Yksilöllisempi tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja hoito on avain myös kustannusten hillitsemiseen
Tyypin 2 diabetes on sairaus, jonka oireena on kohonnut verensokeripitoisuus. Diabetesta hoidetaan elintapahoidolla. Jos se ei riitä, tarvitaan avuksi lääkehoitoa. Diabetesta sairastaa noin joka kymmenes suomalainen. Sairastavien määrä on lähes kolminkertaistunut kahden edellisen vuosikymmenen aikana. Syinä määrän suurelle kasvulle on taudin riskitekijöiden kuten keskivartalolihavuuden yleistyminen väestössä. Diabetes aiheuttaa sekä potilaalle että yhteiskunnalle kustannuksia niin hoidon […]
ArtWell: Sosiaalinen hyvinvointi kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin keskiöön
Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -selvityshankkeen (ArtWell) yhtenä osatavoitteena oli selvittää asiantuntijalähtöisen tutkimuksen avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan kustannushyötyyn ja -vaikutukseen liittyviä tekijöitä ja mekanismeja. Tässä blogikirjoituksessa esitellään sidosryhmätyöpajasta ja yhdeksän avainasiantuntijan haastatteluista saatuja osatavoitteen tuloksia. Pääset tutustumaan hankkeessa aiemmin toteutetun kirjallisuuskatsauksen tuloksiin täältä. Lähtökohtia kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä hankkeessa ihmisen hyvinvointiin vaikuttavaa merkityksellistä toimintaa taiteen ja kulttuurin […]
Tutkijanarvointien kansainväliset kehittämistarpeet
Euroopan unionin tiedepolitiikan keskiössä on viime aikoina ollut tarve kehittää tutkija-arviointeja. Tavoitteena on ollut nimenomaan kehittää tutkijauriin ja tutkijarekrytointiin liittyviä arviointeja. Palkkausjärjestelmät perustuvat eurooppalaisissa yliopistoissa valtionhallinnon nimikekohtaisiin linjauksiin ja työehtosopimuksiin, eikä niihin sisälly merkittävää palkka-arviointia. Nämä järjestelmät poikkeavat suomalaisissa yliopistoissa käytössä olevasta, eurooppalaisiin malleihin nähden joustavammasta palkkausjärjestelmästä, jossa on enemmän paikallista ja tehtäväkohtaista soveltamisvaraa, ja […]
ArtWell: Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi on vähäistä ja tarvitsee ennakkoluulotonta yhteiskehittämistä toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi
Millaisia lähestymistapoja kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin on käytetty ja millaista tutkimusta tällä hetkellä tarvitaan päätöksenteon tueksi? ArtWell-selvityshankkeessa on kartoitettu kulttuurihyvinvointitoimintaan ja sen arviointiin liittyvää tutkimusta sekä selvitetty tarpeita jatkoa varten. ArtWell-selvityshanke syventyy kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -hanke (ArtWell) on keväällä 2022 käynnistynyt selvityshanke, jossa tarkastellaan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia sekä kehitetään toimenpidesuosituksia arviointitoiminnan jatkokehitykseen Suomessa. […]
Climate change in a box of wasps
Summer is not over yet. There are still festivals and barbeques. With butterflies… and wasps. Many people consider wasps ugly and useless. However, researchers from the University of Eastern Finland and the Finnish Museum of Natural History (Luomus) don’t think so. Let’s see what makes these insects so interesting! Wasps aren’t just annoying creatures. They […]
Oppeja saksalaisten yritysten ja oppilaitosten toimintamalleista
Tekniikan koulutusta edistävä UpTech-hanke on koonnut yhteen Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun työntekijöitä ratkaisemaan kiperiä haasteita itäsuomalaisessa tekniikan kentässä. Millaisia visioita osaamisesta oppilaitoksilla ja teknologiateollisuuden yrityksillä on seuraaville vuosille? Miten oppilaitokset ja yritykset voisivat tehdä entistä läheisemmin yhteistyötä? Miten sitouttaa osaajat alueelle ja saada työllistymään yrityksiin? Näitä, ja muita mieltä askarruttavia kysymyksiä lähdettiin selvittämään viikoksi […]
Millainen Suomi on vuonna 2040? Kuljemmeko kohti globaalia Suomea, raaka-aine-Suomea, tilkkutäkki-Suomea vai tasapainoista Suomea?
Suomen suurimmat yliopistokaupungit ja niiden lähiseudut ovat olleet 1990-luvulta lähtien työpaikka- ja talouskehityksen voittajia. Samaan aikaan ydinmaaseudun ja reuna-alueiden kunnat ja keskukset ovat heikentyneet. Hahmottelimme työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta neljä skenaariota vuoteen 2040 kuvaamaan Suomen aluekehityksen mahdollisia kehityskulkuja. Jokainen skenaario havainnollistaa yksinkertaistetun kehityssuunnan seuraaville parillekymmenelle vuodelle. Jo nyt Suomessa on nähtävissä merkkejä kaikista neljästä skenaarioista. […]
Käyntikortteja, kahvia ja parsaa – kokemuksia vieraanvaraisuudesta UpTechin Saksan opintomatkalla
Tekniikan alan houkuttelevuutta ja korkeasti koulutetun työvoiman saamista Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon edistävän UpTech-hankkeen väki vieraili Hannoverin teollisuusmessuilla keväällä 2022. Monta käyntikorttia ja vierailukutsua vaihdettiin. Kohteliaisuus on tärkeää, vaikka se tuntuisi pintapuoliselta. Matkalla mukana ollut aiemmin koulutusvientiä tehnyt henkilö kertoi UpTech-hankkeen väen bussissa, että paikallisen kulttuurin tunteminen on avainasemassa, kun yhteistyötä tehdään. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa kulttuuriin […]
Kuntien ja uusien hyvinvointialueiden yhteistyö
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tavalla tai toisella tehty jo pitkään, mutta vuoden 2023 alussa palveluiden järjestämismalli muuttuu. Kuntien järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Kuntien rooli ja vastuu säilyvät kuitenkin pitkälti ennallaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntien tulee uuden lain myötä ottaa päätöksenteossaan huomioon päätösten arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Yksi […]
Lastensuojelun hankala tilanne – kymmenet kunnat eivät pysty noudattamaan lainsäädäntöä
Lastensuojelujärjestelmän tehtävä on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Lastensuojelun tarve on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, eikä kasvu ole taittumassa lähitulevaisuudessakaan. Kasvu aiheuttaa kovia paineita kunnille. Kuntien on lain mukaan reagoitava lastensuojeluilmoitukseen seitsemässä arkipäivässä, ja mahdollinen palvelutarpeen arviointi on pystyttävä tekemään kolmen kuukauden aikana. Nyt monilla kunnilla on vaikeuksia pysyä lain edellyttämissä aikarajoissa. Kuinka kuntien […]