10.8.2022

Oppeja saksalaisten yritysten ja oppilaitosten toimintamalleista

Tekniikan koulutusta edistävä UpTech-hanke on koonnut yhteen Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun työntekijöitä ratkaisemaan kiperiä haasteita itäsuomalaisessa tekniikan kentässä. Millaisia visioita osaamisesta oppilaitoksilla ja teknologiateollisuuden yrityksillä on seuraaville vuosille? Miten oppilaitokset ja yritykset voisivat tehdä entistä läheisemmin yhteistyötä? Miten sitouttaa osaajat alueelle ja saada työllistymään yrityksiin? Näitä, ja muita mieltä askarruttavia kysymyksiä lähdettiin selvittämään viikoksi […]

8.8.2022

Millainen Suomi on vuonna 2040? Kuljemmeko kohti globaalia Suomea, raaka-aine-Suomea, tilkkutäkki-Suomea vai tasapainoista Suomea?

Suomen suurimmat yliopistokaupungit ja niiden lähiseudut ovat olleet 1990-luvulta lähtien työpaikka- ja talouskehityksen voittajia. Samaan aikaan ydinmaaseudun ja reuna-alueiden kunnat ja keskukset ovat heikentyneet. Hahmottelimme työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta neljä skenaariota vuoteen 2040 kuvaamaan Suomen aluekehityksen mahdollisia kehityskulkuja. Jokainen skenaario havainnollistaa yksinkertaistetun kehityssuunnan seuraaville parillekymmenelle vuodelle. Jo nyt Suomessa on nähtävissä merkkejä kaikista neljästä skenaarioista. […]

22.6.2022

Käyntikortteja, kahvia ja parsaa – kokemuksia vieraanvaraisuudesta UpTechin Saksan opintomatkalla

Tekniikan alan houkuttelevuutta ja korkeasti koulutetun työvoiman saamista Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon edistävän UpTech-hankkeen väki vieraili Hannoverin teollisuusmessuilla keväällä 2022. Monta käyntikorttia ja vierailukutsua vaihdettiin. Kohteliaisuus on tärkeää, vaikka se tuntuisi pintapuoliselta. Matkalla mukana ollut aiemmin koulutusvientiä tehnyt henkilö kertoi UpTech-hankkeen väen bussissa, että paikallisen kulttuurin tunteminen on avainasemassa, kun yhteistyötä tehdään. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa kulttuuriin […]

14.6.2022

Kuntien ja uusien hyvinvointialueiden yhteistyö

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tavalla tai toisella tehty jo pitkään, mutta vuoden 2023 alussa palveluiden järjestämismalli muuttuu. Kuntien järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Kuntien rooli ja vastuu säilyvät kuitenkin pitkälti ennallaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.  Kuntien tulee uuden lain myötä ottaa päätöksenteossaan huomioon päätösten arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Yksi […]

8.6.2022

Lastensuojelun hankala tilanne – kymmenet kunnat eivät pysty noudattamaan lainsäädäntöä

Lastensuojelujärjestelmän tehtävä on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Lastensuojelun tarve on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, eikä kasvu ole taittumassa  lähitulevaisuudessakaan. Kasvu aiheuttaa kovia paineita kunnille. Kuntien on lain mukaan reagoitava lastensuojeluilmoitukseen seitsemässä arkipäivässä, ja mahdollinen palvelutarpeen arviointi on pystyttävä tekemään kolmen kuukauden aikana. Nyt monilla kunnilla on vaikeuksia pysyä lain edellyttämissä aikarajoissa. Kuinka kuntien […]

25.5.2022

Genomivallankumous on parhaillaan käynnissä – mitä se tarkoittaa?

Tieteentekijät ovat tunnetusti maltillisia erilaisten ilmiöiden liioittelussa. Emme todellakaan viittaa esimerkiksi jonkin asian vallankumoukselliseen luonteeseen kevyin perustein. Nyt sellainen on kuitenkin käynnissä, nimittäin genomivallankumous. Genomisekvensoinnin avulla on mahdollista selvittää mikä tekee ihmisestä ihmisen suhteessa muihin nisäkkäisiiin.  Perimien ymmärtäminen auttaa myös ylläpitämään luonnon geneettistä monimuotoisuutta. Samalla on mahdollista vaikuttaa lajikirjon säilymiseen. Vallankumous alkoi käytännössä jo vuonna […]

25.5.2022

Afrika, tuko pamoja? Africa, are we together?

Ever since I entered the doors of the University of Eastern Finland, then University of Kuopio, I heard stories of Africa education and research collaboration. The team of researchers and educators that worked with the UN Food and Agriculture Organisation to develop fisheries and aquaculture on Lake Tanganyika, led by Professor Emeritus Ossi V. Lindqvist […]

28.4.2022

Kotiseututunteet ja turve – miten alueellisuuden korostaminen näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa?

Turpeen energiakäyttö hiipuu väistämättä lähitulevaisuudessa. Marinin hallituksen tavoitteena on vähintäänkin puolittaa energiaturpeen tuotanto vuosikymmenen loppuun mennessä. Venäjään kohdistuneiden pakotteiden vuoksi energiaomavaraisuuden vaatimus on kasvanut ja aiheuttanee jonkinlaisen väliaikaisen muutoksen suhtautumisessa turpeen hyödyntämiseen. Tämä ei kuitenkaan muuta tosiasiaa, että turpeen päästö- ja luontovaikutukset tekevät siitä vaikean energiavaihtoehdon sekä poliittisesti että taloudellisesti. Turpeen energiakäytön alasajo näkyy ennen […]

8.4.2022

“Saisit hävetä Sanna” – Suomen pääministeri naisvihan kohteena

Naisviha on monella tavalla läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Törmäämme siihen niin politiikassa, internetissä kuin arkipäiväisissä kohtaamisissa. Naisviha on valtavirtaistunut ja koskettaa jokaista julkisuudessa esillä olevaa tyttöä ja naista. Naisviha on erityinen ennakkoluulon muoto, joka loukkaa ihmisarvoa.  Se vaikuttaa naisten täysimääräisiin oikeuksiin, sananvapauteen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja osallistumiseen julkiseen keskusteluun. Naisvihaa tuottavat internetin keskustelupalstoilla samat ihmiset, jotka toisaalla […]

14.3.2022

Miksi kouluissa tulee suosia kasvisruokaa?

Suomessa on tarjottu kouluruokaa jo 70 vuoden ajan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Täyden hyödyn saadakseen kunnat suunnittelevat ja toteuttavat kouluruokailun eri toimialojen yhteistyönä. Tärkeän virkistystehtävän lisäksi ruokahetkillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruokakasvatuksen tavoitteita. On siis kyse huomattavasti laajemmasta toiminnasta kuin vain […]