“Saisit hävetä Sanna” – Suomen pääministeri naisvihan kohteena
Naisviha on monella tavalla läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Törmäämme siihen niin politiikassa, internetissä kuin arkipäiväisissä kohtaamisissa. Naisviha on valtavirtaistunut ja koskettaa jokaista julkisuudessa esillä olevaa tyttöä ja naista. Naisviha on erityinen ennakkoluulon muoto, joka loukkaa ihmisarvoa. Se vaikuttaa naisten täysimääräisiin oikeuksiin, sananvapauteen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja osallistumiseen julkiseen keskusteluun. Naisvihaa tuottavat internetin keskustelupalstoilla samat ihmiset, jotka toisaalla […]
Miksi kouluissa tulee suosia kasvisruokaa?
Suomessa on tarjottu kouluruokaa jo 70 vuoden ajan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Täyden hyödyn saadakseen kunnat suunnittelevat ja toteuttavat kouluruokailun eri toimialojen yhteistyönä. Tärkeän virkistystehtävän lisäksi ruokahetkillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruokakasvatuksen tavoitteita. On siis kyse huomattavasti laajemmasta toiminnasta kuin vain […]
Academic community touched by war
In one way or another, we all become faced with the war in Ukraine. We are people working and studying at the university but, first and foremost, we are human beings with our unique thoughts and feelings. We all carry our life history and memories with us, and for some, the war may bear a particular […]
Sota koskettaa yliopistoyhteisössä
Yliopisto on kansainvälinen yhteisö, jossa olemme ensisijaisesti ihmisiä omien ajatusten ja tunteiden kanssa. Sotatapahtumat Ukrainassa läpäisevät tietoisuutemme uutisista siinä määrin, että olemme pakotettuja kukin kuuntelemaan omassa mielessä viriävää mielen tilaa. Kukin työyhteisössä kantaa mukanaan omaa elämänhistoriaansa ja muistojaan, joissa sodalla voi olla yksilöllinen merkityksensä. On tärkeää, ettemme yhteisönä ruoki luuloja tai oletuksia toisistamme kansallisuuden tai […]
Vanhoja ihmisiä ei saa hylätä koteihinsa – Suomessa painotetaan kotihoitoa, mutta siihen suunnatut resurssit ovat aivan liian pienet
Niin Suomessa kuin monessa länsimaassa ikääntymispolitiikkaa on jo pitkän aikaa ohjannut ”paikoillaan vanhenemisen” -eetos. Tavoitteena on, että yhä useampi ikäihminen elää itsenäisesti ja omassa yksityiskodissaan myös viimeisinä elinvuosinaan. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että eläminen itselle tutussa ympäristössä luo merkityksellisyyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä edistää hyvinvointia. Tutusta kodista voi kuitenkin muodostua myös kielteisten kokemusten paikka, jossa iäkkäiden […]
No more Matildas
Every 11th February, institutions around the world celebrate ’The International Day of Women and Girls in Science’. This special day was officially established by the United Nations in 2015, to promote the crucial role of women and girls in the scientific research community. Furthermore, this day highlights the unequal treatment and unconscious bias, which generate […]
LASTU-hanke edistää monialaista yhteistyötä lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi
Lapsistrategia ja sote-uudistus korostavat lapsi- ja perhepalveluissa kokonaisvaltaista työotetta ja varhaista tukea, jotta kasvavia terveys- ja hyvinvointieroja voidaan kaventaa ja lasten hyvinvointia lisätä. Lasten hyvinvoinnin edistäminen yhdistää kaikkia lasten parissa työskenteleviä tahoja. Sosiaali- ja terveys- sekä sivistys- ja koulutusalojen välisen yhteistyön tulisi toimia mahdollisimman saumattomasti, jotta lasten ja perheiden hyvinvointi toteutuisi. Yhteistyö edistää yhteisen osaamisen […]
Elinkautisvankien väkivaltariskin nykyinen arviointijärjestelmä ei ole luotettava
Elinkautiseen vankeuteen voidaan Suomessa tuomita joukkotuhonnasta, törkeästä maanpetoksesta, törkeästä vakoilusta, törkeästä valtionpetoksesta ja murhasta. Elinkautisesta vankeusrangaistuksesta erityisen tekee, että laissa on säädetty vain vähimmäisaika tuomion suorittamiselle, muttei enimmäisaikaa. Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 12 vuotta. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehneellä on mahdollisuus päästä vapauteen 10 vuoden jälkeen. Elinkautisvangin päästäminen […]
“Hiilineutraali tulevaisuus ei ole realistinen nykyisin keinoin” – mitä annettavaa uudenlaisilla materiaaliratkaisuilla on?
Ilmastonmuutos muuttaa ja tulee muuttamaan maapallon olosuhteita dramaattisesti, ellemme pysty löytämään ratkaisuja sen hillitsemiseksi. Suuria muutoksia täytyy tehdä ennen kaikkea energian tuotannossa, kulutuksessa ja liikenteessä. Suurimmaksi ongelmaksi on muodostumassa, ettei kukaan ole valmis luopumaan oikeastaan mistään. Elämäntapojen muuttaminen on erittäin vaikeaa. Voisiko luonnontieteiden keinoin löytää sellaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, joiden avulla voisimme jatkaa elämäämme niin kuin […]
Esityslistalla lopullinen ratkaisu: mitä olemme oppineet 80 vuodessa?
Tänään, päivälleen kahdeksankymmentä vuotta sitten, 20. tammikuuta 1942, Wannsee-huvilalla, Berliinin lounaiskolkassa, kokoontui joukko korkea-arvoisia natsipuolueen ja Saksan hallituksen edustajia. Kokouksen esityslistalla oli yksi asia: lopullisen ratkaisun – Euroopan juutalaisten tuhoamisen – toimeenpaneminen. Päätösten tekeminen kesti puolitoista tuntia. Tämä Wannseen konferenssin nimellä tunnettu tilaisuus oli historiallinen: kokouksen pöytäkirja (tai pikemminkin päätösasiakirja) on säilynyt meille sellaisenaan ja […]