Tiedätkö, mitä on hyvä tieteellinen käytäntö? Tiedätkö velvollisuutesi opettajana, tutkijana, tutkimusryhmän jäsenenä, ohjaajana ja tutkimusviestijänä?
Kansallinen tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama asiantuntijaelin, joka pyrkii ehkäisemään tieteeseen kohdistuvaa vilppiä. TENK on julkaissut uudet Hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemistä koskevat ohjeet (HTK2023 -ohje). Ohjeet kuvaavat, millaista on hyvä tieteellinen käytäntö, ja millainen toiminta on vastoin hyvää tieteellistä käytäntöä. Lisäksi ohjeissa kuvataan, miten hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjä tulee yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa selvittää.
Hyvän tieteellisen käytännön lähtökohtana on luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto. Nämä perusperiaatteet ilmenevät hyvin erilaisissa tilanteissa. Hyvän tieteellisen käytännön vastaisuus luo mielikuvia plagioinnista, sepittämisestä tai epäasianmukaisesta viittaamisesta. Nämä ovatkin tyypillisiä ongelmia. Hyvä tieteellinen käytäntö ei kuitenkaan typisty näihin ongelmiin.
HTK2023-ohjeessa hyvä tieteellinen käytäntö on jaettu kahdeksaan tieteellisen toiminnan osa-alueeseen. Osa osa-alueista liittyy yliopisto-organisaation toimintaan, mutta suuri osa suuntautuu tutkijan ja tutkimusryhmän toimintoihin.
1. Yliopiston tulee luoda hyvää tieteellistä käytäntöä tukeva toimintaympäristö.
Itä-Suomen yliopisto on pyrkinyt turvaamaan hyvän tieteellisen käytännön toteutumista muun muassa ohjeistamalla tutkimustoimintaa.
Itä-Suomen yliopistossa on nimetty tutkimusetiikan tukihenkilöt: professori Tuomas Pernu, tutkimuspalveluiden johtaja Anu Liikanen ja yliopistonlehtori Merja Lyytikäinen. Tutkimusetiikan tukihenkilöiden rooli on määritelty TENKin toimesta. Tukihenkilöt antavat henkilökohtaista ja luottamuksellista neuvoa tutkimuseettisissä kysymyksissä.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyt selvitetään HTK2023-ohjeen mukaisessa menettelyssä ja päätösvaltaa asiassa käyttää rehtori. Selvittelytyöstä vastaa lakipalvelut ja selvityksissä keskeisessä roolissa on kulloisenkin loukkausepäilyn tieteenalan asiantuntija. Tähän asiantuntijatehtävään on kutsuttu asiantuntijoita yliopistomme sisältä sekä muista yliopistoista ja tutkimusorganisaatioista. Loukkausepäilyiden määrä vaihtelee, mutta on tyypillisesti tapauksia käsitellään vuosittain 3–5. Vain yksittäisissä tapauksissa on todettu, että epäilty on syyllistynyt hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen. Usein toiminnassa on kuitenkin tunnistettu joitain puutteita.
Huomioitavaa on, että HTK2023-ohjeiden mukaan opiskelijoiden opinnäytetöihin kohdistuvia HTK-loukkausepäilyjä ei enää jatkossa käsitellä HTK2023-ohjeen mukaisessa menettelyssä, vaan yliopistojen omien menettelyiden mukaisesti. Itä-Suomen yliopistossa tämä merkitsee opinnäytetyöhön liittyvien tapausten käsittelyä vilppiin liittyvän toimintaohjeen mukaisesti. Vaikka opinnäytetöihin liittyviä HTK-epäilyjä ei käsitellä enää HTK-ohjeen mukaisessa prosessissa, ei tämä kuitenkaan poista sitä, että opetuksessa tulee huomioida hyvän tieteellisen käytännön opettaminen.
- Opiskelijoiden opinnäytetöihin kohdistuvia hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjä on käsitelty Itä-Suomen yliopistossa vuosittain. Tyypillisesti kyse on plagioinnista tai puutteellisista lähdeviittauksista. Opintojakson suorittamiseen liittyvää eriasteista vilppiä ilmenee Itä-Suomen yliopistossa melko usein. Opintojaksovilppi ilmenee esimerkiksi kiellettyjen apuvälineiden tai avustajan käyttämisenä. Jokaisessa tiedekunnassa dekaanit antavat vuosittain useita kirjallisia huomautuksia opiskelijoille. Ääritapauksessa Itä-Suomen yliopiston hallitus erotti määräajaksi opiskelijan, joka oli syyllistynyt laajaan ja toistuvaan opintovilppiini.
2. Hyvä tieteellinen käytäntö tulee huomioida koulutuksessa, ohjauksessa ja mentoroinnissa.
Tutkintokoulutukseen on sisällytetty hyvän tieteellisen käytännön opetusta. Hyvän tieteellisen käytännön opetuksen olisi luontevaa nähdä sisältyvän jokaisen opintojakson oppimistavoitteisiin. Hyvä tieteellinen käytäntö ei typisty esimerkiksi yksittäisten viittauskäytänteiden omaksumiseen, vaan hyvässä tieteellisessä käytännössä on kyse toimimisesta osana tieteellistä yhteisöä ja oppimisesta toimimaan tieteenalan käytänteiden mukaisesti.
Opiskelijoiden ohjaaminen hyvään tieteelliseen käytäntöön on erityisen tärkeää ohjatessa opiskelijoita tieteelliseen työn tekemiseen.
- Tapauksessa HTK-ilmoituksen tehnyt katsoi, että opinnäytetyön ohjaaja ei olisi ohjannut opinnäytetyöntekijää noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä esimerkiksi opinnäytetyön tulosten esittämisessä. Lisäksi ilmoittaja katsoi, että opinnäytetyöstä oli tunnistettavissa henkilöitä. HTK-tutkinnassa kuitenkin katsottiin, että opinnäytetyön ohjaaja oli toiminut asianmukaisesti, koska oli antanut opinnäytetyöntekijälle runsaasti ohjausta.
3. Hyvä tieteellinen käytäntö tulee huomioida tieteellisen työn tekemisen eri vaiheissa.
Vaatimus merkitsee, että tutkijan tulee suunnitella, toteuttaa ja dokumentoida tieteellinen toiminta huolellisesti. Monet hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset liittyvät nimenomaan tutkimuksen tekemiseen ja sen raportointiin.
- Tapauksessa artikkelin kirjoittaja oli viitannut sanomalehtiartikkeliin ja sanomalehtiartikkelissa oleviin tietoihin. Sanomalehtiartikkeli ei kuitenkaan sisältänyt sellaisia yksityiskohtia, joita kirjoittaja esitti omassa tekstissään sanomalehtiartikkelissa olevan.
Vilpillä tarkoitetaan tutkimustiedon vääristelyä ja tutkimuksen yleisön harhauttamista. Vilppi luokitellaan HTK2023-ohjeessa sepittämiseen, vääristelyyn ja plagiointiin. Plagioinnilla tarkoitetaan toisen tekemän työn tai tutkimusideoiden käyttämistä ilman lupaa.
- Tapauksessa X:n opinnäytetyössä oli lainattu lähes sanasta sanaan Y:yyn julkaisemaa tekstiä, mutta X ei ollut viitannut lainkaan Y:yyn tekstiin. Sitä vastoin X oli sisällyttänyt tekstiinsä Y:yn käyttämät lähteet. Lähdeviitteiden puutteiden laatu osoitti, että X:n tekstin samanlaisuutta lähteisiin ei voitu selittää sattumalla.
Tutkimuksessa tulisi noudattaa mahdollisuuksien mukaan avoimen tieteen periaatteita. Tutkimuksen tekemisen periaatteisiin sisältyy myös tutkimusrahoituksen liittyvät asianmukaiset käytännöt. Tutkimusrahoitusta haettaessa on toimittava totuudenmukaisesti ja saatua rahoitusta on käytettävä sovitusti. Myös sidonnaisuuksista ja rahoituslähteistä ilmoittaminen tutkittaville ja yhteistyökumppaneille on osa hyvää tieteellistä käytäntöä.
4. Tutkimus tulee toteuttaa eettisten periaatteiden mukaisesti.
Tutkijalla on velvollisuus kunnioittaa tutkittavia ja heidän oikeuksiaan. Tutkimus ei saa ikinä vaarantaa tutkittavien terveyttä ja turvallisuutta. Jotta tutkittavien oikeudet varmistetaan, voi tutkimus edellyttää eettistä ennakkoarviointia. Tutkimuseettisten ennakkoarviointia tekevät tutkimuseettiset toimikunnat.
Tutkimus voi edellyttää myös tutkittavien suostumusta ja erilaisten lupien hankkimista ennen tutkimuksen aineiston keruun aloittamista. Itä-Suomen yliopistolla on valmiita mallipohija käytettäväksi tutkittavien suostumukseksi sekä tutkimukseen liittyviksi luviksi. Nämä mallit löytyvät Heimo-palvelusta (vaatii UEF-kirjautumisen).
Eettiseen tutkimukseen kuuluu myös arvostus kollegoita, yhteiskuntaa, ekosysteemejä, ympäristöä ja kulttuuriperintöä kohtaan.
HTK2023-ohjeessa on entistä selvemmin korostettu tieteenalakohtaisuutta. Ohjeessa todetaan, että tieteellisessä toiminnassa on huomioitava oman tieteenalan säännöt ja ohjeistukset.
- Tekijyyteen liittyvässä tapauksessa arvioitiin, oliko henkilön poisjättäminen artikkelin tekijöistä rikkonut hyvää tieteellistä käytäntöä. Tapauksessa oikeutta tekijyyteen arvioitiin nimenomaan tieteenalan käytänteiden valossa.
5. Tutkimusaineistojen käsittelyssä ja hallinnassa tulee toimia asianmukaisesti.
Olennainen osa tutkimusaineistojen käsittelyä on tietosuojalainsäädännön noudattaminen. Jos tutkimuksessa käsitellään henkilötietoja, on niitä käsiteltävä asianmukaisesti lainsäädäntöä noudattaen ja yliopiston ohjeet huomioiden. Tutkimusta tehtäessä on noudatettava salassapitosäännöksiä. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään salassa pidettävistä tiedoista. Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat muun muassa tutkimussuunnitelmat, abstraktit ja raportit tutkimuksen etenemisestä.
HTK2023-ohje sisältää uusia tutkimusaineiston käsittelyyn liittyviä periaatteita. Ohjeen mukaan tutkimushankkeissa ja muissa tutkimuksissa tulee sopia kaikkien kumppaneiden kanssa aineistojen omistus- ja käyttöoikeuksista, käsittelystä, säilyttämisestä ja mahdollisesta avaamisesta. Tällaiset sopimukset tulee tehdä tutkimuksen aluksi, mutta niitä voi olla tarpeen tarkentaa myöhemmin.
6. Tehtäessä tutkimusta yhteistyössä on sovittava hyvän tieteellisen käytännön pelisäännöistä.
Tieteellistä toimintaa käynnistettäessä on sovittava yhteisistä tavoitteista ja eri toimijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista. HTK2023 -ohjeen mukaan on kumppaneiden kesken nimenomaisesti sovittava hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta, siihen sovellettavista ohjeista ja mahdollisten HTK-loukkausepäilyjen käsittelystä.
- Tapauksessa hankkeen osapuoli A katsoi, että hankekumppani B oli hyödyntänyt artikkelissaan, jonka tekijöihin osapuoli A ei sisältynyt, hankekumppani B:een omistamaa tutkimusaineistoa.
EU-rahoitusta saaneissa hankkeissa tulee noudattaa eurooppalaista tutkimuseettistä ohjeistusta, ALLEA – All European Academies. The European Code of Conduct for Research Integrity.
7. Hyvä tieteellinen käytäntö liittyy tekijyyteen, julkaisemiseen ja viestintään.
Olennaista tieteellisessä käytännössä on muiden työpanoksen kunnioittaminen. Tekijyydestä, kirjoittajuudesta ja kirjoittajien nimien järjestyksestä tulee sopia etukäteen. Tällöin voidaan myös sopia, että yhteistyössä sovelletaan kansainvälisiä tekijyysohjeita. Yhteistyökumppaneita tulee tiedottaa aina, kun tarkoituksena on julkaista yhteisestä tutkimustoiminnasta materiaalia.
- Tapauksessa teoksen päätoimittajat olivat sisällyttäneet teoksen yhteenvetolukuun noin sivun verran suoraan tai lähes suoraan lainattua tekstiä teoksen luvusta ilman viittauksia teoksen kyseessä olevaan lukuun ja sen kirjoittajaan. Kyseisen luvun kirjoittaja oli ilmaissut jo ennen teoksen julkaisemista, ettei pidä tällaista toimintaa asianmukaisena.
- Tapauksessa ilmoittaja toi esille, että hänen nimensä oli ilmoitettu artikkelin toisena kirjoittajana ilman, että häneltä oli kysytty lupaa ja ilman, että hän oli tietoinen asiasta.
Tieteellisestä toiminnasta tulee viestiä rehellisesti ja avoimesti. HTK-ohjeessa tiedeviestintä saa laajan määritelmän. Sillä tarkoitetaan varsinaisen tutkimuksen julkaisemisen ohella esimerkiksi tiedotteita, sosiaalista mediaa, koulutuksia, seminaareja, podcasteja ja mielipidekirjoituksia. Kaikissa näissä toimintaympäristöissä tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä.
Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tulee julkaisuissa eritellä rahoituslähteet ja sidonnaisuudet kunkin kirjoittajan osalta.
8. Hyvä tieteellinen käytäntö asiantuntija ja arviointitehtävissä
Asiantuntija- ja arviointitehtävissä, kuten referee-menettelyissä ja rekrytointiin liittyviä asiantuntijalausuntoja annettaessa, tulee toimia perustellen, tasapuolisesti ja luottamuksellisesti. Lisäksi tulee noudattaa hallintolain (434/2003) esteellisyysäännöksiä. Itä-Suomen yliopistolla on myös oma sisäinen esteellisyysohjeistus.
Edellä esille nostetut kahdeksan eettisen toiminnan osa-aluetta korostavat hyvin sitä, miten laajasti hyvä tieteellinen käytäntö liittyy yliopistossa työskentelevien päivittäiseen tutkimus- ja opetustyöhön. HTK2023-ohje ei kuitenkaan kata kaikkia tilanteita. HTK2023-ohje ei kata tekijänoikeuskysymyksiä ja kunnianloukkausväitteitä. Näitä rikosoikeudellisia kysymyksiä ratkotaan yliopiston sijaan tuomioistuimissa.
HTK2023-ohje ei ota kantaa siihen, miten tutkimusryhmän sisäisiä konflikteja ja vuorovaikutusongelmia tulisi ratkoa ja sovitella. Kuitenkin Itä-Suomen yliopistoon tehdyissä HTK-ilmoituksissa näyttäytyy eräänlaisena kasvavana trendinä tutkijaryhmän vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat.
Uuteen HTK2023-ohjeeseen sisältyvät vaatimukset tutkijayhteistyön pelisäännöistä sopimisesta ovat tervetulleita ja ansaitsevat tutkimusyhteistyön käynnistymisvaiheessa pysähtymistä näiden kysymysten äärelle.
Jonna Kosonen
Oikeudellinen asiantuntija
Yleishallinto- ja lakipalvelut, Itä-Suomen yliopisto
