Tag Archives: ranking

Faktat pöytään

Professori Osmo Kivinen ja tutkija Juha Hedman Turun yliopistosta julkaisivat rankinglistan, jossa professorien julkaisutoiminta tehtiin näkyväksi. Itselläni oli kunnia kuulua rankattujen professorien joukkoon sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkijana. Muutamista kriittisistä kommenteista huolimatta iloitsen vilpittömästi tuloksesta tutkimusryhmäni kanssa. Reflektoin kirjoituksessani muutamia asioita, joiden vuoksi rankingsijoitus on erityisen merkittävä alallemme, jota kaikki yliopistomme tutkijatkaan eivät tunne.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutus alkoi Kuopiossa vuonna 2000, ja on edelleen ainoa laatuaan maassamme. Aloitus oli ennen kuulumaton – hakijoita 411. Käytännössä opiskelemaan oli vaikeampi päästä kuin lääketieteen opiskelijaksi. Opetussuunnitelmaa oli koostettu asiantuntevasti. Sisältöjä ja rakennetta testattu osittain Koulutus- ja kehittämiskeskus Aducaten suositussa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät täydennyskoulutuksessa. Koulutus vakinaistettiin vuonna 2005, jolloin myös professuuri perustettiin. Vuodesta 2006 olen kuulunut virallisesti yliopiston professorikuntaan.

Alkuvuosien jälkeen opiskelijoiden sisäänotto on vakiintunut, tänä vuonna aloituspaikkoja on 20. Valmistuneet ovat sijoittuneet sote-kentän johto-, suunnittelu-, kehittämis- ja koulutustehtäviin julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Alumnit tapaavat syksyisin Odotettavissa koko maassa… -seminaarissa, josta on muodostunut aktiivinen verkostotapaaminen – puhutaan jopa Kuopion tiha-mafian tapaamisista. Epäilyttävästä termistä huolimatta tiimimme on tulkinnut tämän kansallisena arvostuksena.

Monitieteisyys ja kansainvälisyys ovat sisäänrakennettuina tietohallinnon koulutusohjelmassa. kansainvälinen lääketieteellinen tietotekniikan ja tiedonhallinnan yhdistys International Medical Informatics akkreditoi sen vuosina 2012 ja 2018. Kansainvälisyys on avannut jatko-opiskelijoille mahdollisuuksia testata ajatuksiaan ja saada ohjausta väitöskirjaprosessissa.

Sote-kenttä on tutkimuskohteena haasteellinen. Kun siihen yhdistetään tiedonhallinnan välineet ja menetelmät, saadaan aikaan monialaisia, -tasoisia ja -menetelmällisiä tutkimusasetelmia. Digitointi – asiakirjojen sähköiseen muotoon saattaminen ja sen vaikutukset työ- ja tietoprosesseihin – oli tärkeä tutkimuskohde 2000-luvulla, jolloin tietojärjestelmien toiminallisuuksista ja järjestelmien yhteen toimivuudesta vasta haaveiltiin. Teknologian jalkautuminen koteihin ei välttämättä ole edistänyt sote-henkilöstön tietoteknisisä valmiuksia. Nyt myös kansalaisten valmiudet sähköiseen asiointiin kiinnostavat tutkijoita. Ajankohtaisiin tutkimusteemoihin liittyykin paljon pöhinää – erityisesti digitalisaatio-käsitteeseen eli kysymykseen siitä, miten tietotekniikkaa sovelletaan käytäntöön yhteiskunnan eri tasoilla. Kun tähän yhdistetään digitalisaation ohessa syntyvät tietomassat, vaikuttaisi ala olevan avoinna kaikille tutkijoille. Todellisuudessa tekoälyn käyttäminen sote-alan kontekstia tuntematta, voi johtaa päätöksiin, jotka vaarantavat potilasturvallisuutta.

Yksi nainen ei muuta maailmaa. Tähän tarvitaan tiimi, joka työskentelee yhteisen tavoitteen hyväksi. 170 maisteria, 16 tohtoria sekä rankatut julkaisut ja niiden levinneisyys ovat pitkäjännitteisen yhteistyön tulos. Erityisen arvokkaaksi tuloksen tekee se, että tutkimustamme arvostetaan ja hyödynnetään kansainvälisesti.

Kaija Saranto

Kaija Saranto

Professori

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto

Tervetuloa? Ei-rikkaatkin voivat olla älykkäitä ja luoda vaurautta

Ympäri maailmaa pohditaan, miten kopioida Piilaakso. Läntisessä naapurissamme on Fiber Optical Valley. Ja itäisessä Skolkovo Innovation Center, tuttavallisemmin Venäjän Piilaakso. Israelissa Silicon Wadi. Wuhanista Kiinasta löytyy Optics Valley of China.

Taannoin MIT Technology Review paljasti yli 50 vuotta askarruttaneen Piilaakson menestyksen salaisuuden: ihmiset. Eivätkä mitkä tahansa ihmiset, vaan ulkomaalaiset!

Vuosina 1995–2005 Piilaaksossa toimivista insinööri- ja teknologia-alan startupeista 52,4 prosentissa perustajana oli vähintään yksi USA:n ulkopuolella syntynyt: “The understanding of global markets that immigrants bring with them, the knowledge they have of different disciplines, and the links that they provide to their home countries have given the Valley an unassailable competitive advantage as it has evolved from making radios and computer chips to producing search engines, social media, medical devices, and clean energy technology.”

Suomella on hyvä kansainvälinen maine koulutuksessa. Mutta emme ole emmekä tule olemaan lähelläkään huippua yliopistojen rankingeissa.

Jos meillä ei ole tarjota yliopistojen Stockmannia, niin kyllä Tokmannikin loisi Suomeen vaurautta. Vaikka emme houkuttele varakkaiden ulkomaisten perheiden lapsia, niin positiivinen maineemme houkuttelee älykkäitä opiskelijoita ympäri maailmaa, eniten kehittyvistä maista, joissa perheillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia maksaa tuhansien eurojen lukukausimaksuja. Tästäkö Suomen menestyksen avaimet? Vaan mitä tekee uusi hallitus: ehdottaa ei-eurooppalaisille pakollisia lukukausimaksuja. Ei niillä tuloilla paikata yliopistojemme taloutta.

Jos tänne ei ole enää varaa tulla ei-rikkailla älykkäillä opiskelijoilla, eivät tänne hakeudu varakkaatkaan – valinnanvaraa heillä on yliopistojen rankinglistoilla yllin kyllin. Se siitä suomalaisesta Piilaaksosta. Joensuussa palataan varmaankin 90-luvulle, jolloin vain muutama ulkomaalainen oli eksynyt Joensuuhun ja nekin harvat skinheadit pelottelivat pois.

Jyrkisaarinen_puheenvuorojaJyrki Saarinen

Piilaakson veteraani, Fotoniikan sovellusten ja kaupallistamisen professori