Category Archives: Markku Laakso

Biolääketieteen 400 menestyksellisintä tutkijaa maailmassa vuosina 1996-2011

Tutkimuksen tuloksellisuutta voidaan mitata viittausten lukumäärällä, h-indeksillä sekä lehtien Impact Factor-luvulla (IF) niillä tieteenaloilla, joihin nämä mittaukset soveltuvat (mm. lääketiede, luonnontieteet). Nämä kriteerit eivät sovellu kuitenkaan kaikille tieteenaloille (esim. humanistiset tieteenalat). Viittausten lukumäärä on varsin luotettava tutkijan menestyksellisyyden mittari, joskaan se ei välttämättä kerro tutkijan panoksesta julkaisun synnyssä.

Siteerausten perusteella voidaan laskea ns. Hirsch-indeksi (h-indeksi), joka kuvaa tutkijan eniten siteerattujen julkaisujen lukumäärää. Jos tutkijan h-indeksi on 50, on hänellä 50 julkaisua, joita on siteerattu vähintään 50 kertaa. Erittäin menetyksellisen tutkijan h-indeksi ylittää hänen ikänsä, koska tutkijanuran pituus on tärkeä h-indeksiin vaikuttava tekijä.

IF-luku on puolestaan tiedelehden merkittävyyttä kuvaava luku, joka lasketaan lehden kaikkien artikkelien saamien viittausten lukumäärän keskiarvon perusteella kahden edellisen vuoden aikana. Jos esim. tiedelehden IF-luku oli 5 vuonna 2012, se tarkoittaa, että vuosina 2010 ja 2011 lehdessä julkaistuihin artikkeleihin on viitattu vuoden 2012 aikana keskimäärin viisi kertaa. IF-luku ei kuvaa yksittäisen tutkijan menestyksellisyyttä, vaan tiedelehdessä julkaistujen kaikkien artikkeleiden keskimääräistä viittausmäärää. Suomessa Helsingin yliopiston kirjasto seuraa lääketieteen tutkijoiden menestyksellisyyttä vielä ns. Terkko-indeksillä, joka perustuu julkaisujen IF-lukuun, tiedelehden tärkeyteen ko. tutkimusalalla (tiedelehtien ’ranking’) ja julkaisujen määrään viimeisten 12 tai 36 kuukauden aikana.

Mikään edellä kuvatuista mittareista ei ole yksinään riittävä, mutta yhdessä ne antavat varsin hyvän kuvan kunkin tutkijan tutkimustoiminnan menestyksellisyydestä. Mittarit myös korreloivat varsin hyvin keskenään. Jos tutkija julkaisee tutkimuksensa korkean IF-luvun lehdessä, on todennäköistä, että artikkeliin viitataan myös useammin kuin sellaiseen tutkimukseen, joka julkaistaan vähemmän arvostetussa lehdessä. Useat tutkimukset, jotka on julkaistu korkean IF-luvun tiedelehdissä kasvattavat samalla myös tutkijan h-indeksiä.
Professori John P.A. Ioannidis Stanfordin yliopistosta työtovereineen julkaisi tutkimuksen (Boyack KW, ym. Eur J Clin Invest. 2013; 43: 1339–65) 400 menestyksellisimmistä biolääketieteen tutkijoista maailmassa vuosina 1996-2011 käyttäen lähdeaineistonaan Scopus-tietokantaa, joka sisältää kaikkien tutkijoiden julkaisutiedot.

Tietokannassa oli kaikkiaan 15 153 100 tutkijaa, joiden vuosina 1996-2011 julkaisemien tutkimusten viittausmäärät ja h-indeksi laskettiin vuoden 2011 lopussa. 149 655 tutkijalla (n. 1% tutkijoista) h-indeksi oli vähintään 20. Tutkijoita, joiden h-indeksi oli 50, oli yhteensä 5185 ja tutkijoita, joiden h-indeksi oli 70, oli yhteensä 717. Listalle valittiin tutkijoita, joiden h-indeksi oli suurin ja joilla oli eniten siteerauksia. Valtaosa näistä 400 tutkijasta tuli Yhdysvaltojen yliopistoista (64%), etenkin Harvardista. Seuraavaksi eniten tutkijoita oli Iso-Britanniasta (8.5%), Japanista (4.8%), Hollannista (4.8%), Saksasta (4.0%), Kanadasta (3.2%) ja Rankasta (2.8%). Suomesta listalle pääsi kolme tutkijaa, akatemiaprofessori Kari Alitalo (Helsingin yliopisto), akatemiaprofessori Markku Laakso (Itä-Suomen yliopisto) ja professori (emeritus) Jaakko Tuomilehto (Helsingin yliopisto).  Muut Pohjoismaat eivät sijoittuneen Suomea paremmin, sillä Ruotsista listalla oli myös kolme tutkijaa, Tanskasta kaksi ja Norjasta ei yhtään.

Professori John P.A. Ioannidis Stanfordin yliopistosta työtovereineen lähettivät muutama kuukausi sitten kaikille 400 listalle sijoittuneille tutkijoille kyselyn, jolla pyrittiin kartoittamaan tutkimuksen merkittävyyden muitakin dimensioita. Näille tutkijoille annettiin tehtäväksi luokitella omat eniten siteeratut tutkimuksensa monilla uusilla kriteereillä, kuten esim. tutkimustulosten innovatiivisuus, tulosten yllättävyys, tulosten merkitys aikaisemmin yleisesti hyväksytyn paradigman muuttajana jne. Tulokset tullaan julkaisemaan lähikuukausina.

Boyack KW, Klavans R, Sorensen A, Ionnidis, JPA. A list of highly influential biomedical researchers, 1996-2011. Eur J Clin Invest 2013;43:1339-65.

LaaksoMarkkuAkatemiaprofessori Markku Laakso