Suomessa on tarjottu kouluruokaa jo 70 vuoden ajan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Täyden hyödyn saadakseen kunnat suunnittelevat ja toteuttavat kouluruokailun eri toimialojen yhteistyönä.
Tärkeän virkistystehtävän lisäksi ruokahetkillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruokakasvatuksen tavoitteita. On siis kyse huomattavasti laajemmasta toiminnasta kuin vain pikaisesta tankkaamisesta.
Tarjotun ruuan koostumuksella on suuri merkitys paitsi oppilaiden hyvinvoinnille mutta myös laajemmin yhteiskuntapoliittisesti. Kouluruuan sisältö on tärkeä myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kasvisruoan painottaminen on konkreettinen keino vaikuttaa kasvihuonepäästöjen määrään. Esitänkin seuraavaksi kolme pointtia siitä, miksi ja miten kasvisruuan osuutta kouluruokailussa tulisi lisätä.
1. Planetaarinen ruokavalio kouluaterioiden perustaksi
Ruuan tuotanto ja kulutus aiheuttavat kolmanneksen kasvihuonepäästöistä. Planetaarinen ruokavalio pyrkii minimoimaan ympäristökuormituksen ottaen samalla huomioon ihmisen ravitsemustarpeet. Kouluissa planetaarinen ruokavalio tulisi olla ateriasuunnittelun perusta.
Planetaarinen ruokavalio koostuu pääosin kasvikunnan tuotteista, sisältäen vain kohtuullisesti eläinkunnan tuotteita. Kasvispainotteinen ruokavalio on paitsi ympäristöystävällinen, myös ihmisystävällinen. Planetaarisen ruokavalion avulla voitaisiin vähentää huomattavasti suomalaisten ennenaikaisen kuoleman riskiä.
2. Kasvisruoka normaaliksi osaksi kouluruokailua
Peruskoulu-uran aikana oppilaalle tarjotaan 1900 ateriaa. Ei siis ole merkityksetöntä, mitä ruokaa tarjotaan. Kunnille on annettu lähes rajaton valta päättää ruokapalveluidensa tarjonnasta. Siksi kunnissa tulisikin keskustella aktiivisesti siitä, kuinka ruokapalveluilla voidaan edistää lasten ja nuorten terveyttä aidosti tieteelliseen tietoon eikä poliittisiin linjauksiin nojaten.
Looginen ratkaisu sekä ympäristö- että terveyssyistä olisi, että lapsille ja nuorille tarjotaan julkisella rahalla laadukasta ja maistuvaa planetaarista ruokaa. Kasvisruuan syömisen tulisi olla normaali ja helppo valinta kaikille oppilaille. Nyt sillä on valtaosassa kouluista erityisruokavalion asema.
3. Oppilaat tulee ottaa mukaan kouluruokailun suunnitteluun
Maailma ei muutu, jos kouluissa tarjottu ruoka jää syömättä. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas yläkoululainen ei syö koululounasta päivittäin. Tilanne ei ole olennaisesti parempi alakoululaistenkaan osalta.
Miten koululaisia voisi kannustaa syömään lounaan koulussa? Yksi ratkaisukeino on tarjota vaihtoehtoja.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemassa kouluruokailusuosituksessa kannustetaan tarjoamaan kaksi vapaasti otettavaa pääruokavaihtoehtoa, joista ainakin toinen on kasvisruokaa. Ratkaisun myötä oppilaat pääsevät maistelemaan ja tutustumaan kasvisruokiin. Malli tulisikin ottaa käyttöön kaikissa kunnissa. Nyt näin ei ole.
Kouluissa toteutettava ruokakasvatus on avainasemassa ruokamurroksen onnistumisessa. Tutkimukset osoittavat, että ruokakasvatuksella voidaan vaikuttaa oppilaiden kouluateriaa koskeviin valintoihin. Oppilaat onkin otettava mukaan nykyistä paremmin ruokahetkien suunnitteluun ja toteutukseen.
Ruokaa ja syömistä pitää käsitellä kouluissa useista eri näkökulmista. Ruokakokemukset, elämykset ja valmistamiseen osallistuminen luovat vahvoja oppimiskokemuksia ja voivat kannustaa syömään kasvispainotteisemmin.
Kokonaisvaltaiselle ruokakasvatukselle on osoitettava vahva tuki niin, että koulujen opetus- ja vuosisuunnitelmiin kirjataan konkreettisesti ruokakasvatuksen tavoitteet. Kasvisruoan lisääminen tulee olla merkittävä tavoite.
Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemia -palvelussa.
Aija Laitinen
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, projektitutkija
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
