13.3.2023

Uskonnottomuus periytyy vahvemmin kuin uskonnollisuus – kirkon kohtalo kytkeytyy nyt millenniaalien tarpeisiin

Akateeminen tietokantahaku sanalla ”millenniaali” nostaa esiin jonkinlaisen irvikuvan siitä, miten nykyisiä nelikymppisiä ja sitä nuorempia sukupolvia on tutkimuksissa tarkasteltu. Jonkinlaisena huipentumana silmään pistää teos “Millenniaalikuiskaaja: Käytännöllinen, tulosorientoitunut taktiikkakirja työskentelyyn maailman suurimman sukupolven kanssa ja sen motivoimiseen.” Tarvitaanko siis tätä sukupolvea varten erityiskoulutettuja kuiskaajia? Raflaavasta nimestään huolimatta kyseinen teos ja kymmenet vastaavat artikkelit edustavat akateemisia tieteellisiä […]

8.3.2023

Yliopistoseikkailu 2023, osa I: Tekoäly ja opetuksen tulevaisuus

Mikä on kuuminta hottia koulutuspolitiikassa vuonna 2023? Tekoäly. Erityisesti OpenAI -yhtiön viime marraskuussa julkaisema ChatGPT -sovellus, ja sen luomat uhat ja mahdollisuudet opiskelussa ja tutkimuksessa. Myös Itä-Suomen yliopistossa on reagoitu: hiljattain julkaistun tiedotteen mukaan yliopisto ”kannustaa opettajiaan tekoälysovellusten käyttöön”. Tämä on yliopistolta ihailtavan – poikkeuksellisenkin – sähäkkää reagointia. Julkaistun tiedotteen sisältöön on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti. […]

22.2.2023

ArtWell: Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen ja hyvinvointivaikutusten arviointi edellyttää yhteisesti sovittuja toimintatapoja

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia tarkastelevassa ArtWell-selvityshankkeessa on tutkittu koetun hyvinvoinnin yhteyttä kulttuurihyvinvointitoimintaan, sekä kehitetty esimerkkilaskentamalli kahden case-arviointiesimerkin avulla yhteistyössä Mieliteko-ohjelman ja Kaikukortin kanssa. Kulttuurihyvinvointitoiminnan yhtenä ominaispiirteenä on, että siinä selkeästi ilmaistaan joko hyvinvointitavoite tai siihen liittyvä palvelulupaus. ArtWell kannustaa tutkijoita kokeilemaan erilaisia tutkimusasetelmia Teatterikokemuksen hyvinvointivaikutuksia selvitettiin ennen-jälkeen-tutkimusasetelmalla. Selvityshankkeessa pilotoitiin kahta koetun hyvinvoinnin mittaria, jotka mittasivat koettua […]

10.2.2023

Miten Nikola Teslan loputtoman sähkön piti toimia?

Keksijä Nikola Tesla (1856–1943) uskoi löytäneensä loputtoman universaalin energian lähteen ja langattoman globaalin viestinnän muodon. Teemaa on käyty paljon läpi, mutta Teslan tieteellistä järkeilyä ei ole juurikaan tutkittu. Olen aiemmin tutkinut Maxwellin sähkömagnetismiin liittyneitä tutkimuksia, joiden kautta sain idean ja lopulta kytköksiä Nikola Teslan keksintöihin. Pohdin, perustuiko universaalin sähkön idea Teslan kuvitelmiin vai oliko hänellä […]

7.2.2023

Mikromuovikohu on vasta muovihaasteiden jäävuoren huippu

Muoveja tuotetaan yhä enemmän ja käytetään niin monimuotoisesti, että niiden päätyminen ympäristöön on vääjäämätöntä. Mieltämme ovat järkyttäneet esimerkiksi kuvat valtameristä, joissa linnut ja nisäkkäät kuristuvat muoviroskaan tai uutiset Texasin kokoisesta Tyynen valtameren jätepyörteistä. On arvioitu, että jo tällä hetkellä valtamerissä on 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Määrä vain kasvaa globaalisti muovin puutteellisen kierrätyksen ja muovituotteiden pilkkoutumisen […]

20.1.2023

Akateemisen urapolun mallia Australiasta

Australialainen yliopistonlehtorina työskennellyt ystäväni kertoi muutamia vuosia sitten ilouutisen: hänestä oli tullut apulaisprofessori. Viime vuonna oli jälleen syytä juhlaan, sillä dekaani nimitti hänet professoriksi. Kummallakin kerralla kyse oli normaalista etenemisestä yliopiston sisällä. Voisiko tällainen uramalli olla mahdollinen Suomessa? Viime vuosina on keskusteltu yliopistojen uramalleista ja erityisesti yliopistonlehtoreiden asemasta, joka on näyttäytynyt akateemisena umpikujana (Wass 2019). […]

17.1.2023

Omaishoito – ratkaisu ikääntyneiden hoitovajeeseen vai vastuun palautus perheille

Kansalaisten vastuun kasvattaminen läheistensä hoivaajina on julkilausuttu tavoite. Tämä näkyy esimerkiksi vanhuspoliittisissa asiakirjateksteissä. Niissä läheisten tuottamasta hoivasta rakennetaan ensisijaista vaihtoehtoa. Julkisen sektorin tuottama hoiva määritellään vasta toissijaiseksi keinoksi. Omaishoitosopimuksen voi nähdä joko välineenä sovittaa yhteen aiemmin kunnan, nyt hyvinvointialueen ja kansalaisen välisiä toiveita ja tarpeita. Vaihtoehtoisesti sitä voi pitää keinona siirtää aiemmin kunnalle kuulunut hoivavastuu […]

4.1.2023

Osmo Hänninen 1939–2022: Lahjakas tutkija, tiedepoliitikko ja maakunnallinen vaikuttaja

Professori Osmo Päiviö Hänninen kuoli 83-vuotiaana Kuopiossa 14. joulukuuta 2022. Hän oli syntynyt Lahdessa 30. huhtikuuta 1939. Hänen äitinsä kuoli Osmon ollessa 4-vuotias. Kirvesmiesisä jäi kahden pojan yksinhuoltajaksi. Osmo kävi koulunsa Lahdessa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1958. Hän valmistui Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1964 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1966. Lisäksi hän valmistui Turun yliopistosta […]

3.1.2023

Onko ujoudesta tullut synti, josta pitää tehdä parannus?

Ujoutta saatetaan pitää arkipuheessa harmittomana ja neutraalina ominaisuutena. Yksilön kokemuksena ja luonteenpiirteenä ujous on kuitenkin paljon problemaattisempi asia. Viime vuosien korkeakoulututkimus on antanut viitteitä, että uudet opiskelijasukupolvet ovat yhä huolestuneempia omasta arvostaan ja kyvyistään työmarkkinoilla. Samalla he ovat myös hyvin tietoisia vallitsevista kyvykkyysideaaleista. Käsitys omasta työelämäkyvykkyydestä liitetään entistä selvemmin tulkintaan omista persoonallisuuden piirteistä. Koettu ulospäinsuuntautuneisuus […]

2.1.2023

Liian moni nuori rankaisee itseään ruokavalinnoilla

”Muiden kanssa syödessä tulee vaan sellanen olo, et tämmöinen läski paska ei ansaitse syödä.” Näin puki sanoiksi omaa ruoka- ja kehosuhdettaan eräs tutkimukseemme osallistunut koulutuksen ja työn ulkopuolella oleva nuori aikuinen. Hän halusi rankaista itseään sen takia, että oli päästänyt itsensä omasta mielestään liian lihavaksi. Tällainen ajatus itsestä on osa laajempaa Ruoka itsen rankaisijana -merkityskokonaisuutta, […]