Tutkijakyselyn tuloksista lisäeväitä tutkijoiden aseman ja työurien kehittämiseen
Toteutimme Itä-Suomen yliopistossa kyselyn tutkijoillemme ja opettajillemme heidän asemaansa liittyen ja työn tekemisen olosuhteiden kehittämiseksi vuoden 2024 alussa. Saimme kyselyyn yliopistoyhteisöstämme yhteensä 451 vastausta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 19,5%. Vaikka tutkijoista ja opettajista vain neljännes vastasi kyselyyn, vastaukset antavat arvokasta tietoa kehittämistyön tueksi. Kysely ja sen tulosten pohjalta tehtävät kehittämistoimet ovat osa HRS4R – Human Resources Strategies for Researchers -kehittämistyötä (HRS4R).
Yliopistomme on sitoutunut yhteiseurooppalaiseen HRS4R-kehittämistyöhön jo yli vuosikymmen sitten. Monet asiat ovat yliopistossamme jo hyvin, ja tunnustuksena kehittämistyöstä voimme käyttää HR Excellence in Research -laatumainintaa. Tunnistamme kuitenkin myös parannettavaa, ja tutkijoille ja opettajille suunnattu kysely antaa jatkuvalle kehittämistyölle suuntaa.
Tutkijakyselyssä 2024 vahvuutena nousi esille tutkijoidemme kokemus avun saamisesta tutkimustyöhön oman yliopistomme tutkijakollegoilta. Toimivaan UEF-tutkimusyhteisörakenteeseen (Research Community, RC) ja laadukkaaseen monitieteiseen vuorovaikutukseen on kiinnitetty huomioita myös vuoden 2023 tutkimuksen arvioinnin raportissa.
Tutkijakyselyyn vastanneista 90% oli samaa mieltä ”Yliopistomme kunnioittaa tieteen vapautta” -väittämän kanssa, ja 87% vastanneista oli samaa mieltä siitä, että yliopistomme edistää tutkimuseettisten periaatteiden noudattamista. Hyvän tieteellisen käytännön mukainen tutkimuksen tekeminen edellyttää tutkijan aitoa mahdollisuutta valita tutkimusaiheensa ja tutkimuksensa menetelmät. Myöskään tutkimustulosten sisältöön tai esittämiseen ei pidä kohdistaa tieteen riippumattomuutta vaarantavaa vaikuttamista. Yliopistotyönantajaa on erikseen kielletty yliopistolaissa toimimasta työsuhteessa tavalla, joka voi vaarantaa Suomen perustuslaissa turvattua tutkimuksen tai opetuksen vapautta. Tieteen vapauden ja tutkimuksen eettisyyden turvaaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistyötä ja tukimuotojen tarjoamista myös yliopiston ulkopuolelta tulevien painostusyritysten kohtaamiseen.
Tutkijakyselyn tulosten perusteella kehittymistä edelliseen kyselyyn verrattuna olisi tapahtunut etenkin tutkijan ja hänen esihenkilönsä välisten kehityskeskusteluissa. Vuoden 2024 kyselyssä 60% vastaajista oli samaa mieltä siitä, että kehityskeskustelut esihenkilön kanssa tukevat tutkijan omaa kehitystä. Vuonna 2020 samaa mieltä oli vain 27% vastanneista. Huomiota kuitenkin kiinnitti se, että vuonna 2024 vastanneista 42% ilmoitti, ettei heidän kanssaan ole käyty kehityskeskustelua viimeisen vuoden aikana, ja vain puolet vastaajista kokee, että työn edistymistä arvioidaan säännöllisesti. Kehityskeskustelujen käyminen ja niiden sisällön kehittäminen vaatii edelleen panostusta yliopistossamme. Tutkijoiden urakehitystä tukeviksi asioiksi vastaajat nostivat avoimissa kysymyksissä muun muassa uraohjauksen ja mentoroinnin. Käynnistettyjä tutkijakoulutuksen kehittämisen toimia suunnataankin muun muassa uraohjaukseen ja mentorointiin.
Kyselyn tulosten perusteella lisäpanostusta yliopistossamme tarvitaan edelleen tietoisuuden lisäämiseen yliopiston tarjoamien tutkimuksen tuen palveluista sekä tutkijoille tarjolla olevasta tuesta tutkimustiedon levittämiseen. Tutkijat toivovat myös yhä lisää yhteistyötä muiden tutkijoiden kanssa. Tutkijoiden urakehitystä haastavat määräaikaiset työsuhteet, rahoituksen puute ja jatkuva rahoitushakemusten valmistelu sekä ainakin osittain näistä syistä aiheutuva epävarmuus tulevaisuudesta. Strategiamme toimenpiteissä on mainittu tavoitteena uralla etenemistä ja osaamista ylläpitävät vakinaiset työsuhteet. Kyselyn kautta saatu palaute vahvistaa tämän tavoitteen merkitystä sekä konkreettisten toimien merkityksellisyyttä tavoitteen saavuttamiseksi.
Tutkijakyselyn avulla olemme saaneet jälleen hyvän tietopaketin tutkijoidemme ja opettajiemme näkemyksistä. Kehittämistyö jatkuu tulosten tarkemmalla analysoinnilla ja toimenpiteiden suunnittelulla. Tekemistä riittää myös tietoisuuden lisäämisessä HRS4R-kehittämistyöstä, mistä yli 90% vastaajista ei ollut aiemmin kuullut. Jatkamme kuitenkin määrätietoisesti ja toimenpide kerrallaan yliopistoyhteisömme olosuhteiden kehittämistä. Työ tiedeyhteisön hyväksi on haastavaa ja palkitsevaa myös meille henkilöstötehtävissä toimiville. Tukenamme – ja sparraajinamme – on kuitenkin asialleen omistautuneiden osaajien yhteisö! Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita!
Tutkijakyselyn tuloskooste on nähtävissä verkkosivuillamme.
-
Ulla Hurskainen
Henkilöstö- ja hyvinvointijohtaja
-
Jenni Varis
Henkilöstöpäällikkö