24.4.2024

Daniel C. Dennett 1942–2024

Kansainvälisesti tunnettu filosofi Daniel Clement Dennett kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 19. huhtikuuta 2024 Portlandissa, Mainen osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hän oli syntynyt Bostonissa 28. maaliskuuta 1942. Dennett aloitti filosofian opinnot Yhdysvalloissa, ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi Harvardin yliopistosta 1963. Tohtoriksi hän kuitenkin väitteli, vain kaksi vuotta myöhemmin, Oxfordin yliopistossa. Väitöstyötä ohjasi behaviorismista tunnettu filosofi Gilbert Ryle (1900-1976). Työskenneltyään […]

28.7.2023

Tulitikkuleikit, ilmastonmuutos ja liekehtivät lomakohteet: pikakurssi kausaalisen selittämisen problematiikasta

Keskikesä pohjoisella pallonpuoliskolla. Uutisotsikoita hallitsevat eteläisen Euroopan kuumuus ja maastopalot. Myös sosiaalisessa mediassa on kuumaa: nahistellaan siitä, onko maastopalojen syynä globaali ilmastonmuutos vai huolimaton tulenkäyttö. Rapsakka 40 celsiusasteen lämpötila ei näet itsekseen metsää sytytä. Tähän tarvitaan ulkoinen tulenlähde – ihmisen toiminta. Tieteenfilosofi on tästä mielissään. Ei tukahduttavista helteistä. Tai maastopaloista. Ilmastonmuutoksesta puhumattakaan. Vaan somenahistelusta. Se […]

31.3.2023

Seppo Sajama 1952–2023: Arvostettu ja laaja-alainen tutkija sekä pidetty opettaja

Itä-Suomen yliopiston filosofian professori emeritus Seppo Sajama menehtyi 29.3.2023. Sajama toimi 1980-luvulla filosofian assistenttina Turun yliopistossa, kunnes hänet nimitettiin filosofian apulaisprofessoriksi vuonna 1989 Joensuun yliopistoon. Virka oli aluksi yhteisprofessuuri Kuopion yliopiston kanssa, ja Sajama kävi säännöllisesti opettamassa myös Kuopiossa. Virka muuttui professuuriksi vuonna 1998. Vuodesta 2002 alkaen filosofian oppiaine siirtyi silloiselle julkisoikeuden laitokselle. Sajama jäi […]

29.3.2023

Yliopistoseikkailu 2023, osa II: Tekoäly ja tutkimuksen tulevaisuus

Tekoälysovellukset ovat yliopistoille sekä uhka että mahdollisuus. Itä-Suomen yliopisto on ilmoittanut kannustavansa opettajiaan tekoälysovellusten käyttöön. Itse olen suhtautunut tähän kriittisesti. Kritiikin ytimessä ei ole tekoälysovellusten kategorinen vastustaminen. Kysymys on yliopisto-opintojen tavoitteiden tehokkaasta ja yhdenvertaisesta saavuttamisesta. Yliopisto-opetus on luonnollisesti tärkeä asia. Mutta opettaminen ei ole yliopistojen ensisijainen tehtävä. Yliopistojen ytimessä ovat uudet ajatukset, löydökset ja teoriat: […]

8.3.2023

Yliopistoseikkailu 2023, osa I: Tekoäly ja opetuksen tulevaisuus

Mikä on kuuminta hottia koulutuspolitiikassa vuonna 2023? Tekoäly. Erityisesti OpenAI -yhtiön viime marraskuussa julkaisema ChatGPT -sovellus, ja sen luomat uhat ja mahdollisuudet opiskelussa ja tutkimuksessa. Myös Itä-Suomen yliopistossa on reagoitu: hiljattain julkaistun tiedotteen mukaan yliopisto ”kannustaa opettajiaan tekoälysovellusten käyttöön”. Tämä on yliopistolta ihailtavan – poikkeuksellisenkin – sähäkkää reagointia. Julkaistun tiedotteen sisältöön on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti. […]

3.10.2022

Mitä on plagiointi, ja miksi se on väärin? Huomioita tiede- ja tietokirjoittamisen etiikasta

Tuli syksy. Yliopistot aloittivat lukuvuotensa. Perinteitä kunnioittaen yliopistoyhteisö kokoontui sosiaaliseen mediaan voivottelemaan rahoituksenhakutalkoita. Mutta saatiinpa aikaan myös jokasyksyinen tiedepoliittinen kohu: nyt tunteita kuohuttavana teemana on ollut plagiointi tieteessä ja tietokirjallisuudessa. Kirjailija Petterssonin tapaus Tästä kaikki lähti. Toimittaja ja tietokirjailija Maria Pettersson julkaisi elokuun lopussa tietokirjan jännittävistä naisista Suomen historiassa (Pettersson 2022). Kirja on jatkoa Petterssonin […]

20.1.2022

Esityslistalla lopullinen ratkaisu: mitä olemme oppineet 80 vuodessa?

Tänään, päivälleen kahdeksankymmentä vuotta sitten, 20. tammikuuta 1942, Wannsee-huvilalla, Berliinin lounaiskolkassa, kokoontui joukko korkea-arvoisia natsipuolueen ja Saksan hallituksen edustajia. Kokouksen esityslistalla oli yksi asia: lopullisen ratkaisun – Euroopan juutalaisten tuhoamisen – toimeenpaneminen. Päätösten tekeminen kesti puolitoista tuntia. Tämä Wannseen konferenssin nimellä tunnettu tilaisuus oli historiallinen: kokouksen pöytäkirja (tai pikemminkin päätösasiakirja) on säilynyt meille sellaisenaan ja […]

22.9.2021

Tieteen arvot ja tieteen hyödyt: Tieteenfilosofisia terveisiä alkaneelle lukuvuodelle

Keväällä 2021 akateemista keskustelua – tai ainakin keskustelua akatemiasta – hallitsi kysymys tieteen arvovapaudesta. Voiko tiede olla vapaata ideologiosta, arvoista ja poliittisista pyrkimyksistä? Tulisiko sen olla sellaista? Ovatko jotkut tieteenalat enemmän ideologisia kuin toiset? Onko humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus jotenkin erityisellä tavalla ideologisesti värittynyttä? Tuli syksy 2021. Akateemista keskustelua – ja varsinkin keskustelua akatemiasta – […]

15.4.2021

Tiede on empirian ja ideologian kokonaisuus

Helsingin Sanomien pääkirjoitus Professorin kirja paljastaa vasemmistoradikaalien likaiset temput (HS 3.4.2021) on pahoittanut monien yhteiskuntatieteilijöiden ja humanistien mielen. Pääkirjoituksessa linjataan: ”Mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja lopulta taiteellisille aloille, sitä vähemmän akateemisessa kilpailussa on empiriaa ja sitä enemmän ideologiaa.” On hienoa, että Helsingin Sanomat on kiinnostunut tieteenfilosofian peruskysymyksistä. Tämä on nykykeskustelussa tervetullutta. Tiede […]