Lukioyhteistyö Itä-Suomen yliopistossa – esimerkkinä Avoimen yliopiston opinnot

Kirjapino kuvituskuvana.

Opiskelijavalintojen kehittäminen, todistusvalinnat, toinen reitti yliopistoon, lukiolain muutokset ja korkeakouluyhteistyö ovat olleet otsikoissa viimeisten parin vuoden aikana. Elinikäisen oppimisen muuttuminen jatkuvaksi oppimiseksi kuvannee myös osaltaan muutosta. Me Itä-Suomen yliopistossa olemme seuranneet ajan henkeä ja olleet aktiivisesti mukana  muutoksen tuulissa. Avoin yliopisto on osallistunut muun muassa TRY- eli Toinen reitti yliopistoon -hankkeeseen. Lisäksi olemme olleet aktiivisia lukioyhteistyömallin kehittämisessä. Olemme pilotoineet mallia vuonna 2018 Kuopion kaupungin kanssa. Vuoden 2019 alusta mukaan tuli myös Joensuu sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kuntia ja kaupunkeja. Kiinnostusta on valtakunnallisesti: tällä hetkellä sopimuskuntia on eri puolilta Suomea noin 30  ja lukioita 35. Yliopistomme lukioyhteistyön vahvuus on selkeä sopimuskäytäntö lukiotoimen järjestäjän kanssa. Sopimusta tehtäessä käymme yhdessä läpi yhteistyöhön liittyvät toimintaohjeet sekä vastuut ja velvollisuudet. Sopimuskäytännön selkeydestä olemme saaneet kiitosta eri lukioista.

Viime vuonna lukiolaisia ilmoittautui Avoimen yliopistomme opintoihin reilut 80. Suurin osa lukiolaisista valitsi verkko-opintoja, joita voi opiskella omalta kotipaikkakunnalta käsin. Vahvuutemme onkin laaja verkko-opetustarjonta ja laaja opetustarjonta ylipäätään. Lukiolaiset valitsivat opintoja hyvin monipuolisesti 14 koulutusalalta, muun muassa filosofiasta, historiasta, kauppatieteistä, luonnontieteistä, oikeustieteistä, psykologiasta, teologiasta, tietojenkäsittelytieteestä ja yhteiskuntatieteistä. On ollut hienoa huomata, että opetustarjontamme kiinnostaa lukiolaisia! Koska opinto-oikeusaikamme on pitkä (useissa verkko-opinnoissa jopa 2 lukukautta), emme ole vielä saaneet tarkkoja tilastoja siitä, miten opiskelijat ovat saaneet opintojaan valmiiksi. Pilottiryhmälle tehdyssä kyselyssä opintojen valmistumisprosentti oli noin 60. Toteutamme tänä keväänä kyselyn viime vuonna ilmoittautuneille ja tulemme sitä kautta saamaan arvokasta tietoa opintojen ja yhteistyön kehittämiseen.

Tähän mennessä saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Kiitosta on tullut mm. laajasta opetustarjonnasta ja siitä, että opintoja voi suorittaa maksutta myös lukioaikana. Opinnoista on ollut hyötyä lukion opintoihin, ylioppilaskirjoituksiin, tulevaisuuden suunnitelmien selkeyttämiseen ja jatko-opintosuunnitelmiin. Juuri niihin asioihin, joiden vuoksi opintoja lukiolaisille tarjotaan. Kehittämistoiveita on tullut erityisesti siitä, että opintojaksojen tulisi olla laajuudeltaan pienempiä, esimerkiksi 1-2 opintopisteen kokoisia. Jos ajatellaan, että yhden lukiojakson tavoitteena on saada 5-6 lukiokurssia, niin pienemmät yliopiston opintojaksot sopivat siihen hyvin. Laajemmat opintojaksot sopivat kesäopinnoiksi ja silloin, kun ne on suunniteltu pidemmälle ajanjaksolle.

Lukiolaiset etsivät omaa alaansa, ja mielestäni on tärkeää tuoda esille sitä, että yliopiston opinnot lukion aikana eivät ole uhka, vaan ne ovat huikea mahdollisuus hankkia kokemusta tieteenalasta, löytää innostus alaa kohtaan ja kokea onnistumisen tunteita siitä, että minähän pärjään yliopistossa!

Meitä yliopistolaisia haluaisin muistuttaa, että se lukiolainen, joka on kevään abiturientti, voi olla syksyllä yliopiston uusi opiskelija, fuksi. Millaisen kuvan yliopisto-opinnoista haluaisit antaa hänelle jo lukioaikana? Miten houkuttelisit häntä opiskelemaan opintojakson nimen, sisällön ja tavoitteiden kuvauksen avulla? Miten innostaisit lukiolaisen omalle tieteenalallesi?

 

Leila Saramäki
suunnittelija (lukioyhteistyö ja opinto-ohjaus)
Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto

 

 

 

Lue aiheesta lisää:
Itä-Suomen Avoimen yliopiston lukioyhteistyö
Lukioyhteistyön esite (PDF)
Tietoa TRY-hankkeesta
Aducaten asiakaslehti, sivut 20-21, lukiolaisten haastattelu (sivut 20-21)
Artikkeli lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöstä
Valtioneuvoston julkaisu: Katse korkealle – Näkökulmia korkeakoulujen ja lukioiden yhteistyöhön

Työuralla kehittyminen motivoi avoimen väylän opiskelijoita

Kuvituskuva opiskelijasta kirjaston kirjahyllyjen välissä.

TRY eli Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa toteutettiin keväällä 2019 kysely Avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi valituille opiskelijoille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 661 opiskelijaa kymmenestä yliopistosta. Vastaajista 237 (36,2 %) opiskeli Itä-Suomen yliopistossa, ja tässä kirjoituksessa tuomme esille heidän vastauksiaan. Kerromme, mikä motivoi heitä hakeutumaan Avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi.

Vastauksista oli erotettavissa kolme laajempaa teemaa, jotka liittyivät työuraan, opiskelun sujuvuuteen ja mielekkyyteen sekä pääsykokeisiin.

Suurelle osalle vastaajista erityisesti työuraan liittyvät tekijät motivoivat hakeutumaan tutkinto-opiskelijaksi. Opintojen myötä oma osaaminen kehittyi ja työuralla avautui mahdollisuus edetä mielekkäämpiin tehtäviin tai kokonaan uudelle alalle. Tutkinnon opiskelu aikuisiällä vaikutti palkkaukseen koulutustason nousun myötä. Tulokehityksen lisäksi myös työttömyys tai sen uhka motivoivat hakeutumaan opiskelemaan. Opinnot paransivat työllistymismahdollisuuksia, antoivat mielekästä tekemistä työttömyyden ajalle tai varmistivat nykyisen työn jatkumisen.

Toisena hakemiseen motivoivana tekijänä oli opiskelun sujuvuus. Onnistunut ja menestyksekäs opiskelu Avoimessa yliopistossa antoi näyttöjä siitä, että yliopisto-opinnoissa pärjäisi ja myös yliopistotutkinto olisi saavutettavissa. Osalle vastanneista opiskelu yliopistossa tai yliopistotutkinto oli ollut vaikealta ja liian kaukaiselta tuntunut haave. Avoimen yliopiston opinnot antoivat uskalluksen lähteä haavetta tavoittelemaan.  Osalle päätös hakeutua tutkinto-opiskelijaksi kypsyi siinä vaiheessa, kun kaikki mahdolliset alan opinnot oli jo Avoimessa yliopistossa suoritettu, ja jatkaakseen alan opiskelua oli hakeuduttava tutkinto-opiskelijaksi. Opinnot veivät mukanaan, kun mielenkiintoinen ala oli löytynyt.

Kolmas selkeästi erottuva tekijä liittyi pääsykokeisiin. Niihin lukemiseen käytetty aika tuntui hukkaan heitetyltä, jos opiskelupaikan saaminen oli epävarmaa.  Moni kokikin järkevänä käyttää pääsykokeisiin valmistautumisen viemän ajan jo varsinaiseen opiskeluun ja opintopisteiden kerryttämiseen ja aloitti pääaineen opiskelun Avoimessa yliopistossa. Vastaajissa oli myös heitä, jotka olivat pyrkineet aiemmin tutkinto-opiskelijaksi pääsykokeella, siinä onnistumatta.

Kyselyn perusteella muodostui kuva työssä käyvästä tai työtä hakevasta aikuisopiskelijasta, jota motivoi opinnoissaan oman osaamisen ja työelämän kehittäminen sekä uralla eteneminen. Motivaatiota lisäsi se, että opinnot toivat mukanaan välineellisen arvon tutkinnon tuottamasta pätevyydestä. Väylän kautta hakeutuneiden opiskelijoiden opiskelutaidot kehittyivät Avoimen yliopiston opintojen aikana ja he saivat lisävarmuutta alasta, jolle olivat hakeutuneet. Lisäksi opiskeluun käytetty aika koettiin hyödyllisenä, koska Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot kartuttivat valmiiksi yliopistotutkintoa.

Avoimen yliopiston opinnot vastaavat jatkuvan oppimisen haasteisiin. Itä-Suomen yliopistossa jatkuva oppiminen on nostettu osaksi yliopistomme strategisia tavoitteita, ja tiedelaitosten, opintopalvelujen ja Avoimen yliopiston yhteistyötä on tiivistetty entisestään. Jatkuvan oppimisen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista opetussuunnitelmien kehittämistyötä, niin että opinnot vastaavat sisällöiltään ja suoritustavoiltaan työssäkäyvän aikuisen ja työelämän tarpeisiin. Myös toimiva oppimis- ja ohjausprosessi on tärkeä osa kehittämistyötä. Tiivis yhteistyö niin työelämän kuin työvoima- ja ennakointitietoa tuottavien toimijoiden kanssa on avainasemassa.

Näillä kehittämistoimilla voimme pitää huolen siitä, että koulutustarjontamme vastaa yhteiskunnan tarpeisiin ja aikuisopiskelijat kokevat opiskelun mielekkäänä. Aikuiset, joilla on työkokemusta, osaavat kytkeä teoreettisen tiedon osaksi käytännön työtä. Näin he vahvistavat asiantuntijuuttaan ja kehittävät koko työyhteisöään. Uusin tutkittu tieto tulee näin upealla tavalla osaksi työelämän arkea.

Kirjoittajat suunnittelija Ulla Kekäläinen ja suunnittelija Leea Huusko koordinoivat Toinen reitti yliopistoon -hanketta Itä-Suomen yliopistossa

Tutustu Toinen reitti yliopistoon -hankkeeseen. https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try

Kyselyn tulokset on luettavissa kokonaisuudessaan hankeen sivulta: https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try/tyopaketit/tyopaketti-4-tno-palvelut

 

Opiskelijat mukana avoimen yliopiston väylän kehittämisessä

Tutkinto-opiskelijaksi hakeminen avoimen yliopiston väylän kautta on saanut valtakunnallista huomiota TRY eli Toinen reitti yliopistoon -hankkeen myötä. Hankkeessa kehitetään avoimen yliopiston opintojen perusteella tapahtuvaa opiskelijavalintaa eli avoimen yliopiston väylää yhteistyössä yhdentoista suomalaisen yliopiston kanssa. Tavoitteena on saada väylästä varteenotettava vaihtoehto todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle. Tärkeimmät kohderyhmät hankkeessa ovat toisen asteen opiskelijat, välivuotta viettävät nuoret ja työelämässä olevat aikuiset.

Olennainen osa hanketta on opiskelijalähtöisten opintopalveluiden kehittäminen. Hyödynsimme kehittämistyössä palvelumuotoilua, mikä tarkoittaa palveluiden kehittämistä ja suunnittelua siten, että asiakas on kehittämisen keskiössä ja aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Prosessi rakentuu uusien oivallusten löytämiseen ja kokeiluun.

Kehittämistyö alkoi koulutuksella, jossa perehdyimme yhdessä palvelumuotoiluun työskentelytapana. Valitsimme näkökulmiksi kolme avoimen yliopiston väylää, joiden kautta pystyimme arvioimaan opiskelijaryhmien tarpeita. Kuuntelimme asiakkaita eli opiskelijoita sekä henkilökuntaa ja keskeisimpiä sidosryhmiä. Prosessin päätteeksi järjestetyssä työpajassa kävimme yhdessä läpi esille nousseet oivallukset ja saimme suositukset kehittämistoimista.

Palvelumuotoilun tuloksena rakentui opintopalveluiden palvelupolku. Se on tiivistetty kuvaus siitä, missä vaiheessa opiskelijat erityisesti tarvitsevat tukea ja miten sitä tulisi heille tarjota. Palvelupolku auttaa hahmottamaan, miten opiskelijan tarpeisiin vastataan mahdollisimman resurssitehokkaasti. Palvelupolussa opintopalvelut jaettiin kustannustehokkuuden, tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden mukaan kolmeen tasoon: tiedotukseen, neuvontaan ja ohjaukseen (kuvio 1).

Kuvio 1: Opintopalveluiden elementit.

Tiedotus vastaa opiskelijan olennaisimpiin kysymyksiin ja luo perustan opintopalveluille. Kustannustehokkaimpana palveluna siihen tulisikin panostaa ensisijaisesti. Hyvänä esimerkkinä tiedotuksesta ovat hakukoneoptimoidut, käytännönläheistä tietoa sisältävät www-sivut, joiden avulla opiskelija saa kokonaiskuvan väyläopinnoista, yliopistoon hakemisesta ja opintojen tarjoamista mahdollisuuksista.

Toinen peruselementti on neuvonta, joka pitää sisällään erilaisia muistutuksia, vinkkejä, opintoinfoja ja perehdytystilaisuuksia. Oikein ajoitettu neuvonta tukee opintoihin kiinnittymistä ja opintojen etenemistä. Neuvonnan merkitys korostuu erityisesti opintojen alkuvaiheessa, ja sitä tulisikin olla tarjolla monikanavaisesti.

Opintopalveluiden kolmas elementti on ohjaus, joka on palveluista henkilökohtaisin ja siten myös kallein muoto. Ohjausta on kuitenkin oltava saatavilla koko opintopolun ajan, ja opiskelijoilla tulee olla tieto siitä, kehen voi tarvittaessa ottaa yhteyttä.

Kuvioon 2 olemme koonneet ne kriittiset vaiheet, joissa avoimen väylällä opiskeleva tarvitsee erityisesti tukea, sekä mitä tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen muotoja niissä voisi hyödyntää. Lisäksi kuvioon on kiteytetty hankkeen aikana esiin nousseita avoimen väylän opiskelijoiden kokemuksia opintopolun eri vaiheista.

Kuvio 2: Kriittiset vaiheet avoimen yliopiston opiskelijan opintopolulla. (Klikkaa kuva suuremmaksi)

Palvelupolun lisäksi prosessissa syntyi kehittämissuunnitelma tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen käyttöönotosta vuosille 2019-2021 sekä suosituksia yliopistoille avoimen väylän käyttäjälähtöisyyden ja menestyksen varmistamiseksi. Suosituksissa korostui avoimen yliopiston väylän valintaperusteiden vahvistaminen vähintään 3-5 vuodeksi kerrallaan. Valintaperusteiden vahvistaminen useammalle vuodelle on perusteltua, koska tavoitteellinen opiskelu avoimessa yliopistossa voi kestää kolmekin vuotta ennen tutkinto-opiskelijaksi hakeutumista. Yhteistyö tiedekuntien, avoimen yliopiston ja opinto- ja hakijapalveluiden välillä sekä eri yliopistojen välillä nähtiin myös tärkeänä.

Hankkeen aikana yliopistojen sisällä tapahtuva avoimen väylän kehittämisyhteistyö näyttäisi päässeen vauhtiin useissa yliopistoissa. Lisäksi yliopistojen keskinäinen yhteistyö avoimen väylän kehittämisessä on vahvistunut ja olemme oppineet toisiltamme hyviä käytäntöjä. Tämä onkin ollut keskeinen osa hanketyötä. Toivomme yhdessä tekemisen jatkuvan myös hankekauden päätyttyä.

Hankkeen tavoitteena on saada avoimen yliopiston väylästä varteenotettava hakuvaihtoehto. Hankkeessa on tehty ansiokasta työtä näkyvyyden ja tiedotuksen osalta ja tätä työtä meidän tulee yhdessä jatkaa.

Kirjoittajat suunnittelija Ulla Kekäläinen ja suunnittelija Leea Huusko Itä-Suomen yliopistosta ja koulutussuunnittelija Riina Kärkkäinen Jyväskylän yliopistosta toimivat Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa.

Tutustu kyselyn tulosraporttiin
Tutustu Toinen reitti yliopistoon -hankkeeseen