Tutkijakyselyn tuloksista lisäeväitä tutkijoiden aseman ja työurien kehittämiseen
Toteutimme Itä-Suomen yliopistossa kyselyn tutkijoillemme ja opettajillemme heidän asemaansa liittyen ja työn tekemisen olosuhteiden kehittämiseksi vuoden 2024 alussa. Saimme kyselyyn yliopistoyhteisöstämme yhteensä 451 vastausta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 19,5%. Vaikka tutkijoista ja opettajista vain neljännes vastasi kyselyyn, vastaukset antavat arvokasta tietoa kehittämistyön tueksi. Kysely ja sen tulosten pohjalta tehtävät kehittämistoimet ovat osa HRS4R – Human Resources […]
Akateemisen urapolun mallia Australiasta
Australialainen yliopistonlehtorina työskennellyt ystäväni kertoi muutamia vuosia sitten ilouutisen: hänestä oli tullut apulaisprofessori. Viime vuonna oli jälleen syytä juhlaan, sillä dekaani nimitti hänet professoriksi. Kummallakin kerralla kyse oli normaalista etenemisestä yliopiston sisällä. Voisiko tällainen uramalli olla mahdollinen Suomessa? Viime vuosina on keskusteltu yliopistojen uramalleista ja erityisesti yliopistonlehtoreiden asemasta, joka on näyttäytynyt akateemisena umpikujana (Wass 2019). […]
Tutkijanarvointien kansainväliset kehittämistarpeet
Euroopan unionin tiedepolitiikan keskiössä on viime aikoina ollut tarve kehittää tutkija-arviointeja. Tavoitteena on ollut nimenomaan kehittää tutkijauriin ja tutkijarekrytointiin liittyviä arviointeja. Palkkausjärjestelmät perustuvat eurooppalaisissa yliopistoissa valtionhallinnon nimikekohtaisiin linjauksiin ja työehtosopimuksiin, eikä niihin sisälly merkittävää palkka-arviointia. Nämä järjestelmät poikkeavat suomalaisissa yliopistoissa käytössä olevasta, eurooppalaisiin malleihin nähden joustavammasta palkkausjärjestelmästä, jossa on enemmän paikallista ja tehtäväkohtaista soveltamisvaraa, ja […]