Ruokakasvatus on koko kunnan terveyden edistämistä

Sote-uudistus toteutuu viimein, kun sosiaali- ja terveyspalveluissa valtikka siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille. Kunnille jää kuitenkin vastuuta kuntalaisten terveyden edistämisestä, jota toteutetaan jatkossa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Missä ja miten kunta toteuttaa terveyden edistämistyötä, kun terveydenhuollon ammattilaiset kaikkoavat hyvinvointialueelle?

Yksi käytännöllinen esimerkki kuntaan jäävästä terveyden edistämistyöstä on lasten ruokakasvatus. Se on moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, perusopetuksen henkilöstö, ruokapalveluhenkilöstö sekä tietysti myös neuvolan ja kouluterveydenhuollon väki. Ruokakasvatus on osa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmaa. Laadukas ruokakasvatus tapahtuu siellä, mihin aikuiset sen tietoisesti tuovat – ryhmätiloissa, piha-alueilla, luokissa ja päiväkoti- ja kouluravintoloissa. Varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat lapselle jopa 14 vuoden oppimisjatkumon, jonka aikana kunta tarjoaa lapselle yli 3000 ateriaa.

Ruokakasvatuksen ja ravitsemuksen huomioiminen osana kunnan terveyden edistämistyötä on vielä vähäistä. Valtiotieteiden maisteri Vilma Lappalainen kävi pro gradu -työssään läpi kuntien hyvinvointikertomuksia ja tiivistää nykytilanteen näin: ”Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että ravitsemuksen potentiaalia kansanterveyden edistäjänä ei kunnissa tunnisteta. Haasteita on sekä terveyden edistämisen toteuttamisessa että ravitsemuksen näkemisessä terveyden tärkeänä osatekijänä.”

Ruokakasvatus ja hyvä ravitsemus tuovat sekä lyhyen että pitkän tähtäimen hyötyjä. Lyhyellä tähtäimellä hyvin ravitut lapset jaksavat keskittyä, leikkiä ja oppia varhaiskasvatus- ja kouluarjessa. Pidemmällä tähtäimellä hyvä ravitsemus on yksi peruspilareista lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle, joka tuo terveyttä vuosikymmeniksi eteenpäin. Pitkällä tähtäimellä ruokakasvatus on myös kuntalaisten taloudellisesti, sosiaalisesti ja ravitsemuksellisesti kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Kuntatoimija, tänään on erinomainen päivä tunnistaa ruokakasvatuksen ja ravitsemuksen mahdollisuudet kuntalaisten terveyden edistämisessä! Ja apuakin tähän työhön on tarjolla. Tutustu Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen (KOKOAVA) -hankkeeseen verkkosivuilla: https://sites.uef.fi/kokoava/

 

Tutkija Kaisa KähkönenKaisa Kähkönen
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Väitöskirjatutkija, Ruokakunta-hankkeen hankekoordinaattori
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, lääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto

 

Lähteet:

Lappalainen V. Ravitsemuspolitiikalla parempaa terveyttä, Kuntien ravitsemuspolitiikka kansanterveyden edistäjänä, Pro gradu- työ, Helsingin yliopisto, 2021.

 

Osallistaminen + yhteistyö = suosittu kouluruoka & antoisa ruokakasvatus

Oletko koskaan törmännyt tietoon, että suomalainen kouluruoka on maailman parasta? Olet ehkä myös kuullut, että oppilaat eivät syö kouluruokaa niin kuin me aikuiset toivoisimme. Onko tälle pulmalle mahdollista tehdä jotain?

Kahdeksasluokkalainen Eeva Harju peräänkuulutti (Lukijan mielipide, HS 7.1.2021) oppilaiden toiveiden kuuntelua, mutta myös sitä, että toiveet tulisivat lisäksi huomioiduksi. Samoja toiveita nousi esille Valtioneuvoston rahoittamassa Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeessa, jossa selvitimme kouluruokailun nykytilannetta niin lounaan kuin välipalankin osalta.

Järjestimme muun muassa työpajoja ja kyselyjä, joihin myös oppilaat osallistuivat. Selvityshankkeen tulokset olivat samassa linjassa Eeva Harjun toiveiden kanssa; oppilaat toivovat, että heidät otetaan mukaan kouluruokailua koskevaan päätöksentekoon.

Oppilaiden osallistamisella aikuiset pääsevät helpommalla nyt ja tulevaisuudessa

Perusopetuslain mukaan oppilaiden tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavalla tavalla. Myös kouluruokailusuosituksissa painotetaan oppilaiden osallistamista ja vaikutusmahdollisuuksien järjestämistä. Mukaan ottaminen vahvistaa kouluyhteisöä, mutta myös kasvattaa ja motivoi oppilaita kehittymään aktiivisiksi toimijoiksi koulussa ja myöhemmin aikuisena yhteiskunnassa. Kouluruokailu onkin loistava areena oppilaiden osallistamiselle ja aktiivisen toimijuuden harjoittelulle.

Kouluruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämiseen sekä oppilaiden osallistamiseen on kehitetty erilaisia työkaluja ja toimintamalleja, joiden käyttöönottamiseen kannustaa myös vuoden 2021 alussa startannut Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hanke.

Lisäksi Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeessa olemme ehdottaneet kansallisen Kouluruokailun kehittämis- ja koordinointiryhmän perustamista, jolla turvataan kouluruokailun ja ruokakasvatuksen aktiivinen ja pitkäjänteinen kehittäminen sekä niistä viestiminen niin kouluruokailun parissa työskenteleville kuin oppilaiden kotiväellekin.

Grafiikka: Bettiina Lievonen, Itä-Suomen yliopisto

Tarvitaan koko kylä kasvattamaan lapsi

Muistatko omasta lapsuudestasi aikuisen, joka toimi hyvänä mallina, positiivisen ilmapiirin luovana ruokakasvattajana, ja jonka kanssa ruokailu oli aina hitusen tavanomaista mukavampaa? Ruokakasvatus ei koske vain kouluympäristöä, vaan jokainen lapsen ja nuoren lähipiirissä oleva aikuinen toimii osaltaan ruokakasvattajana omalla esimerkillään ja käytöksellään.

Omaan ruokakasvattajuuteen vaikuttavat niin ruokakokemukset kuin oma suhtautuminen ruokaa kohtaan. Nämä ruokasuhdetta muovaavat tekijät on hyvä tunnistaa, jotta voi heittäytyä kannustavan ruokakasvattajan rooliin. Ruoka on helppo keskustelunaihe, siihen on jokaisella jokin mielipide, ja siitä on helppo puhua positiiviseen sävyyn. Mikä onkaan kummilapsen lempikouluruoka, ja mikä oli aikoinaan minun? Yhteiset ruokahetket arkena, retkillä ja juhlissa luovat mukavia ruokamuistoja, joten näitä tilanteita kannattaa luoda lapsille ja nuorille niin usein kuin mahdollista.

Nyt oppilaiden ääni on kuultu ja on meidän aikuisten vuoro tarttua näihin toiveisiin. Kouluruuan arvostus ja ruokakasvatus ovat kaikkien aikuisten, niin vanhempien, kummien, naapureiden kuin opetuksesta ja ruokapalveluista vastaavienkin asia.

Heitänkin nyt pallon sinulle arvoisa lukija: Miten voisit tänään ja huomenna toimia rohkaisevana ruokakasvattajana tai edistää lähipiirisi lasten ja nuorten viihtyisää kouluruokailua? Miten saisimme suomalaisen kouluruokailun brändin nostettua sen ansaitsemalle tasolle? Koska onhan se ihan huikea juttu!

Toimitko koulumaailmassa tai kunnassa? Tsekkaa täältä kouluruokailun ja ruokakasvatuksen muistilista.

Vinkkejä lasten ja nuorten ruokailuun: https://neuvokasperhe.fi/syominen/ .

 

Henna Jalkanen, Aija Laitinen ja Tanja Tilles-Tirkkonen

Kirjoittajat ovat Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeen tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta.

Kuka huolehtii koululaisten välipaloista?

”Meilläpä oli tänään parkouria koulussa. Et arvaa, mitä opin! Sopiiko, jos näytän ruuan jälkeen”, kysyy koululainen silmät innosta hehkuen päivällispöydässä.

Tämä on varmasti asia, jonka moni vanhempi mielellään kuulisi lapsensa suusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn mukaan juuri parkour on harrastus, jota monet koululaiset toivoivat pääsevänsä harrastamaan koulupäivän yhteydessä, jos harrastamisen Suomen malli rantautuu peruskoulujen arkeen.

Parkour, kuten muutkin harrastukset, vaativat tiukkaa keskittymistä, tasapainoa ja tekniikkaa, jotta esteiltä laskeudutaan maahan turvallisesti ilman loukkaantumisia. Kynä ei myöskään kulje paperilla tai sormet kitaran kielillä, jos nälkä kurnii vatsassa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että parkouria sekä muita harrastuksia treenataan siten, että vatsa on täytetty hyvällä ja ravitsevalla välipalalla. Tällöin energiatasot ovat koholla, jolloin keskittyminen säilyy, loukkaantumisten riski pienenee ja kotiin on taas viemiseksi jotain uutta opittua esiteltäväksi.

Mistä energia parkouriin?

Koululaiset saavat tutkimusten mukaan koululounaasta usein suunniteltua vähemmän energiaa. Tällöin korostuu erityisesti iltapäivän välipalojen merkitys.

Jotta välipalan turvin jaksaa harrastaa, koululaisen välipala on hyvä koota lautasmallin mukaisesti. Tarjolla on hyvä olla aina jotain kasvista, hedelmää tai marjaa, jotain hiilihydraattia yhdistettynä pehmeään rasvaan, kuten täysjyväleipää margariinilla sekä jotain proteiinia, kuten maitoa, juustoa tai soijavalmistetta.

Jos välipala toteutettaisiinkin eväsruokailuna, toteutuisiko ravitsemuksellisesti kattava välipala tällöin perheiden välillä?

Koululaisten terveyteen panostaminen on tasa-arvoisen hyvinvointivaltion kulmakivi

Kouluruokailu on maassamme erittäin tärkeä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjä.

Tutkimuksemme mukaan osassa kouluista on tarjolla maksuton välipala, osassa maksullinen ja osassa ei tarjota välipalaa lainkaan, jolloin yhdenvertaisuus kaikkien Suomen koululaisten kesken ei tälläkään hetkellä toteudu.

Mikäli eväsvälipala olisi perheiden vastuulla, tasa-arvo koululaisten välillä vähenisi, päivän energiansaanti saattaisi jäädä varsin niukaksi ja ravitsemuksellinen laatu voisi kärsiä.

Terveistä koululaisista kasvaa terveitä aikuisia

Tämänhetkisten kouluruokailusuositusten mukaan kouluruuan voi jakaa lounaaksi ja välipalaksi, mikä parantaisi myös ateriarytmiä päivällä.

Jos harrastamisen Suomen malli toteutuu, tämä jako voisi auttaa koululaisia jaksamaan koko koulupäivän oppitunteineen ja harrastuksineen. Se toimisi lisäksi hyvänä ruokakasvatuskeinona terveyttä edistävän välipalan kokoamisessa ja ateriarytmin turvaamisessa.

Välipalan tarjoamista varten tulisi kuitenkin laatia ruokapalveluille selkeät suositukset välipalan toteuttamiseksi ja ravitsemuksellisen laadun varmistamiseksi. Sen lisäksi kunnille tulisi osoittaa riittävät resurssit niin raaka-ainekustannusten kuin henkilökunnan, tilojen ja laitteidenkin puolesta, jotta suositusten mukainen välipala voitaisiin tarjota koululaisille.

 

Henna Jalkanen
Projektitutkija, Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanke
Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopisto yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Ammattikeittiöosaajat ry:n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Lue lisää: sites.uef.fi/kattava-koululounas/