Kaikki kirjoittajan alogren artikkelit

Nostoja syksyn ohjelmasta

Kuvassa nuoria henkilöitä kirjojen, tietokoneen ja kahvikupin ääressä sekä logot: ESR, HUMUS, Vipuvoimaa EU:lta, ELY-keskus, UEF

Ennakkotietona poimintoja tulevan syksyn ohjelmasta:

  • Kaipaatko tukea urapohdintoihisi ja tavoitteidesi kirkastamiseen? Syyskuussa käynnistyvä mentorointiohjelma voi olla sinua varten! Ilmoittautuminen on käynnissä 31.8.2021 asti.
  • HUMUS-opiskelijatyöryhmän toimintaan voi ilmoittautua 1.–16.9.2021.
  • Tule moikkaamaan meitä ja opiskelijatyöryhmämme jäseniä HUMUS-pop-up-pisteelle Agoralle 15. ja 16.9. Luvassa triviaa ja muuta hauskaa.
  • Haku päälle 6 – Humanistien työelämäviikko 20.–24.9.2021. Ohjelmassa kiinnostavia yritysvierailuja, tietoa freelancer-työstä, koulutusta oman työn johtamisesta ym.
  • Myös marraskuussa on luvassa työelämäasiaa. Haku päälle 7 – Humanistien työelämäviikko 15.–19.11.2021. Ohjelmassa yritysvierailuja, tietoa ohjelmisto-osaamisesta ym.

Ilmoittautumiset ja tarkemmat ohjelmat mm. Haku päälle -viikoille julkaistaan syksyllä.

Niin muuttuu maailma, niin uudistuu humanistinen koulutus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) julkaisi vastikään korkeakoulujen arvioinnin loppuraportin. Arvioinnin kohteena olivat kauppatieteet ja liiketalous, tekniikka, yhteiskuntatieteet ja humanistinen ala. Kaikilla aloilla substanssiosaamisen rinnalla on eri tavoin pyritty vahvistamaan yleisiä työelämävalmiuksia, jotta valmistuneiden työelämään siirtyminen ja siellä toimiminen olisi sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. Kaikilla aloilla on silti tässä edelleen kehitettävää, raportissa todetaan. Mitä erityisiä kehittämiskohteita humanistisella koulutuksella on?

Humanistisilla aloilla tulisi raportin mukaan panostaa työelämärelevanssin vahvistamiseen, osaamisen näkyväksi tekemiseen, kansainvälisyyteen ja digitaaliseen osaamiseen. Kun koulutuksen kehittämissuosituksia tarkastellaan Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston näkökulmasta, voi todeta, että osastolla on jo pantu toimeksi. Koulutusohjelmien työelämärelevanssia tehtiin näkyväksi edellisen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä vuonna 2017. Samalla opintoihin sisällytettiin portfoliot työelämävalmiuksien kartuttamisen ja oman osaamisen esille tuomisen tueksi. HUMUS-hankkeessa koulutuksen kehittämistyö jatkuu niin, että fokuksessa on työelämärelevanssin vahvistaminen ja osaamisen näkyväksi tekeminen.

Opiskelijat harjoittelevat oman osaamisensa sanallistamista hankkeen järjestämissä tapahtumissa ja työpajoissa suorassa kontaktissa yritysten edustajien kanssa. Oman CV:n tai harjoitus- ja opinnäytteiden tulosten pitsaus potentiaaliselle työntarjoajalle vahvistaa opiskelijan valmiuksia kertoa omasta osaamisestaan rekrytointitilanteissa. Vahvistusta tarjotaan lisäksi mm. ohjatun työnhaastattelusimulaation, hissipuheen ja someprofiilin kirkastamisen muodossa.

Myös opetuksessa kokeillaan erilaisia työelämäyhteistyön muotoja, kuten vierailuluentoja, case-opetusta, yritysvierailuja ja opinnäytetyöaihepankkia. Kokeiluja tarvitaan, sillä humanisteille ainakin Itä-Suomen yliopistossa työelämä on ollut tyypillisesti jotakin kampuksen ”ulkopuolella” sijaitsevaa tai opetusmateriaaleissa näkyvää kuin opetukseen sisällytettyä aktiivista vuorovaikutusta ja kanssakäymistä työelämän edustajien kanssa.

Työelämäyhteistyötä ovat myös mentorointiohjelma ja osaajapooli. Mentorointiohjelmassa valmistumisen kynnyksellä olevien humanistiopiskelijoiden siirtymistä työelämään tukevat yrityksissä työskentelevät asiantuntijat ja (alasta riippumatta) humanistialumnit. Alumnien kokemusta ja esimerkkiä humanistien asiantuntijuudesta tehdään näkyväksi myös hankkeen tapahtumissa ja opetuksessa. Virtuaalisesta TalentHub-alustalle sijoittuvasta osaajapoolista kehitetään vuorovaikutteinen ”yhdyspinta”, jossa tieto alueen työelämän edustajien osaajatarpeista esimerkiksi harjoittelupaikkojen muodossa välittyy humanisteille ja vastaavasti humanistit voivat esitellä osaamistaan työntarjoajille.

Tulevaisuuden työelämätaitoja koskevissa analyyseissä korostuvat monet humanisteille ominaiset taidot. Kriittisen ajattelun, luovuuden, laajojen kokonaisuuksien hallinnan ja ongelmanratkaisutaitojen lisäksi painotetaan yhä enemmän humanistien syväosaamiseen kuuluvaa kulttuurien kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvää ymmärrystä. Nykyinen koulutuksen kehittäminen, muun muassa HUMUS-hankkeen muodossa, on strategisesti viisasta, koska kaikista humanisteista ei tule opettajia, kääntäjiä tai tutkijoita. Tällä hetkellä koulutus kuitenkin tukee vahvimmin juuri näihin tehtäviin suuntaavia. Se, että koulutuksessa huomioidaan työelämävalmiudet ja tulevaisuudessa entistä enemmän myös muunlaisiin työtehtäviin hakeutuvien humanistien taitojen kehittyminen, ei ole uudistamista uudistamisen vuoksi. Se on ennakointia, jossa avataan humanisteille tietä myös uudenlaisiin työnkuviin ja työtehtävien syntymiseen.

– Projektipäällikkö Anna Logrén

Tulevaisuuden osaaja löytyy lähempää kuin arvaatkaan

Todennäköisesti harrasteryhmässäsi, naapurissasi tai työyhteisössäsi on ainakin yksi humanisti. Kun tuo humanisti oli opiskelija, hän kyllä kertoi sukujuhlissa kysyjälle, mitä opiskelee, mutta jos häneltä kysyi, mikä häneltä tulee isona, kovin moni tuskin antoi vastaukseksi humanisti. Humanisti ei ole ammatti- tai virkanimike, joten humanistiksi ei valmistuta samaan tapaan kuin vaikkapa lääkäriksi tai insinööriksi. Sait ehkä kuulla innostuneen ryöpyn ihmisten välisen monikielisen vuorovaikutuksen kognitiivisista prosesseista, jälkikoloniaalisesta kirjallisuudentutkimuksesta, fluideista identiteeteistä, mediateknologioiden kulttuurisista käytänteistä tai rakenteistuneesta vallankäytöstä ja siitä, että olisi hienoa työskennellä sellaisissa tehtävissä, joissa voisi jatkaa näiden aiheiden parissa.

Edellä kuvatut termit ovat ensikuulemalta monelle lähes yhtä vieraita kuin HTML, CSS, PostgreSQL tai CirceCI. Siinä missä ohjelmoijien kiinnostuksen kohteena on tietokoneille ohjeiden laatiminen ja siihen liittyvien ongelmien ratkaiseminen, humanistien käytössä olevat termit ovat syntyneet kiinnostuksesta ihmiseen, ihmisen toimintaan ja toiminnassa syntyviin aikaansaannoksiin. Kuten Ossi Naukkarinen (2012) on tiivistänyt, ”humanisti käsittelee sitä, miten ihminen, ihmisenä, mieltää itsensä, muun maailman sekä ihmisen ja maailman väliset suhteet”. No, mutta onko tuosta sitten mitään hyötyä oikeasti, ja saako tuommoisilla tiedoilla töitä, kysäisee keskustelua sivusta kuunnellut sukulainen viattomasti ja ohimennen. Tottahan toki! vastaamme kuin yhdestä suusta sukujuhlissa istuvan humanistiopiskelijan kanssa.

Ensinnäkin opettajat (kielet, historia jne.) ovat humanisteja. Kohtaat humanistin kirjastossa, museossa, arkistossa ja radiossa, ja luet hänen tekstejään päivittäin selatessasi internetin uutisvirtaa, yrityksen verkkosivuja tai aikakauslehteä. Lukemasi kirjat niin koulussa kuin kotona on todennäköisesti toimittanut tai kirjoittanut humanisti, jonka kädenjälkeä näkee myös mainoksissa, ohjekirjoissa, ohjelmien tekstityksissä ja elokuvissa. Merkkejä humanistien osaamisesta on kaikkialla. Humanisteja työskentelee paljon jo nyt IT-alalla sekä NASA:n ja Abloy Oy:n kaltaisissa yrityksissä viestijöinä, vastuullisuuspäällikköinä ja henkilöstöjohtajina.

Toiseksi, mitä pidemmälle työelämä muuttuu teknologisoitumisen ja muuttoliikkeiden kaltaisten suurten murrosten seurauksena sitä enemmän tarvitaan ymmärrystä ihmisestä ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Elonkirjon kriisiä ei ratkaista perinteisillä menetelmillä yksittäisen ammattikunnan voimin. Insinöörien ja taloustieteilijöiden laskelmat sellaisenaan eivät enää takaa yrityksen menestystä.

Humanisteilla on kaikki edellytykset ottaa nopeasti haltuun uudenlaisia työtehtäviä, joita työelämän murroksessa parhaillaan syntyy. Heillä on myös kaikki edellytykset nousta etujoukkoon luomaan kokonaan uudenlaisia työnkuvia, joilla tulevaisuutta rakennetaan.

Asiakkaiden tarpeiden selvittäminen (ja toisaalta tarpeiden luominen) räätälöityjen palvelujen ja tuotteiden myymiseksi edellyttää monialaista taidollista ja tiedollista osaamista: kuuntelemisen taitoa, laajojen kokonaisuuksien hahmottamista, kriittistä arviointikykyä, tiedonhankinnan, analyyttisen ajattelun, argumentoinnin ja kyseenalaistamisen taitoa sekä historian, kulttuurin ja kielten tuntemusta. Kaikki edellä mainitut ovat humanistien ydinosaamista, oikeasti.

– Anna Logrén, HUMUS-hankkeen projektipäällikkö

Taustakirjallisuutta:

aTalent Recruiting 2019. Nuorten ammattilaisten valmiuden työelämässä. (https://atalent.fi/nuorten-ammattilaisten-valmiudet-tyoelamassa)

Dufva, Mikko 2019. Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina. Sitra, Helsinki. (https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/)

Naukkarinen, Ossi 2012. Mihin humanisteja tarvitaan? Aalto ARTS Books, Helsinki. Tuominen, Visa 2013. Maistereiden työllistyvyys. Itä-Suomen yliopisto, Joensuu.