Mikromuovikohu on vasta muovihaasteiden jäävuoren huippu
Muoveja tuotetaan yhä enemmän ja käytetään niin monimuotoisesti, että niiden päätyminen ympäristöön on vääjäämätöntä. Mieltämme ovat järkyttäneet esimerkiksi kuvat valtameristä, joissa linnut ja nisäkkäät kuristuvat muoviroskaan tai uutiset Texasin kokoisesta Tyynen valtameren jätepyörteistä. On arvioitu, että jo tällä hetkellä valtamerissä on 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Määrä vain kasvaa globaalisti muovin puutteellisen kierrätyksen ja muovituotteiden pilkkoutumisen […]
Akateemisen urapolun mallia Australiasta
Australialainen yliopistonlehtorina työskennellyt ystäväni kertoi muutamia vuosia sitten ilouutisen: hänestä oli tullut apulaisprofessori. Viime vuonna oli jälleen syytä juhlaan, sillä dekaani nimitti hänet professoriksi. Kummallakin kerralla kyse oli normaalista etenemisestä yliopiston sisällä. Voisiko tällainen uramalli olla mahdollinen Suomessa? Viime vuosina on keskusteltu yliopistojen uramalleista ja erityisesti yliopistonlehtoreiden asemasta, joka on näyttäytynyt akateemisena umpikujana (Wass 2019). […]
Omaishoito – ratkaisu ikääntyneiden hoitovajeeseen vai vastuun palautus perheille
Kansalaisten vastuun kasvattaminen läheistensä hoivaajina on julkilausuttu tavoite. Tämä näkyy esimerkiksi vanhuspoliittisissa asiakirjateksteissä. Niissä läheisten tuottamasta hoivasta rakennetaan ensisijaista vaihtoehtoa. Julkisen sektorin tuottama hoiva määritellään vasta toissijaiseksi keinoksi. Omaishoitosopimuksen voi nähdä joko välineenä sovittaa yhteen aiemmin kunnan, nyt hyvinvointialueen ja kansalaisen välisiä toiveita ja tarpeita. Vaihtoehtoisesti sitä voi pitää keinona siirtää aiemmin kunnalle kuulunut hoivavastuu […]
Osmo Hänninen 1939–2022: Lahjakas tutkija, tiedepoliitikko ja maakunnallinen vaikuttaja
Professori Osmo Päiviö Hänninen kuoli 83-vuotiaana Kuopiossa 14. joulukuuta 2022. Hän oli syntynyt Lahdessa 30. huhtikuuta 1939. Hänen äitinsä kuoli Osmon ollessa 4-vuotias. Kirvesmiesisä jäi kahden pojan yksinhuoltajaksi. Osmo kävi koulunsa Lahdessa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1958. Hän valmistui Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1964 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1966. Lisäksi hän valmistui Turun yliopistosta […]
Onko ujoudesta tullut synti, josta pitää tehdä parannus?
Ujoutta saatetaan pitää arkipuheessa harmittomana ja neutraalina ominaisuutena. Yksilön kokemuksena ja luonteenpiirteenä ujous on kuitenkin paljon problemaattisempi asia. Viime vuosien korkeakoulututkimus on antanut viitteitä, että uudet opiskelijasukupolvet ovat yhä huolestuneempia omasta arvostaan ja kyvyistään työmarkkinoilla. Samalla he ovat myös hyvin tietoisia vallitsevista kyvykkyysideaaleista. Käsitys omasta työelämäkyvykkyydestä liitetään entistä selvemmin tulkintaan omista persoonallisuuden piirteistä. Koettu ulospäinsuuntautuneisuus […]
Liian moni nuori rankaisee itseään ruokavalinnoilla
”Muiden kanssa syödessä tulee vaan sellanen olo, et tämmöinen läski paska ei ansaitse syödä.” Näin puki sanoiksi omaa ruoka- ja kehosuhdettaan eräs tutkimukseemme osallistunut koulutuksen ja työn ulkopuolella oleva nuori aikuinen. Hän halusi rankaista itseään sen takia, että oli päästänyt itsensä omasta mielestään liian lihavaksi. Tällainen ajatus itsestä on osa laajempaa Ruoka itsen rankaisijana -merkityskokonaisuutta, […]
Elintarvikepetosten arviointi rikosprosessissa on epäyhtenäistä
Viime lokakuussa turkulaisissa kaupoissa itse jauhetun jauhelihan laatuvalvonnan lopputulos ylitti uutiskynnyksen: jauhelihan laatu oli isolta osin kelvotonta. Elintarvikkeisiin kohdistuvien rikosten oletetaan myös olevan melko yleisiä. Yhtenä syynä on pidetty pientä kiinnijäämisriskiä. Motiivina elintarvikkeisiin kohdistuviin rikoksiin on yleensä taloudellisen hyödyn tavoittelu. Esimerkkinä on elintarvikkeiden myynti kalliimmalla hinnalla kotimaisina, vaikka ne tosiasiassa olisivat ulkomailta tuotuja. Vanhentuneita tuotteita […]
Alueiden kehittäminen edellyttää laajempaa ymmärrystä monipaikkaisuuden mahdollisuuksista
Monipaikkaisuus on jo nyt osa miljoonien suomalaisten elämää. Keskustelua monipaikkaisuudesta käydään kuitenkin pitkälti vielä käsite- ja ilmiötasolla. Tarkastelun ulkopuolelle jää usein se, millaisia muotoja monipaikkaisuus konkreettisesti saa alue- tai paikallistasolla, ja millaista politiikkaa ja kehittämistoimia tämä edellyttää. Monipaikkaisuudessa on tiivistetysti kyse siitä, että ihmiset viettävät arkea ja vapaa-aikaa yhden kiinteän asuinpaikan sijaan useissa eri paikoissa. […]
Asiantuntijan käyttöohjeet
Työelämä on täynnä asiantuntijoita, asiantuntijatyötä ja asiantuntijaorganisaatioita. Jokaisen on helppo nimetä joku asiantuntija ja asiantuntija-termiin liittyy tietynlaista arvostusta ja kunnioitusta. Mutta mistä itse asiassa puhumme, kun puhumme asiantuntemuksesta ja asiantuntijoista? Entä miten asiantuntijoita voi johtaa? Tutkin sitä työssäkäyville aikuisopiskelijoille tarkoitetuilla Johtajuus ja asiantuntijatyö -kursseilla syntyneiden harjoitusmateriaalien avulla. Asiantuntija on tiedonhaun ekspertti Niin fyysikko, kosmologi, jääkiekkovalmentaja, […]
Kansainvälisen opetuksen monet agendat
Suomalaiset yliopistot pyrkivät kansainvälistymään kovaa vauhtia. Opetuksen osalta se tarkoittaa käytännössä englanninkielisen opetustarjonnan ja -ohjelmien lisäämistä. Vaikka kyse on kapeasta kansainvälisyyskäsityksestä, tarjontaa on tarve lisätä. Tällä hetkellä englanninkielisen opetuksen vähäisyys saattaisi yllättää yhtä lailla kansainvälisyyden juhlapuhujat kuin englannin kielen ylivallan kriitikotkin. Kansainvälisen opetuksen toteutuksen taustalla on kuitenkin monenlaisia motiiveja ja tavoitteita. Nämä motiivit kannattaa tehdä […]