projektiassistentiksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttiin, ja niin kokemus projektityöstä ja asiantuntijatehtävistä lähti kertymään heti uran alusta alkaen.

Useita projekteissa tarvittavia taitoja ja työkaluja voi hankkia jo opiskeluaikana tai muunlaisessa työssä. Vuorovaikutustaidot, aikatauluissa pysyminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen eivät koskaan mene humanisteilla työelämässä hukkaan. Kortelainen mainitsee ylioppilaskunnassa toimimisen ja muun järjestötoiminnan olleen hänelle hyviä lähtökohtia projektityöskentelyyn. On hyvä harjoitella tavoitteiden saavuttamista määräajassa. Järjestelmällisyys, suunnitelmissa ja aikatauluissa pysyminen sekä tiimien hallinnointi ovat erinomaisia taitoja humanisteille.

Teksti: Salli Pyykkönen
Kuvat: Sonja Kortelaisen albumi

 

 

Yrittäjyysvinkkejä humanisteille 

Rookie Communicationsin toimitusjohtaja Arttu Käyhkö kävi kertomassa Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen opiskelijoille yrittäjyysurastaan, ja mitä hän on oppinut matkan varrella.  

Arttu Käyhkö on vuonna 2016 perustetun markkinointi ja viestintäyritys Rookie Communicationsin perustaja. Kun kutsu kävi, hän saapui kertomaan Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen opiskelijoille yrittämisestä sekä omasta urapolustaan.  

Opiskelijatyöryhmän jäsen, jatko-opiskelija Tuuli Ahonen koosti hänen antamansa yrittäjyysvinkit tähän blogitekstiin. 

1. Hae apua matalalla kynnyksellä 

Aloittelevan yrittäjän kannattaa muistaa, että apua on aina saatavilla, liittyivät aloittavan yrittäjän ongelmat sitten yritysmuodon valintaan, rahoituksen hankintaan, liiketoimintasuunnitelman laatimiseen taikka liikeidean hiomiseenNämä asiat kannattaa pohtia tarkoin läpi jo ennen yrityksen perustamista, sillä ne vaikuttavat siihen, minkälainen yritys syntyy. Yrittäjän alkutaipaleella apuna on esimerkiksi Business Joensuu, josta saa ilmaista yrittäjyysneuvontaa. Yrittämistä voi myös kokeilla helposti kevytyrittäjyyden kautta. Kevytyrittäjyys tarkoittaa yrityksenomaista toimintaa ilman omaa y-tunnusta. Laskutus hoidetaan laskutusyrityksen (esim. Ukko, 4eze, Free-Kevytyrittäjä ja Omapaja) kautta. Lähes kaikkiin koulutusohjelmiin voi myös lisätä yrittäjyysopintoja. 

Lisätietoa: 

2. Keskity olennaiseen 

Käyhkö kannustaa yrittäjiä keskittymään olennaiseen ja keräämään erilaista osaamista ympärilleen. Pohdiskele tarkoin, mitä kaikkea haluat ja voit tehdä itse, ja mitä voit antaa muille tehtäväksi. Itse voi keskittyä omaan osaamiseen, esimerkiksi johonkin erikoisalaan, jolloin muiden tehtävien ulkoistaminen helpottaa omaa arkea ja luo yrittäjän aina tarvitsemia verkostoja. Nämä verkostot ovat yrittäjille tärkeitä, sillä niiden kautta voidaan tavoittaa uusia asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Kun yrittäjä keskittyy omaan osaamiseensa, voi hän myös keskittyä paremmin omaan hyvinvointiinsa. Kaikkea ei tarvitse itse osata, eikä kaikkeen itse venyä. 

3. Ole valmis kaikkeen 

”Yksi puhelinsoitto voi muuttaa kaiken”, Käyhkö muistuttaa.  

Yrittäjän tulisi olla joustava ja varautua muuttuviin olosuhteisiin. Tästä ajankohtaisena esimerkkinä toimii koronapandemia, joka on vaikuttanut yrittäjien arkeen valtavasti. Monien on pitänyt keksiä joustavia ja kokonaan uusiakin tapoja toimia muuttuneessa ja rajoitusten valtaamassa maailmassa. Joustavat ja innovatiiviset toimijat selviävät, tapoihinsa liikaa kangistuneet ovat ongelmissa. Yrittäjien kannattaa myös pohtia yrityksensä toimialan skaalaa; kannattaako erikoistua vai toimia vähänkaikkeakaikille- periaatteella? 

 4. Suunnittele tulevaa 

Vaikka tulevaa on mahdotonta ennustaa, kannattaa sitä hieman pyrkiä suunnittelemaan ja siihen varautumaan. Yksi tapa on laatia yritykselle riskianalyysi sen perustamisvaiheessa. Tässä analyysissä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi henkilöriskejä (esim. uupuminen, ammattitaidon ylläpitäminen) sekä liikeriskit (esim. kilpailu, kysynnän lasku) ja pyrkiä varautumaan niihin konkreettisten toimintasuunnitelmien avulla. Yritykselle voi ja kannattaa kirjata myös strategista suunnitelmaa, joka ohjaa sen suuntaa esimerkiksi seuraavat kaksi, viisi tai kymmenen vuotta. Riittääkö se, että toiminta pysyy käynnissä ja siitä saa elannon, vai halutaanko kehittyä, laajentua tai tehdä uusia aluevaltauksia? 

 5. Nauti vapaudesta, mutta muista vastuu 

Yrittäjyyden, varsinkin yksinyrittäjyyden, merkittävin piirre on vapauden ja vastuun tasapainottelu. Toisaalta yrittäjällä on vapaus tehdä, mitä hän haluaa ja milloin haluaa. Mahdollisuuksia on maailmansivu. Toisaalta yrittäjällä on tietyt velvollisuudet ja vastuut, joista hänen on huolehdittava. Näitä ovat esimerkiksi vakuutusten ja verojen hoitaminen lainmukaisesti. Avuksi yrittäjä voi ottaa esimerkiksi kirjanpitäjän ja tilintarkastajan, jotka avustavat näissä tehtävissä. Yrittäjällä on myös vapaus sekä vastuu hinnoitella työnsä itseHinnoittelussa kannattaa olla uskalias, sillä hintoja on aina helpompi pudottaa kuin nostaa. Oman työn kunnollisen hinnoittelun lisäksi aloittelevan yrittäjän kannattaa satsata tuotteistamiseen, sillä asiakkaiden on siten helpompi ymmärtää, mitä he haluavat ja saavat.  

6. Ole armollinen itsellesi 

Yrittäjän työ ei koskaan lopu, eikä mahdollisuuksien virta ehdy. Riittämättömyyden tunne voi vallata menestyvänkin yrittäjän. Itseään ei kannata uuvuttaa, vaan itselle pitää osata olla armollinen. Omaa jaksamistaan kannattaa seurata ja tehdä muutoksia toimintaan, jos jaksaminen vaarantuu. Käyhkö muistuttaa, että kuten monilla muillakin elämän osa-alueilla, myös yrittäjyydessä on löydettävä tasapaino, ja kertoo varoittavana esimerkkinä omista kokemuksistaan työuupumuksen partaalla käymisestä. Niin voi käydä kenelle tahansa. Tärkeintä on huomata se, tehdä asialle jotakin ja oppia siitä.  

 7. Yrittämisen saa myös lopettaa 

Yrittäjyys ei ole kaikkia varten eikä se ole Käyhkö sanojen mukaan elinkautinen tuomio. Jos yrittäminen ei tunnu omalta, sen voi aina lopettaa. Se on myös osa yrittäjyyden vapautta. Toisinaan vaarana on kuitenkin se, että yrittäminen lopetetaan liian aikaisin, ennen kuin sen maine on ehtinyt levitä kunnolla ja toiminta käynnistyä. Käyhkö kannustaakin yrittäjiä pitkäjänteisyyteen. Tunnetuksi toimijaksi taikka yhden yön sensaatioksi harvoin päästään helpostiYrittäminen voi olla raskasta, mutta se on myös erittäin palkitsevaa summaa Käyhkö lopuksi. 

Lue täältä esimerkkejä humanistiyrittäjistä: 

Teksti: Tuuli Ahonen, HUMUS-opiskelijatyöryhmän jäsen

Avaimia kansainvälistyvän yrityksen rekrytointiin ja viestintään 18.5.2021 klo 8.15–12.00


Lähivuosina työelämä tulee olemaan yhä monikulttuurisempaa ja -muotoisempaa. Miksi yrityksen kannattaa panostaa kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja viestinnän osaamiseensa jo nyt? Mitä etua yritykselle on taustoiltaan erilaisten ihmisten rekrytoimisesta? Entä siitä, että viestinnän ja markkinoinnin kielessä ja kuvastossa huomioidaan ihmisten moninaisuus?  

Yrityksille suunnattu koulutuspäivä tarjoaa tietoa ja konkreettisia menetelmiä monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistämiseen erityisesti rekrytoinnissa ja viestinnässä. Asiantuntijoina ovat tutkimuspäällikkö Shadia Rask (THL) ja yliopistotutkija Tiina Sotkasiira (UEF). Työpajan vetäjänä toimii monimuotoisuusasiantuntija Julia Hämäläinen Inklusiiv oy:stä. 

Tilaisuuden järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke yhteistyössä Koulutustehtaasta kasvua ja Työvoimaa ja opiskelijoita Venäjältä -hankkeiden kanssa. Hankkeita rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). 

Ilmoittaudu osoitteessa https://link.webropol.com/ep/avaimia 16.5.2021 mennessä. 

Ohjelma 

8.15–8.20 Tervetulosanat (järjestäjät)

8.20–9.40 Case: Kulttuuriset kohtaamiset liikkeessä

  • Shadia Rask (tutkimuspäällikkö, THL): Monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt: kokemuksia Moninaisesti parempi -hankkeesta (ESR) 
  • Tiina Sotkasiira (yliopistotutkija, UEF): Ovemme ovat auki kaikille. Vai  ovatko? Monikulttuuriosaaminen työpaikoilla
  • Keskustelu

9.55–11.55 Työpaja: Inklusiivisuus rekrytoinnissa ja viestinnässä (Julia Hämäläinen, Inklusiiv Oy)

11.55–12.00 Päätössanat

 

Haku päälle 5 – Humanistien työelämäviikko verkossa 19.–23.4.2021

Haku päälle -viikko tulee jälleen! Ohjelmassa on työelämäaiheisia verkkotilaisuuksia: alumnien uratarinoita, tutustumista kirjallisuuden saavutettavuuteen ja vientiin sekä paikallisiin yrityksiin. Viikolla pääset myös työstämään CV:si ja työhakemuksesi kuntoon sekä harjoittelemaan työhaastattelutilannetta. Viikko huipentuu Kohti inklusiivista työyhteisöä -tilaisuuteen, jossa perehdytään työelämän monimuotoisuuden, kulttuuristen kohtaamisten ja inklusiivisen johtamisen teemoihin.

Tilaisuudet on suunnattu humanististen alojen (kielet, kulttuurintutkimus, historia) ja niiltä valmistuneille Itä-Suomessa. Myös Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston henkilökunta on tervetullut tilaisuuksiin. Kohti inklusiivista työyhteisöä -tilaisuuteen ovat tervetulleita myös kaikki itäsuomalaiset yritykset ja organisaatiot, jotka haluavat edistää monimuotoisuutta työyhteisössään.

Humanistisen alan opiskelijat voivat käyttää tilaisuuksia hyväksi tutkintoihin kuuluvissa portfolioissa (opintojaksot 2110041 Osaamisen tunnistaminen ja oppimisportfolio ja 2110042 Asiantuntijaksi kasvamisen portfolio).

Viikon järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) yhteistyökumppaneinaan Kieliasiantuntijat ry, MAL ry, TAKU ry, Business Joensuu ja Pohjois-Karjalan Kauppakamari.

Kuhunkin tilaisuuteen on ilmoittauduttava ennakkoon. Linkit ilmoittautumiseen löydät ohjelmasta (alla).

Haku päälle 5 - Humanistien työelämäviikko verkossa 19.-23.4.2021

OHJELMA

Ma 19.4. klo 14.00–16.00: Alumnitarinat

Historian ja kulttuurintutkimuksen opiskelu tarjoavat valmiuksia monenlaisiin työtehtäviin. Omista urapoluistaan kertovat Ilomantsin museosäätiön amanuenssi Heidi Koponen ja Panimo Honkavuori oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Oona Heikkinen.

Ilmoittaudu 18.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/alumnitarinat-huhtikuu2021

 

Ti 20.4. Työelämävierailut: kirjallisuuden saavutettavuus ja vienti

Monet humanistit ovat perinteisesti työllistyneet kirjallisuuteen liittyviin työtehtäviin. Tiistain vierailuissa tutustutaan alan ajankohtaisiin trendeihin: saavutettavuuteen ja kirjavientiin.

Ti 20.4. Klo 10.00–11.15 Kirjallisuuden saavutettavuus: Celia ja opinnäyteyhteistyö

Kuinka opinnäytetyöllä ja sen tuloksilla voi tukea kirjallisuuden saavutettavuutta? Entä millaisia osaajia yhdenvertaisuus- ja saavutettavuustyössä tarvitaan? Opinnäyteyhteistyöstä kertovat saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celian viestintäasiantuntija Johannes Koski, englannin kielen opiskelija Jussi Huisman ja ohjaaja, professori Mikko Laitinen.

Ilmoittaudu 19.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/celia

Ti 20.4. klo 12.00–13.15 Kirjallisuusvienti: FILI Kirjallisuuden vientikeskus

Kirjallisuusvienti on nopeasti kasvava ala. Mihin suuntaan ala kehittyy ja millaisille osaamiselle on kysyntää? Kirjallisuuden vientikeskus FILI edistää suomalaisen kirjallisuuden vientiä ja kääntämistä. Sen toiminnasta kertoo tiedotuspäällikkö Silja Hakulinen.

Ilmoittaudu 19.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/fili

Ti 20.4. klo 14.00–15.15 Kirjallisuusvienti: Helsinki Literary Agency Oy

Millainen on kirjallisuusagentuurien rooli kotimaisen kirjallisuuden viennissä? Helsinki Literary Agency Oy on neljän kustantamon (Gummerus, Schildts & Söderströms, Siltala ja Teos) yhteisyritys. Toimitusjohtaja Urpu Strellman esittelee yrityksen toimintaa ja kirjallisuusagentin työtehtäviä.

Ilmoittaudu 19.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/helsinki-literary-agency

 

Ke 21.4. Työelämävierailut: Pohjois-Karjalan monet mahdollisuudet

Humanistista osaamista voi hyödyntää Pohjois-Karjalassa esimerkiksi kansainvälisessä liiketoiminnassa, markkinointiviestinnässä, toimitustyössä sekä matkailussa. Keskiviikon 21.4. etävierailuilla tutustutaan kolmeen pohjoiskarjalaiseen työpaikkaan.

Ke 21.4. klo 10.00–11.15 Vierailu: Abloy Oy

Abloyn lukitusratkaisut ovat tunnettuja niin Suomessa kuin maailmallakin. Abloy on osa ruotsalaista ASSA ABLOY konsernia, jolla on asiakkaita ympäri maailmaa. Millaista uutta osaamista kansainvälinen yritys kaipaa? Yritystä esittelee HR Business Partner Nina Hynninen.

Ilmoittaudu 20.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/abloy

Ke 21.4. klo 12.00–13.15 Vierailu: Sanomalehti Karjalainen

Millaista on työ maakuntalehdessä 2020-luvulla? Millaista osaamista markkinoinnissa ja toimitustyössä tarvitaan? Karjalaisesta kertovat markkinointiasiantuntija Emma Savimäki ja toimituspäällikkö Jyrki Utriainen.

Ilmoittaudu 20.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/karjalainen

Ke 21.4. klo 14.00–15.15 Break Sokos Hotel Bomba

Break Sokos Hotel Bomba on uudistunut kylpylähotelli Bomban karjalaiskylän tuntumassa Nurmeksessa. Millä tavalla paikalliskulttuuri näkyy alueen matkailussa? Millaista osaamista matkailualalla tarvitaan? Break Sokos Hotel Bombasta kertoo hotellinjohtaja Sanna Tenhunen.

Ilmoittaudu 20.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/sokos-hotel-bomba

 

To 22.4. Työpajat: Valmistaudu työnhakuun!

Torstain työpajoissa työelämän asiantuntijat ovat apunasi, kun etsit tai harkitset hakevasi työ- tai harjoittelupaikkaa.

To 22.4. klo 10.30–12.00: Erottuva CV ja hakukirje – näin teen vaikutuksen työnantajaan

Kuinka erotut eduksesi työnhaussa CV:n ja hakukirjeen avulla? Mitä kaikkea niiden laatimisessa ja päivittämisessä on syytä huomioida? Työpajassa ammattijärjestöjen asiantuntijat kertovat hyvän ansioluettelon ja hakukirjeen perusteista työnantajanäkökulmasta. Pienryhmissä pääset esittelemään oman ansioluettelosi ja hakukirjeesi, ja saat niiden viimeistelyyn asiantuntijoilta rakentavaa palautetta. Samalla opit muiden osallistujien saamasta palautteesta ja vertaiskeskustelusta.

Osallistuminen edellyttää ennakkovalmistautumista: voit laatia CV:n ja hakukirjeen työ- tai harjoittelupaikkaan, johon olet hakemassa tai johon voisit kuvitella tulevaisuudessa hakevasi. Voit myös laatia CV:n ja hakukirjeen ilmoittautumisen yhteydessä saatuun esimerkkikohteeseen. CV ja hakukirje on toimitettava 12.4. mennessä.

Kouluttajat: asiantuntija Taina Ukkola (Kieliasiantuntijat ry), yhteisösuunnittelija Vilja Byström (Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestä TAKU ry) ja järjestökoordinaattori Heta Hedman (Museoalan ammattiliitto MAL ry)

Kohderyhmä ja osallistujamäärä: Työpaja on avoin työ- tai harjoittelupaikkaa hakeville tai hakua suunnitteleville humanistisen alojen (kielet, kulttuurintutkimus ja historia) opiskelijoille ja niitä valmistuneille. Työpajaan otetaan 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu 12.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/cv-tyonhakukirje

Taku ry:n logoKieliasiantuntijat ryMAL ry:n logo

 

To 22.4. klo 13.00–15.00: Työhaastatteluklinikka

Jännittääkö työhaastatteluun meneminen? Mitä työhaastattelun aikana oikeastaan tapahtuu? Kuinka kannattaisi valmistautua ja mitä ottaa huomioon, jotta haastattelu sujuu? Työhaastatteluklinikalla pääset harjoittelemaan työhaastattelutilannetta käytännössä. Haastattelijoina on kokeneita työelämän edustajia, jotka antavat sinulle haastattelun jälkeen rakentavaa palautetta haastattelusta. Tavoitteena on, että haastattelun jälkeen sinulla selkeä käsitys siitä, miten työhaastatteluun valmistaudutaan ja mitä haastattelussa tapahtuu, jotta olet valmis tositilanteeseen.

Ilmoittautumislomakkeella sinulta pyydetään tietoa, mitä paikkaa ”haet” haastattelussa. Voit liittää lomakkeelle linkin aitoon harjoittelu- tai työpaikkailmoitukseen tai luonnehtia sin

ua kiinnostavaa työtehtävää muulla tavoin (esim. työnimike ja organisaatio).

Haastattelijat: Business Joensuun asiantuntijat Piia Sallinen ja Timo Hartikainen, Kauppakamarin asiantuntija Suvi Valoharju-Moller sekä muita työelämän asiantuntijoita

Kohderyhmä ja osallistujamäärä: Työ- tai harjoittelupaikkaa hakevat tai sitä suunnittelevat humanistisen alojen (kielet, kulttuurintutkimus ja historia) opiskelijat ja niiltä valmistuneet. Työpajaan otetaan 12 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu 12.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/haastatteluklinikka

Business Joensuun logo Pohjois-Karjalan Kauppakamarin logo

 

Pe 23.4. klo 9.00–14.30: Kohti inklusiivista työyhteisöä

Suomalainen työelämä on yhä monikulttuurisempaa, -kielisempää ja -muotoisempaa. Ovatko kaikki työntekijät, työnhakijat ja asiakkaat organisaatiossa yhdenvertaisia? Miten monimuotoisuutta ja osallisuutta voi edistää, ja mitä hyötyä siitä on? Yrityksille, muille työelämän edustajille ja aihepiiristä kiinnostuneille suunnattu Kohti inklusiivista työyhteisöä -tapahtuma pureutuu näihin kysymyksiin asiantuntijapuheenvuorojen ja työpajan muodossa.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://blogs.uef.fi/humanistit-uudistuvassa-tyoelamassa/2021/02/25/inklusiivinen-tyoyhteiso/

 

 

Kohti inklusiivista työyhteisöä 23.4.2021

Aika: pe 23.4.2021 klo 9.00–14.30
Paikka: verkossa

Suomalainen työelämä on yhä monikulttuurisempaa, -kielisempää ja -muotoisempaa. Ovatko kaikki työntekijät, työnhakijat ja asiakkaat organisaatiossa yhdenvertaisia? Miten monimuotoisuutta ja osallisuutta voi edistää, ja mitä hyötyä siitä on?

Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijapuheenvuoro monimuotoisuuden edistämisestä organisaatioissa (johtava asiantuntija Barbara Bergbom, Työterveyslaitos). Lisäksi ohjelmassa on puheenvuoroja monikulttuurisista kohtaamisista sekä työpaja inklusiivisesta johtamisesta. Tilaisuus on suunnattu erityisesti Itä-Suomen alueen yrityksille sekä humanististen alojen osaajille, mutta kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulolle.

 

OHJELMA

AAMUPÄIVÄ

Klo 9.00–10.30 Barbara Bergbom (TTL, johtava asiantuntija): Monimuotoisuus työyhteisön voimavarana ja haasteena

  • Alustus ja keskustelua. Keskustelua vetämässä Sami Tanskanen (UEF:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta ja JoMoni ry).

Klo 10.30–11.15 Monikulttuuriset kohtaamiset liikkeessä

  • Jaana Vuori (UEF, professori): Arjen kansalaisuuden isoja ja pieniä tapahtumia
  • Olga Davydova-Minguet (UEF, apulaisprofessori): Voiko maahanmuuttaa historiaan? Suomen venäjänkieliset ja rajoja ylläpitävät muistipolitiikat

Ilmoittaudu aamupäivän ohjelmaan 21.4. mennessä: https://link.webropol.com/ep/inklusiivinentyoyhteiso

ILTAPÄIVÄ

Klo 12.00–14.30 Työpaja: Inklusiivinen johtaminen

Kouluttaja: monimuotoisuusasiantuntija Julia Hämäläinen (Inklusiiv Oy)

Inklusiivinen johtaminen -työpajassa perehdytään inklusiivisuuteen menestyvän liiketoiminnan ja hyvinvoivan työyhteisön edellytyksenä. Osallistujat saavat tietoa inklusiivisuutta tukevien rakenteiden ja toimintatapojen luomiseen sekä erityisesti inklusiivisen johtamisen roolista ja merkityksestä niiden saavuttamiseksi. Työpajaan sisältyy pienryhmätyöskentelyä. Kouluttajana toimii monimuotoisuusasiantuntija Julia Hämäläinen (Inklusiiv Oy). Työpajaan otetaan 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu työpajaan 21.4.2021 mennessä: https://link.webropol.com/ep/inklusiivinenjohtaminen

 

Tilaisuuden järjestää HUMUS – Humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke (ESR) osana Haku päälle 5 – Humanistien työelämäviikkoa.

Asiasanat: johtaminen, työelämä, monimuotoisuus, monikulttuurisuus, osallisuus, inkluusio, diversiteetti, humanistit, kielet, kulttuuri

 

// Ohjelmaa päivitetty 1.4.2021: lisätty aamupäiväohjelman keskustelun fasilitoijan tiedot.