Lääkehoidon ongelmista aiheutuu suuret kustannukset – apteekit on valjastettava tehokkaammin avuksi
Mitä on rationaalinen eli onnistunut lääkehoito? WHO:n mukaan se tarkoittaa, että potilas saa terveydentilansa ja tarpeensa mukaisen lääkehoidon yksilöllisellä annoksella, riittävän pitkään ja mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla sekä potilaalle itselleen että yhteiskunnalle. Suomessa rationaalisen lääkehoidon ulottuvuuksiksi tunnistetaan vaikuttavuus, turvallisuus, taloudellisuus, yhdenvertaisuus ja laadukkuus. Rationaalisen lääkehoidon toteutumisessa on merkittäviä haasteita niin globaalisti kuin meillä Suomessakin. WHO arvioi, […]
Mitä on hyvä tieteellinen käytäntö?
Tiedätkö, mitä on hyvä tieteellinen käytäntö? Tiedätkö velvollisuutesi opettajana, tutkijana, tutkimusryhmän jäsenenä, ohjaajana ja tutkimusviestijänä? Kansallinen tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama asiantuntijaelin, joka pyrkii ehkäisemään tieteeseen kohdistuvaa vilppiä. TENK on julkaissut uudet Hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemistä koskevat ohjeet (HTK2023 -ohje). Ohjeet kuvaavat, millaista on hyvä tieteellinen käytäntö, ja millainen […]
Itä-Suomen yliopisto keräsi arjen pieniä ekotekoja
Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppisen keskus ideoi Arjen pienet ekoteot -haastekampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä yliopistolaisten kestävän kehityksen osaamista ja innostaa arjen pieniin ekotekoihin. Loppuvuonna 2022 toteutimme pilotoivan kyselyn Jatkuvan oppimisen keskuksen henkilökunnalle. Jaottelimme vastaukset Sitran elämäntapatestin mukaan asumiseen, liikkumiseen, matkailuun, ruokaan sekä tavaroiden ja palveluiden hankintoihin liittyviin ekotekoihin. Kampanja jatkui haastamalla yliopiston farmasian sekä ympäristö- […]
Seppo Sajama 1952–2023: Arvostettu ja laaja-alainen tutkija sekä pidetty opettaja
Itä-Suomen yliopiston filosofian professori emeritus Seppo Sajama menehtyi 29.3.2023. Sajama toimi 1980-luvulla filosofian assistenttina Turun yliopistossa, kunnes hänet nimitettiin filosofian apulaisprofessoriksi vuonna 1989 Joensuun yliopistoon. Virka oli aluksi yhteisprofessuuri Kuopion yliopiston kanssa, ja Sajama kävi säännöllisesti opettamassa myös Kuopiossa. Virka muuttui professuuriksi vuonna 1998. Vuodesta 2002 alkaen filosofian oppiaine siirtyi silloiselle julkisoikeuden laitokselle. Sajama jäi […]
Yliopistoseikkailu 2023, osa II: Tekoäly ja tutkimuksen tulevaisuus
Tekoälysovellukset ovat yliopistoille sekä uhka että mahdollisuus. Itä-Suomen yliopisto on ilmoittanut kannustavansa opettajiaan tekoälysovellusten käyttöön. Itse olen suhtautunut tähän kriittisesti. Kritiikin ytimessä ei ole tekoälysovellusten kategorinen vastustaminen. Kysymys on yliopisto-opintojen tavoitteiden tehokkaasta ja yhdenvertaisesta saavuttamisesta. Yliopisto-opetus on luonnollisesti tärkeä asia. Mutta opettaminen ei ole yliopistojen ensisijainen tehtävä. Yliopistojen ytimessä ovat uudet ajatukset, löydökset ja teoriat: […]
Itä-Suomen yliopisto kestävyyskouluttajana
Itä-Suomen yliopistossa (UEF) on syyslukukaudesta 2022 alkaen ollut mahdollista suorittaa Kestävän tulevaisuuden opinnot -niminen opintokokonaisuus – lempinimeltään UEFin kestävyysopinnot [1]. Samana syksynä avattiin myös uusi korkeakoulujen opetusyhteistyöhön perustuva Kestävyysopintojen verkosto [2], jonka organisoimisessa Itä-Suomen yliopisto on ollut päävastuussa. Avaamme blogissa näiden uusien avausten taustoja ja syitä. Kerromme myös lyhyesti, millaisiin opetuksellisiin ideoihin UEFin omat kestävyysopinnot […]
Uskonnottomuus periytyy vahvemmin kuin uskonnollisuus – kirkon kohtalo kytkeytyy nyt millenniaalien tarpeisiin
Akateeminen tietokantahaku sanalla ”millenniaali” nostaa esiin jonkinlaisen irvikuvan siitä, miten nykyisiä nelikymppisiä ja sitä nuorempia sukupolvia on tutkimuksissa tarkasteltu. Jonkinlaisena huipentumana silmään pistää teos “Millenniaalikuiskaaja: Käytännöllinen, tulosorientoitunut taktiikkakirja työskentelyyn maailman suurimman sukupolven kanssa ja sen motivoimiseen.” Tarvitaanko siis tätä sukupolvea varten erityiskoulutettuja kuiskaajia? Raflaavasta nimestään huolimatta kyseinen teos ja kymmenet vastaavat artikkelit edustavat akateemisia tieteellisiä […]
Miten Nikola Teslan loputtoman sähkön piti toimia?
Keksijä Nikola Tesla (1856–1943) uskoi löytäneensä loputtoman universaalin energian lähteen ja langattoman globaalin viestinnän muodon. Teemaa on käyty paljon läpi, mutta Teslan tieteellistä järkeilyä ei ole juurikaan tutkittu. Olen aiemmin tutkinut Maxwellin sähkömagnetismiin liittyneitä tutkimuksia, joiden kautta sain idean ja lopulta kytköksiä Nikola Teslan keksintöihin. Pohdin, perustuiko universaalin sähkön idea Teslan kuvitelmiin vai oliko hänellä […]
Mikromuovikohu on vasta muovihaasteiden jäävuoren huippu
Muoveja tuotetaan yhä enemmän ja käytetään niin monimuotoisesti, että niiden päätyminen ympäristöön on vääjäämätöntä. Mieltämme ovat järkyttäneet esimerkiksi kuvat valtameristä, joissa linnut ja nisäkkäät kuristuvat muoviroskaan tai uutiset Texasin kokoisesta Tyynen valtameren jätepyörteistä. On arvioitu, että jo tällä hetkellä valtamerissä on 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Määrä vain kasvaa globaalisti muovin puutteellisen kierrätyksen ja muovituotteiden pilkkoutumisen […]
Akateemisen urapolun mallia Australiasta
Australialainen yliopistonlehtorina työskennellyt ystäväni kertoi muutamia vuosia sitten ilouutisen: hänestä oli tullut apulaisprofessori. Viime vuonna oli jälleen syytä juhlaan, sillä dekaani nimitti hänet professoriksi. Kummallakin kerralla kyse oli normaalista etenemisestä yliopiston sisällä. Voisiko tällainen uramalli olla mahdollinen Suomessa? Viime vuosina on keskusteltu yliopistojen uramalleista ja erityisesti yliopistonlehtoreiden asemasta, joka on näyttäytynyt akateemisena umpikujana (Wass 2019). […]