LASTU-hanke edistää monialaista yhteistyötä lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi

Lapsistrategia ja sote-uudistus korostavat lapsi- ja perhepalveluissa kokonaisvaltaista työotetta ja varhaista tukea, jotta kasvavia terveys- ja hyvinvointieroja voidaan kaventaa ja lasten hyvinvointia lisätä.

Lasten hyvinvoinnin edistäminen yhdistää kaikkia lasten parissa työskenteleviä tahoja. Sosiaali- ja terveys- sekä sivistys- ja koulutusalojen välisen yhteistyön tulisi toimia mahdollisimman saumattomasti, jotta lasten ja perheiden hyvinvointi toteutuisi.  Yhteistyö edistää yhteisen osaamisen kehittymistä ja palvelujen lapsilähtöistä uudistamista.

Tätä tarvetta varten Itä-Suomen ja Turun yliopistot käynnistivät vuonna 2019 strategisen kumppanuuden, jossa yhteistyössä kehitettiin kaikille lasten ja perheiden hyvinvoinnista kiinnostuneille avoin koulutusalusta Osaamispuu®.

Osaamispuun ydintehtävänä on vahvistaa lapsi- ja perhepalveluissa tarvittavaa yhteistä osaamista ja ymmärrystä. Tehostaaksemme hyvin alkanutta strategista yhteistyötä, jatkamme toiminnan kehittämistä LASTU-hankkeessa vuosina 2021-2023.

Liity mukaan LASTU-verkostoon!

LASTU-hanke kokoaa sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusaloja yhdistäviä korkeakouluja ja työelämässä toimivia ammattilaisia verkostoksi. Hanke vahvistaa alojen välistä monitoimijaista yhteistyötä käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen avulla.

Verkostoa kootaan parhaillaan ja kaikki, jotka kokevat aiheen itselleen tärkeäksi, ovat tervetulleita mukaan toimintaan. LASTU-hankkeen etenemisen ajankohtaiset kuulumiset saat tilaamalla LASTUviestin. Verkoston toimintaan pääset mukaan kirjautumalla DigiCampus-alustalle.

Toteutamme ensimmäisen LASTU-symposiumin huhtikuussa, 26.4. klo 9–14. Symposium kokoaa yhteen kaikki lasten ja perheiden parissa toimivat asiantuntijat. Symposiumin ennakkoilmoittautuminen on jo avattu.

Itä-Suomen yliopistossa LASTU-hankkeessa toimivat suunnittelija Elsi Similä, projektisuunnittelija Ulla Kekäläinen ja professori Johanna Lammintakanen. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Turun yliopiston Sote-akatemian kanssa, jossa toimivat tutkimuspäällikkö Miia Tuominen ja yliopistonlehtori Jaanet Salminen ovat kirjoittaneet  mietteitä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä.

Jos lasten ja lapsiperheiden asiat ovat sinulle tärkeitä, otathan meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä – kaikki toimijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan verkostoon!

 

Elsi Similä
Suunnittelija, Jatkuvan oppimisen keskus, Itä-Suomen yliopisto
Elsi.Simila@uef.fi, puh. 050 5292553

Ulla Kekäläinen
Projektisuunnittelija, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto
Ulla.Kekalainen@uef.fi, puh. 040 355 3936

Johanna Lammintakanen
Professori, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto
Johanna.Lammintakanen@uef.fi, puh. 040 355 2685

 

Sote-uudistus: Massaräätälöinti ei riitä eniten apua tarvitseville

Miten sote-uudistuksessa käy paljon palveluja tarvitseville asiakkaille? Monisairaiden, moniongelmaisten ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palvelujen yhteensovittaminen on yksi uudistuksen keskeisimmistä haasteista.

So- ja te-asiat yhdistävä asiakassuunnitelma, jolle on tulossa oma paikkaansa Kanta-palvelussa, on lupaava askel eteenpäin. Maakuntatasolla suunnitellaan yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia yhdistämään eri palveluntarjoajia. Paljon uskotaan myös niin sanotun matalan kynnyksen palveluohjauksen varaan, jolla saadaan tehokkaasti hoidettua isojen asiakasmassojen neuvontaa. Uudistuksen onnistumisen kannalta tärkeää onkin, että suuret asiakasvirrat saadaan kulkemaan jouhevasti. Näin niukkoja resursseja saadaan ohjattua sinne missä niitä eniten tarvitaan.

Kaikkein eniten apua ja tukea tarvitsevien ihmisten ongelmavyyhdit ovat kuitenkin usein hyvin yksilöllisiä. Hyväkin palvelusuunnitelma on vain poikkileikkaus tilanteesta. Se vaatii jatkuvaa päivittämistä sitä mukaa kun ongelmatilanteet muuttuvat ja vaihtuvat. Monitahoiset ongelmat vaativat useiden ammattilaisten yhteistyötä. Se mikä palvelujärjestelmän kannalta näyttää hyvin suunnitellulta kokonaisuudelta, voi olla yksittäiselle asiakkaalle sekava kaaos. Kokonaisuuden hallinta ei saa jäädä asiakkaan itsensä vastuulle. Lähelle ihmistä, hänen omaan arkeensa tarvitaan yhteyshenkilö, ”rinnalla kulkija”, joka tuntee asiakkaan tilanteen, jonka puoleen on helppo kääntyä ja joka neuvoo eteenpäin.

Paras palvelukokonaisuus paljon apua tarvitsevalle asiakkaalle syntyy mittatilaustyönä. Tämä onnistuu, jos palvelujen yhteensovittaja on lähellä asiakasta ja tietää hänen tilanteensa. Järjestelmältä mittatilaustyö vaatii uudenlaista joustoa, massaräätälöinnin ylittävää asiakkaan tarpeiden aitoa huomioon ottamista.

Anneli Hujala

Projektitutkija