Tag: Kauppatiede

Posted on

Korona ei nujertanut kansainvälistä yhteistyötä Suomen ja Venäjän rajaseuduilla

”Speak Business: Strategic Planning and Project management in the cross-boarder area” -hankkeen tavoite on ollut lisätä Suomen ja Venäjän rajaseutujen välistä yhteistyötä yhteisten liiketoimintaprojektien avulla. Marraskuussa 2018 käynnistynyt hanke kuului laajaan Karelia CBC -yhteistyöohjelmaan (cross-border cooperation).

Itä-Suomen yliopistosta Speak Business -hankkeeseen osallistuivat Jatkuvan oppimisen keskus (silloinen Aducate) ja kauppatieteiden laitos. Tavoitteenamme oli järjestää projektisuunnitteluun ja -johtamiseen liittyvä kurssi yhteistyössä venäläisen yhteistyöoppilaitoksen (RANEPA) kanssa.

Noin kaksi vuotta kestäneen hankkeen loppuun saattaminen koronapandemian keskellä haastoi toimijat kehittämään uusia toimintatapoja kansainväliseen yhteistyöhön. Tärkein anti oli huomata jälleen, miten yhteistyössä on voimaa, ja kuinka toisilta voi aina oppia uutta. Hankkeen päättyessä voimme huokaista helpotuksesta, ja taputtaa itseämme (ja etänä toisiamme) olkapäälle hyvin onnistuneesta yhteistyöstä!

Hankkeen alusta lähtien hankepartnereiden välillä oli paljon keskusteluja virtuaalisesti ja myös kasvokkain. Tapasimme säännöllisesti ja tapaamiset olivat mieleenpainuvia, koska niissä aloimme todella ymmärtää toisiamme ja toistemme toimintatapoja. Yhteisen opintokokonaisuuden suunnitteluun toi kulttuuristen erojen lisäksi haasteita myös yliopistojemme erilaiset käytännöt. Näiden haasteiden ratkominen yhdessä auttoi meitä oppimaan toisiltamme paljon.

Ennen covid-19-pandemiaa ehdimme matkustaa puolin ja toisin tapaamaan toisiamme. Kuopiossa keskustelimme kurssin sisällöistä ja opiskelijoiden arvioinnista. Petroskoissa pääsimme seuraamaan ja kommentoimaan mielenkiintoisia projekti-ideoita opiskelijoilta sekä tapaamaan paikallisen yliopiston johtoa ja keskustelemaan käytännön yhteistyöstä. On myönnettävä, että kasvokkain tapaamisia ja fyysisesti samassa paikassa keskusteluja on jo ikävä. Kyllä niissä on jotain, mihin virtuaalisilla tapaamisilla ei ihan pääse.

Maaliskuulle 2020 suunniteltu projektijohtamisen kurssi jouduttiin siirtämään useasti. Lopulta päädyimme suunnittelemaan täysin etänä suoritettavaa toteutusta. Digitaalinen seminaari järjestettiin vihdoin syyskuussa 2020. Opiskelijoita saimme mukaan kurssille niin Suomesta kuin Venäjältäkin. Kurssilla paneuduttiin projekti- ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä kulttuurien väliseen viestintään, ja tämän lisäksi opiskelijat opiskelivat myös suomen ja venäjän kieliä yhdessä. Opiskelijapalautteen perusteella uuden oppiminen onnistui hyvin myös digitaalisesti. Opiskelijat pääsivät aidosti luomaan yhteistyötä ja kehittelemään uusia bisnes- ja projekti-ideoita keskenään. Opiskelijat olivat tyytyväisiä kurssiin kokonaisuutena, vaikka fyysiset kohtaamiset jäivät kokonaan puuttumaan.

Osa opiskelijoista jatkoi Suomesta käsin järjestetyn etäkurssin jälkeen vielä projektien kehittämistä jatkokurssilla petroskoilaisen kumppanikorkeakoulun johdolla. Näitä esityksiä kuulimme hankkeen päätösseminaarissa 19.1.2021. Loppuseminaarissa opiskelijoiden lisäksi oli äänessä muitakin hankkeeseen osallistuneita tahoja. Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen johtaja Saara Julkunen tiivisti yhteisen hankkeen annin sanomalla, että vaikka olemme rajan molemmin puolin hyvin lähekkäin, näemmä asiat eri tavoin ja toimimme eri tavoin: ”Vain yhdessä tekemällä saamme silmillemme uudet linssit, joilla voi katsoa maailmaa uudella tavalla.”

Toivomme onnea ja menestystä hankkeen aikana syntyneille yhteistyökumppanuuksille! Korona ei estä rajaseutumme innokasta väestöä tekemästä uusia asioita yhdessä, kotiseutuaan kehittäen. Tällaisessa on ilo olla mukana!

 

Anu-Riikka Kolari.Anu-Riikka Kolari
Speak Business -hankkeen projektitutkija ja kouluttaja
Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos

 

 

Speak Business -hanke rahoitettiin Karelia CBC -yhteistyöohjelmasta, jota rahoittavat Suomi, Venäjä ja Euroopan unioni. Hankkeen toteuttajia olivat Venäjällä Karjalan koulutuksen kehittämissäätiö (KEDF) ja Venäjän kansallisen talouden ja julkisen hallinnon presidentillinen akatemia (RANEPA) sekä Suomessa Itä-Suomen yliopisto ja Management Institute Finland.

Karelia CBC -yhteistyöohjelman logo.

 

Posted on

Dialogitaitoja digiajan johtamiseen

Johtamisen kurssilla opiskelijat miettivät, millainen on hyvä johtaja. Vastauksissa korostui, että hyvä johtaja kuuntelee.

Dialogi (dia = läpi; logos = sana) on vuorokuuntelua, joka synnyttää luottamusta. Kuulluksi tuleminen on voimaannuttava ja innostava kokemus. Dialogi ei ole tiedon jakamista, vaan omien ajatusmallien kyseenalaistamista ja eläytymisestä toisen kokemuksiin. Dialogi edellyttää keskinäistä luottamusta, koska sillä ei ole ennalta määrättyä suuntaa. Dialogissa ei tavoitella harmoniaa, vaan uusia ratkaisuja. Dialogissa luodaan yhteisiä merkityksiä asioille purkamalla ajatus oikeassa tai väärässä olemisesta. Ilman kuuntelemisen taitoa kuulen toisen puheessa vain omat tulkintani, mutta dialogissa annan toiselle luvan vaikuttaa ajatteluuni. Dialogi antaa mahdollisuuden luottaa, vaikka olisin eri mieltä asiasta.

Konfliktien johtamisen kolme teesiä ovat: 1. Kuuntele 2. Kuuntele ja 3. Kuuntele lisää. Dialogi sopii ristiriitojen käsittelyyn, sillä se lisää tilannetajua ja ymmärrystä kokonaisuudesta. Dialogi edellyttää kiireetöntä läsnäoloa: joskus hiljaisemman on opittava puhumaan ja puheliaamman kuuntelemaan. Jos ei saa sanoa sanottavaansa ja koe tulevansa kuulluksi, turhautuminen taannuttaa dialogin ja luottamus kuihtuu. Kun jännitteet syövät organisaation luottamuspääomaa, on ristiriitojen kohtaaminen tärkeämpää kuin niiden ratkaiseminen: ei vältellä, ei paeta eikä piilotella. Tulostavoitteiden puristuksessa dialogi saattaa tuntua hitaalta, mutta ilman dialogia väärinkäsitykset asioiden kulusta saavat helposti vallan. Dialogi on ’oikotie’ yhteiseen ymmärrykseen, sillä huhujen oikominen on aikaa vievää. Dialoginen työkulttuuri auttaa sitoutumaan yhteisiin päätöksiin.

Dialogiin kuuluu keskeneräisyys, kokeilut ja niihin kannustaminen. Erilaiset näkökulmat edellyttävät luottamusta ja rohkeutta. Johtajuus ja esimiestyö -kurssin opiskelija pohti oppimispäiväkirjassaan: ”Pitää uskaltaa kertoa omat ideansa ja ajatuksensa, vaikka toiset saattavat ampua ideat alas. On luotettava kavereihin, ettei ne naura.” Dialogi vahvistaa kollektiivista oppimista ja sen soisi yleistyvän opetuksessa. Jännite aiempien käsitysten ja uusien ajatusten välillä ruokkii uteliaisuutta ja motivoi oppimaan. Dialogi ruokkii analyyttisen ajattelun kehittymistä. Tulevaisuuden asiantuntijuus on aiempaa vuorovaikutteisempaa ja monitieteisempää. Myös jatkuvan oppimisen kulttuuri tarvitsee tuekseen dialogia. Kauppatieteiden laitoksella käynnissä olevassa akkreditointiprosessissa tiivistetään dialogista toimintatapaa elinkeinoelämän kanssa opetuksessa ja tutkimuksessa. Moniäänisyyttä tarvitaan uusien ratkaisujen löytämiseksi yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Mirjami Ikonen

Johtamisen yliopistonlehtori, kauppatieteet

Tutkija Luottamus organisaatiossa -tutkimusryhmässä

Posted on

Huippu-urheilun eväitä johtajuuteen: yhteispeliä, intuitiota ja palautumista

Onnittelut Suomen jääkiekkomaajoukkueelle MM-kultamitalista! Leijonien tarina on joukkueen tarina, jossa on aina viipymiä aiemmista tarinoista ja kokemuksista. Asiat saavat merkityksensä historiaansa vasten. Leijonat osoittivat, että luottamus saa pelaajista parhaimmat puolet esiin. Luottaminen kehkeytyy aiempien kokemusten, mielikuvien ja tulkintojen sekoittuessa nykyhetkeen. Yhdeksi menestyksen avaimeksi päävalmentaja Jukka Jalonen nimesi semifinaalin jälkeen ’pelaamisen toisilleen’ ja aiempien pelien jälkeen ’rajattoman luottamuksen toisiinsa.’ Yhteispeli edellyttää vahvaa luottamusta: on luotettava itseensä, toisiinsa, valmentajaan. Jos luottamus rakoilee, se näkyy tuloksessa.

Huippu-urheiluun liittyy luovuus, yllätyksellisyys. Leijonissa on löydetty yhteispeli, jossa erilaisuudelle ja henkilökohtaisille vahvuuksille on tilaa. Myös menestyvässä organisaatiossa on kykyä tunnistaa toisten ainutlaatuisia piirteitä ja kunnioittaa toisia erilaisuudesta huolimatta – joskus siitä syystä, että toisella on itseltä puuttuvaa osaamista ja taitoa. Onnistumiset ruokkivat onnistumisia myös tutkimuksessa, mikä on tänä päivänä tiimityötä. Väitöstutkimusten ohjaajana tiimityö on erityisen palkitsevaa. Yhdessä oppiminen ja onnistumiset innostavat eteenpäin. Luottamus ruokkii rohkeutta ottaa riskejä ja edetä kohti yhteistä unelmaa, jolloin luottamus vahvistuu entisestään. Koska luottaminen syntyy ja kehittyy suhteissa, se vaatii yhdessä olemista ja vuorovaikutusta. Törmäyttämällä erilaisia kokemuksia ja näkökulmia syntyy uusia oivalluksia. MM-kullan ratkettua asiantuntijoiden kommenteissa vilahti ajatus siitä, että valmentajat valitsevat pelaajia, jotka ovat kanssaan eri mieltä. Mihin samaa mieltä olijoita tarvittaisiin?

Yritysmaailmassa rekrytointivalintoja tehdään usein intuitiolla. Tutkijan näkökulmasta kiinnostavaa on se, että rekrytointeja perustellaan yleensä järkisyin, vaikka valinta olisi tehty tunteella. Useat kokeneet rekrytoijat kuitenkin kertovat tekevänsä valintoja tunteella ja intuitiolla. Rekrytoijien mukaan hyvä hakija oppii ammattitaidon ja oma-aloitteisuuden, mikäli asenne on oikea ja halua riittää. Rekrytoijat kertovat, että jos pienikin asia jää vaivaamaan, rekrytointi jää tekemättä. Toisaalta valitsijat katuvat virherekrytointeja, jotka olisivat jääneet tekemättä, jos päätöksen tekijät olisivat luottaneet intuitioonsa.

Intuitiotutkija Asta Raami on tunnistanut erilaisia tietämisentapoja, kuten päättely, auktoriteetteihin tukeutuminen, kokemusperäinen tietämys sekä intuitiivinen tieto. Intuitio on esimerkki tietämisen tavasta, jota tekoäly ja robotiikka ei vielä pysty jäljittelemään. Asiantuntijan intuitiivinen tietämys syvenee pitkän kokemuksen ja harjaantumisen myötä, ja hän kykenee ratkaisuihin, joita ei jälkeenpäin voi selittää muuten kuin että hän vain tiesi, mitä piti tehdä. Kyseessä on oman tietämyksen, kokemuksen yhdistäminen, jossa voidaan luoda jotain uutta ja ylittää oman asiantuntijuuden rajat, kuten Raami intuition mahdollisuuksista puhuu. Jotain tällaista tapahtuu parhaimmillaan huippu-urheilussa ja -tutkimuksessa, mutta myös aivan tavallisessa organisaatioarjessa. On opittava tunnistamaan älykäs intuitio ja annettava sille aikaa.

Huippu-urheilusta riittää ammennettavaa johtamiseen, esimerkiksi palautuminen on tärkeimpiä työhyvinvoinnin teemoja. Ylikunto lamaannuttaa urheilijan, mutta palautuminen, uni ja lepo tuottavat tuloksia. Unta laiminlyödään helposti, mutta aivotutkijoiden mukaan seuraukset ovat vakavat. Rentoilulle ja juhlalle on onnistuneen projektin jälkeen paikkansa. Leijonien juhlat ovat koko kansan juhla, samoin tohtoripromootio on yliopistoyhteisön yhteinen akateeminen juhla kesäkuussa Joensuun kampuksella ja ensi vuonna Kuopiossa. Tervetuloa juhlimaan!

Mirjami Ikonen

Johtamisen yliopistonlehtori, kauppatieteet

Tutkija Luottamus organisaatiossa -tutkimusryhmässä

Posted on

Sopivatko jääkiekkojoukkueen arvot työyhteisön johtamiseen?

Kun johtamisen tutkija-opettaja seuraa tv-lähetystä Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkueen kultajuhlasta Vancouverista, hänen huomionsa kiinnittyy yhtäkkiä pukukopin seinällä oleviin kolmeen sanaan. Kyseessä on NHL:n Vancouver Canukcs -joukkueen halli, jonka pukukopin seinällä on joukkueen arvot kolmeen sanaan tiivistettynä.

Integriteetti tarkoittaa lahjomattomuutta, tinkimättömyyttä, rehellisyyttä ja vilpittömyyttä – oikein toimimista silloinkin, kun se ei ole helpoin vaihtoehto. Moraalista selkärankaa kysytään erityisesti silloin, kun on tehtävä vaikeita päätöksiä. Suoraselkäisyys ja johdonmukaisuus ovat johtamisen perustaa samoin kuin oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Ei herätä luottamusta, jos johtaja käyttäytyy kuin tuuliviiri eikä organisaatiossa tiedetä mistä tänään tulee. Arvaamattomuus herättää pelkoa ja epävarmuutta. Pelot syövät luottamusta ja sen rikkoutuminen suuntaa voimavaroja selvittelyihin ja väärinkäsitysten oikaisuihin – joskus nekin toki paikallaan.

Joukkuepelaajan ja johtajan luonnetta testataan, kun on kyse toimimisesta omien arvojen mukaan. Sanojensa mittaisena oleminen ei ole aina helppoa. Tiukan paikan tullen kysytään luonnetta. Käyttäytymistä ohjaavat pohjimmiltaan arvot, mutta luonteen kehittäminen ei kuitenkaan ole johtajuusoppaiden suosikkiaiheita. Luonteen kehittäminen on ajoittain kovaa ja kivuliasta työtä. Itsetuntemuksen lisääntyminen ei aina ole mukavaa. Omien pimeiden puolien tunnistaminen voi olla tuskallista. Itsetuntemusta voi kehittää reflektoimalla omaa tapaansa toimia eri tilanteissa. Kyky reflektoida, valmius tarkastella itseään realistisesti, on kehittymisen edellytys. Niin joukkuepelaamisessa kuin työyhteisössä on tärkeää, että jokainen kykenee tarvittaessa katsomaan peiliin.

Kunnioitus ja arvostus ovat työyhteisön luottamuksen rakentumisen perusainesta. Arvostaminen työpaikalla alkaa tervehtimisestä. Pienikin huomioiminen antaa mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi, mihin meillä ihmisinä on syvä tarve. Kunnioittaminen asiantuntijatyöyhteisössä tarkoittaa paitsi toisen osaamisen ja kokemuksen arvostamista myös kollegoiden työajan kunnioittamista. Kunnioittamista on myös se, että työpaikan ihmissuhteissa ei tavoitella henkilökohtaista etua. Molemminpuolinen kunnioitus ruokkii luottamusta, työyhteisön aineetonta pääomaa.

Kun luottamus työpaikalla säröilee, toisia kunnioittava, suoraselkäinen toimija uskoo lähtökohtaisesti ihmisen hyvyyteen ja kykenee antamaan uuden mahdollisuuden. Tällaista armollisuutta tarvitaan työpaikan ihmissuhteissa, koska kukaan meistä ei ole täydellinen. Inhimillisinä olentoina jokainen meistä tekee virheitä, huomaamattaankin. Suoraselkäisyyttä ja luonnetta osoittaa oman rehellisen mielipiteen kertominen niin, ettei se sälän takana puhuttaessa muutu. Tunneäly ja intuitio ovat avuksi toisten tunteiden aistimisessa ja huomioonottamisessa. Ne ovat opittavissa ja opetettavissa olevia taitoja, joita voi opetella ja kehittää koko elämän ajan. Oppiminen päättyy vasta siinä hetkessä, kun oppija ajattelee, ettei ole enää mitään opittavaa.

Kompleksisessa, yhteenkietoutuneessa maailmassa asioihin voi vaikuttaa pieninkin teoin. Kun johtajuus nähdään vaikuttamisena, niin johtajuus leviää organisaatiossa positioon sidottua johtajuutta laajemmalle. Tilanteen mukainen, vaihtuva ja ’virtaava’ jaettu johtajuus on hedelmällinen lähtökohta innovaatioille ja kehittämiselle. Johtajuus leviää organisaatiossa, kun jokainen jäsen pääsee vaikuttamaan tulokseen joukkuepelaajien tavoin. Tällainen organisaatio luo edellytyksiä menestyä muuttuvassa moniulotteisten verkostojen maailmassa.

Kolme sanaa kopin seinällä siis olivat integrity, character ja respect. Niillä päästään pitkälle.

Mirjami Ikonen

Johtamisen yliopistonlehtori, kauppatieteet

Tutkija Luottamus organisaatioissa -tutkimusryhmässä