29.4.2024

Kaivoskiistojen ratkaisun avain: paikallinen oikeudenmukaisuus

EU:n alueella on tulevaisuudessa nykyistä enemmän kaivoksia. Perusteluna on tarve saada kiireesti raaka-aineita kestävämpää, uusiutuvilla energianlähteillä pyörivää yhteiskuntaa varten. Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään esimerkiksi liikenteen sähköistämisellä, mikä vaatii myös Suomen kallioperästä löydettyjä akkumineraaleja. EU tavoittelee mineraaliomavaraisuuden kasvattamista myös geopoliittisista syistä. Isot kansainväliset ja alueelliset tavoitteet realisoituvat lopulta konkreettisiksi hankkeiksi ja vaikutuksiksi paikallisella tasolla. Paikallisesti kaivostoiminnassa on […]

6.10.2023

Vihreä siirtymä ei onnistu ilman konfliktien ennakointia ja hallintaa

Vihreä siirtymä nousi EU-politiikan avainkäsitteeksi vuonna 2019 lanseeratun EU:n Green Deal -strategian myötä. Strategia tavoittelee hiilineutraalisuutta 2050 mennessä ja 55 prosentin päästövähennyksiä 2030 mennessä. Suomessa vihreä siirtymä nähdään paitsi polkuna ilmastonmuutoksen hillintään, myös yhä selvemmin uudenlaisena kasvustrategiana. Siirtymän vauhdissa kuitenkin unohtuu helposti, että kyse ei ole vain uusien energiateknologioiden voitonmarssista. Olemme keskellä laajempaa yhteiskunnallista muutosta […]

28.4.2022

Kotiseututunteet ja turve – miten alueellisuuden korostaminen näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa?

Turpeen energiakäyttö hiipuu väistämättä lähitulevaisuudessa. Marinin hallituksen tavoitteena on vähintäänkin puolittaa energiaturpeen tuotanto vuosikymmenen loppuun mennessä. Venäjään kohdistuneiden pakotteiden vuoksi energiaomavaraisuuden vaatimus on kasvanut ja aiheuttanee jonkinlaisen väliaikaisen muutoksen suhtautumisessa turpeen hyödyntämiseen. Tämä ei kuitenkaan muuta tosiasiaa, että turpeen päästö- ja luontovaikutukset tekevät siitä vaikean energiavaihtoehdon sekä poliittisesti että taloudellisesti. Turpeen energiakäytön alasajo näkyy ennen […]