Itä-Suomen yliopisto keräsi arjen pieniä ekotekoja

Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppisen keskus ideoi Arjen pienet ekoteot -haastekampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä yliopistolaisten kestävän kehityksen osaamista ja innostaa arjen pieniin ekotekoihin.

Loppuvuonna 2022 toteutimme pilotoivan kyselyn Jatkuvan oppimisen keskuksen henkilökunnalle. Jaottelimme vastaukset Sitran elämäntapatestin mukaan asumiseen, liikkumiseen, matkailuun, ruokaan sekä tavaroiden ja palveluiden hankintoihin liittyviin ekotekoihin. Kampanja jatkui haastamalla yliopiston farmasian sekä ympäristö- ja biotieteiden laitosten henkilöstöt mukaan. Sen jälkeen kysely avattiin koko Itä-Suomen yliopistolle, niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin.

Haastekampanjan vastaanottaneet yksiköt saavat kahvihuoneisiinsa muun muassa reilun kaupan kahvia ja biojätepusseja.Kaikkiaan kyselyyn vastasi 410 henkilöä, joista 68 oli opiskelijoilta. Vastaajista valtaosa oli naisia (77 %). Vastauksia saatiin kaikilta laitoksilta/yksiköiltä. Eniten vastauksia tuli yliopistopalveluista (105), farmasian laitokselta (100), ympäristö- ja bioteiden laitokselta (66), Jatkuvan oppimisen keskukselta (47) sekä kemian laitokselta (12). Haasteen ottivat myös vastaan ainejärjestöistä Fortis ja Hyeena. Haastekampanjan vastaanottaneet saavat kahvihuoneisiinsa muun muassa reilun kaupan kahvia ja biojätepusseja. Haasteen Yammer-keskusteluissa eniten pohdintaa herätti lentojen hiilijalanjälki.

Jotta saisimme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti rajoitettua ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, ovat omat kulutustottumuksemme ja elämäntapojemme muutokset tärkeässä roolissa. Sitra on 1,5 asteen elämäntavat -selvityksessään laskenut henkeä kohden tavoitetasot hiilijalanjäljelle. Pysyäksemme 1,5 asteen tavoitteessa, meidän pitäisi saada elämäntapojemme hiilijalanjälki noin 3000 kg CO₂e:n tasolle vuoteen 2030 mennessä. Kyselyyn vastanneiden yliopistoyhteisön jäsenten hiilijalanjäljen keskiarvo oli 6913 kg CO₂e. Tulos vastaa yleistä keskitasoa, sillä Sitran elämäntapatestiin vastanneiden keskimääräinen hiilijalanjälki on 6900 kg CO₂e. Tällä hetkellä testi on tehty yli 1,4 miljoonaa kertaa. Paljon on siis vielä tehtävää, jotta pääsimme kulutuksessamme ja päästöistämme alemmas.

Asumisen, liikkumisen ja matkailun ekotekoja

Mitä siis voisimme tehdä kulutustapojemme pienentämiseksi, ja mitä yliopistolaiset ovat tehneet?

Asumiseen liittyen enemmistö Arjen pienet ekoteot -kyselyyn vastanneista oli vähentänyt yleistä sähkön ja veden kulutustaan muun muassa sammuttamalla tarpeettomat valot, alentamalla huonelämpötilaa, vaihtamalla lamput led-lampuiksi, vähentämällä sähkösaunan käyttöä ja suihkuaikaa sekä pesemällä vain täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita. Suurin osa kertoi lajittelevansa jätteet.

Osa välttää kemikaalien käyttöä ja on vaihtanut pesuaineet biohajoaviin. Noin neljäsosa vastaajista asuu tiiviisti asuinneliöihinsä nähden.

Tässä vastaajien yksittäisiä ekotekoja asumiseen liittyen:

  • Hyödynnän jämävedet kukkien kastelussa.
  • Siivousaineina ruokasooda, sitruunahappo ja etikka.
  • Makuuhuoneiden sälekaihtimet kiinni talvisin, se vähentää lämpöhukkaa.
  • Talvella petivaatteiden tuuletus pakkasilmassa pesemisen sijaan.
  • Hyödynnän kylmää verantaa talvisin ruokien nopeaan kylmentämiseen.
  • Otan kaikki laturit pois silloin, kun laitetta ei tarvitse ladata.
  • En pidä televisiota valmistilassa.
  • Yhteisomistan naapureiden kanssa osan työvälineistä esim. ruohonleikkurin.
  • Saunomme viikoittain ulkosaunassa, joka lämpiää rakennusjätepuulla.
  • Suosin muovittomia pakkauksia.

Kysyttäessä liikkumiseen liittyviä ekotekoja, suurin osa vastaajista kertoi kävelevänsä ja pyöräilevänsä paikasta toiseen. Vajaa puolet vastaajista käyttää julkista liikennettä ja välttää turhia ajoja autolla. Neljäsosa ei omista autoa. Vain 2 % vastaajista käytti polttoaineena biodieseliä ja 1 % biokaasua. Reilu kolmannes tekee pääosin etätyötä. Lisäksi suositaan kimppakyytejä ja käytetään yhteiskäyttö- ja vuokra-autoja sekä sähköpotkulautoja.

Tässä muutama liikkumiseen liittyviä ekoteko:

  • Kuljen työmatkat sähköttömällä polkupyörällä.
  • Omistan hybridiauton, en kuskaa lapsia harjoituksiin, ellei se ole välttämätöntä. Pyrin hoitamaan useamman asian samalla autoilukerralla.

Matkailuun liittyen yleisimmät ekoteot olivat junalla matkustaminen ja lähimatkailun suosiminen. 41 % vastaajista vältteli lentomatkailua, 29 % laivamatkailua ja 19 % kaikkea matkailua. Julkista liikennettä suositaan oman auton käytön sijaan. Matkakohteessa pyritään olemaan kerralla pidempi aika. 9 % vastaajista sanoi valitsevansa matkakohteen ekologisin perustein.

Tässä muutama vastaus matkailuun liittyen:

  • I avoid tourism as such. And in work distance meetings are preferable.
  • En lennä enää. Aina julkisilla, kun se mahdollista on, tai jos autolla, niin kimppakyytinä.
  • Pyörämatkailen.
  • Suunnittelen matkareitin valmiiksi.

Kasvisruokaa suositaan – suuri osa vähentänyt lihan käyttöä

Ruokaan liittyen tehtiin paljon ekotekoja. Suositaan kasvisruokaa, sesongin ruoka-aineita, suomalaista ja lähellä tuotettua ruokaa sekä luomua. Kompostoidaan ja lajitellaan biojäte, sekä vähennetään ruokahävikkiä sekä kaupassa käymisen ja ruoan ostamisen määrää. Valmistetaan ruoka pääosin itse raaka-aineista, suunnitellaan ruokaostokset etukäteen ja valmistetaan kerralla isompia määriä ruokaa esimerkiksi pakkaseen.

Vastaajista 57 % on vähentänyt lihan käyttöä ja 34 % maitotuotteiden käyttöä. 45 % suosii kasvisruokaa, 14 % on jättänyt lihan pois ruokavaliostaan ja 13 % on kasvissyöjä tai vegaani. Lähes puolet ostaa hävikkituotteita. 57 % vastaajista kerää luonnosta marjoja, sieniä ja yrttejä, 23 % kasvattaa ruokaa itse ja 15 % kalastaa tai metsästää.

Tässä ruokaan liittyviä ekotekoja:

  • Käytän ruokaostoksiin verkkokauppaa, jolloin heräteostokset jäävät pois.
  • Biopusseina käytän paperipusseja, joita tulee irtotuotteiden mukana.
  • Etsin uusia ekologisia reseptejä.
  • Opettelen valmistamaan uuden kasviruoan kerran viikossa.
  • Punainen liha on vaihdettu täysin itse metsästettyyn lihaan.
  • Kesällä ostetut yrtit parvekkeelle multaan – yrttejä ei tarvitse ostaa loppukesälle enää ollenkaan.
  • Syön kotimaista kalaa kuten silakkaa sekä särkikaloja.

Tavaroiden ja palveluiden hankintaan liittyen 80 % vastaajista vie tavaroita ja vaatteita kierrätykseen. Lähes yhtä moni käyttää tavarat loppuun asti ja harkitsee tarkkaan uusien tavaroiden hankintaa. Hankinnoissa painottuvat laatu, kestävyys ja tuotteen alkuperä. 65 % korjaa ja kunnostaa vaatteita ja tavaroita itse, 40 % käyttää korjauspalveluita. Yli puolet hankkii vaatteita ja tavaroita kirppareilta. Lahjojen antamisessa 43 % suosii aineettomia lahjoja ja 16 % on antanut kierrätettyjä lahjoja. Viidesosa on lopettanut shoppailun.

Tässä hankintoihin liittyviä ekotekoja:

  • Lainaan ystäviltäni juhlamekkoja.
  • I have not bought clothes or cosmetics at all for 10 years.
  • Participating to the campaign #viidenvaatteenvuosi.
  • I didn’t buy Christmas gifts just for habit.
  • Ompelen itse omat ja perheen vaatteet.
  • Teen lemmikeille leluja itse kierrätystavarasta.
  • Hyödynnän paljon kirjastoa ja vältän etenkin uusien kirjojen ostamista.
  • Vien lääkejätteen apteekkiin.

Kyselyn tuloksena 11835 ekotekoa – kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille!

Lopuksi kysyimme vielä, mitä muita ekotekoja yliopistolaiset ovat tehneet.

Suljetaan kaupoissa auki jääneet jääkaappien ovet, kerätään roskia luonnosta, huolehditaan lintujen talviruokinnasta, osallistutaan vieraslajitalkoisiin, hyödynnetään purettu puutavara uusiin projekteihin, kasvatetaan hiilinieluja omassa metsässä ja perustetaan hyönteisniittyjä omille pihoille tai yhteisille alueille. Reilu viidesosa vastaajista opiskelee ympäristöön tai kestävyyteen liittyviä opintoja. Osa on yhteiskunnallisesti aktiivisia.

Tässä vielä muutamia nostoja vastaajien ekoteoista:

  • Oma käytännön ekotekoni työpaikalla on tyhjentää sekajäteastia, ja se tyhjenee siten, että lajittelen sekajätteeseen päivän aikana päätyneet biojätteet, muovit, kartongit ja metallit. Ja tosiaan, useimmiten se tyhjenee kokonaan, mikä on tietenkin aika pysäyttävää.
  • Käytän oman kompostinmullan juuresten kasvatukseen, hyödynnän ruohonleikkuujätteen kateaineena, teen hyönteishotelleja pihamaalle, en käytä marjapensailla hyönteisverkkoja, jotta rastaat ja siilit eivät jää niihin kiinni.
  • En käytä myrkkyjä tai muoveja puutarhassa.
  • Opetan ystäväni syömään kasviruokia, hankin naapureiden kanssa kimppakierrätysastiat.
  • Ohjaan vanhempiani ekologisempiin valintoihin.
  • Sijoitan hiilipörssiin.
  • Lahjoitan kuukausittain rahaa Suomen luonnonsuojeluliitolle.
  • I haven’t flown for 17 years now. I have participated in Plastic Free July several times, and it has reduced the amount of my plastic waste permanently. I try to buy shoes with soles made of biodegradable material. I use a microplastic filtering bag for laundry. I pay attention to the whole life cycle of everything I consume.

Kartoitimme kyselyn kautta myös sitä, millaisissa kestävää tulevaisuutta edistävissä tehtävissä vastaajat Itä-Suomen yliopistossa toimivat. Vastaajista noin viidesosa on mukana teemaan liittyvissä koulutuksissa, tutkimuksissa, projekteissa, palveluissa yms. Kuitenkaan valtaosaa teema ei vielä kosketa omien tehtävien osalta.

Yliopisto on luvannut lahjoittaa haastekampanjan tuloksiin sidotun summan rahaa tukemaan ekotekoja. Kyselyn aikana ekotekoja kertyi 11835. Tavoite oli 10000 ekotekoa, joten pääsimme lahjoitussummassa 1000 euroon eli tonni tuli täyteen. Yliopiston kestävyys- ja vastuullisuusryhmä valitsee lahjoituskohteen ehdotetuista, summalla toteutuskelpoisista kohteista.

Kyselyssä sai ehdottaa, mihin ympäristöystävälliseen ja vastuulliseen kohteeseen yliopisto tekisi lahjoituksen. Ehdotuksia tuli valtavasti. Paljon ehdotettiin lahjoitusta luonnonsuojeluun: metsien, vesien ja soiden suojeluun ja ennallistamiseen sekä puiden istutukseen, niittyjen perustamiseen ja roskien keräämiseen luonnosta. Kannatusta sai myös lahjoitus puhtaan energiantuotannon ja puhtaan juomaveden puolesta.

Lisäksi tuli kekseliäitä ja konkreettisia ehdotuksia ympäristöystävällisempään kampuskehittämiseen: vegaanisen ruoan lisäämistä ravintoloissa, lisää kampusviljelyä, koristepensaiden tilalle hedelmäpuita, marjapensaita ja pölyttäjiä houkuttelevia kukkasia, kampuskirppareita, parempaa jätteiden lajittelua ja hyötykäyttöä sekä SER-jätteen kierrättämistä ja uusien laitehankintojen vähentämistä. Sen lisäksi toivottiin myös mm. kampusten välisen matkustamisen kehittämistä, talvipyöräilyn tukemista ja aiheeseen liittyvää tiedotustyötä.

Tiedotus ja toiminta teeman ympärillä jatkuvat. On tärkeää jakaa kokemuksia ja vinkkejä siitä, mitä olemme tehneet kestävämpien valintojen hyväksi, mitä olemme jättäneet tekemättä tai mistä olemme luopuneet. Muiden teoista saa ideoita ja inspiraatiota kokeilla niitä itsekin. Hyvinvointikäsityksemme on hiljalleen muuttumassa, sillä aineellinen elintaso ei takaa elämänlaatua. Olemme siirtymässä ylikulutuksesta kohtuullisuuteen, aineellisesta hyvinvoinnista aineettomaan.

Suuri kiitos kaikille Arjen pienet ekoteot -haasteeseen osallistujille!

 

Tiina Ynnilä

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija, joka on ideoinut haastekampanjan yhdessä kollegoittensa Riitta Sutisen ja Tiina Pyrstöjärven kanssa.

 

Itä-Suomen yliopisto kestävyyskouluttajana

Kesäinen yleiskuva Joensuun kampukselta.

Itä-Suomen yliopistossa (UEF) on syyslukukaudesta 2022 alkaen ollut mahdollista suorittaa Kestävän tulevaisuuden opinnot -niminen opintokokonaisuus – lempinimeltään UEFin kestävyysopinnot [1]. Samana syksynä avattiin myös uusi korkeakoulujen opetusyhteistyöhön perustuva Kestävyysopintojen verkosto [2], jonka organisoimisessa Itä-Suomen yliopisto on ollut päävastuussa.

Avaamme blogissa näiden uusien avausten taustoja ja syitä. Kerromme myös lyhyesti, millaisiin opetuksellisiin ideoihin UEFin omat kestävyysopinnot ja toisaalta opetusyhteistyöverkosto perustuvat, ja kuinka samaa teemaa käsittelevät eri opetusyhteistyöverkostot linkittyvät toisiinsa.

Taustalla yhteinen huoli ja haaste

Yhtenä liikkeellepanevana voimana uudistuksille on ollut Unifin eli Suomen yliopistojen rehtorineuvoston vuonna 2020 julkaisemat kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesit [3]. Teesit konkretisoivat Unifin yhteistä lupausta asettaa yhdessä kunnianhimoisia tavoitteita, joilla on muutosvoimaa ja globaalia vaikuttavuutta. Teesit on jaoteltu viiden eri teeman alle, joista erityisesti yksi liittyy opetukseen. Opetus kestävän kehityksen edistäjänä -teeman alla on kaksi teesiä: Kestävän kehityksen opinnot ovat osa kaikkia tutkintoja ja jatkuvan oppimisen tarjontaa ja Yliopistot edistävät korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja turvallista tutkimus- ja opetusympäristöä.

Kestävyys ja vastuullisuus tematiikan pohdiskelu osana korkeakoulujen tarjoamaa opetusta ja muuta toimintaa on ollut aktiivista myös Suomen ulkopuolella ja aiheesta on julkaistu useita raportteja. Tiivistämme seuraavaksi muutamien raporttien keskeisiä sanomia.

Korkeakoulujen on tunnistettu olevan avainasemassa kestävyysongelmien ratkaisuja luotaessa. Kestävyyshaasteet ovat luonteeltaan monimutkaisia ja haasteellisia ratkaista. Korkeakouluopintojen kautta on mahdollista vahvistaa yhteiskunnallisten toimijoiden monipuolista osaamista ja valmiuksia puuttua tehokkaasti kestävyysongelmiin. Kestävän kehityksen osaaminen on käsitteenä laaja. Yhtenä työkaluna kestävän kehityksen sisältöjen ymmärtämiseen voi käyttää YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopimaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja tavoitteita (Agenda 2030). [4]  Sopimukseen sisältyy 17 eri tavoitetta, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi, että korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille opetuksen kautta perusymmärrystä kestävän kehityksen sisällöistä ja ulottuvuuksista, kestävyysosaamiseen liittyy olennaisesti kyky tunnistaa kestävyysongelmien kompleksisuus ja hahmottaa syy-seuraus-suhteita sekä taito osata soveltaa toimivia ratkaisuja ja kehittää niitä myös itse.  Tällaiset kyvyt ja taidot tukevat transformatiivista oppimista, joka mahdollistaa syvän muutoksen tapahtumista esimerkiksi yksilön ajattelussa ja toiminnassa. Koska kestävyysongelmat ylittävät tieteenalarajat, sisältää kestävän kehityksen osaaminen myös kyvyn monitieteiseen ajatteluun ja monitieteiseen yhteistyöhön. [5]

Kestävän kehityksen osaamista tarvitaan yhteiskunnan jokaisella osa-alueella, sillä kestävyyshaaste läpileikkaa koko yhteiskuntaa ja koskettaa meitä kaikkia. Työmarkkinoille tarvitaan osaajia, joilla on monipuolisesti valmiuksia ja osaamista viedä eteenpäin kestäviä ratkaisuja. Koulutuksen kautta nimenomaan kestävän kehityksen osaaminen tarjoaa opiskelijalle rakennuspalikat työelämään ratkaisuihin, joita kestävän tulevaisuuden rakentamiseen yhteiskunnassa tarvitaan. Kestävyysosaaminen on tärkeää myös yksilön oman toimijuuden kannalta, sillä opittu osaaminen motivoi toimimaan, reflektoimaan omia arvoja ja asenteita sekä tekemään kestäviä valintoja. Kestävyysosaaminen kannustaa meistä jokaista edistämään muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa omassa elämässämme ja elinympäristössämme. Koska kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset integroituvat vahvasti kaikille elämän ja yhteiskuntatoiminnan eri osa-alueille, on tärkeää, että kestävyysopetus integroidaan yleisesti osaksi korkeakouluopetusta. [6]

Kestävyyssisältöjen integroiminen vaatii aktiivisia toimia, riittäviä resursseja ja päämäärätietoisuutta. Se ei onnistu ilman, että kestävä kehitys otetaan osaksi korkeakoulujen tavoitteenasettelua ja strategialinjauksia. Kestävyyssisältöjen integroimiseen osaksi opetusta ei kuitenkaan ole ainoastaan yhtä toimivaa tapaa. Pikimminkin on tavoiteltavaa, että kestävyyssisällöt integroidaan monipuolisesti opetukseen, jotta opiskelijat pääsevät opintojensa aikana eri tavoin kasvattamaan kestävän kehityksen osaamistaan. [7]

Kestävä kehitys tulisi huomioida opetuksessa aina opetussuunnitelmatasolta yksittäisiin opintojaksoihin saakka. Huomioimalla kestävä kehitys opetussuunnitelmissa voidaan varmistaa, että jokainen opiskelija saa opintojensa aikana riittävän kokonaisymmärryksen kestävästä kehityksestä ja valmiudet soveltaa kestävän kehityksen osaamista omalla alallaan kuin myös laajemmin yhteiskunnassa. Opetussuunnitelmatyön avulla pystytään määrittelemään, millaista kestävän kehityksen osaamista opiskelijoiden tahdotaan saavuttavan ja millaisin opetusmenetelmin. [8]

Opetussuunnitelmatyön ohella kestävän kehityksen integrointi tulisi huomioida myös opintojaksotasolla. Perustietojen ja -taitojen opettamiseksi kestävästä kehityksestä on suositeltavaa, että korkeakoulut tarjoisivat geneerisiä kestävyyteen johdattelevia opintojaksoja, jotta opiskelijat hallitsisivat kestävän kehityksen perusteet. Tällainen johdattelevien opintojaksojen kautta saatava geneerinen osaaminen luo pohjan kestävän kehityksen taitojen oppimiselle ja omaksumiselle sekä kestävän kehityksen perusteiden hallintaan. Kestävän kehityksen periaatteiden tunteminen onkin tunnistettu yhdeksi keskeisimmistä geneerisistä taidoista. [9] Geneeristen perustaitojen ohella tarvitaan myös eri alojen omaa erityisosaamista tukevaa kestävyysopetusta. Integrointia korostavan lähestymistavan mukaan kestävän kehityksen pitäisi olla kuitenkin läpileikkaava aihepiiri kaikessa opetuksessa, jolloin kestävyyssisältö tulisi näkyä myös muilla opintojaksoilla kuin erityisesti kestävyystaitoihin ja -sisältöihin keskittyvillä opintojaksoilla. Tässä opintojaksojen opettajilla on tärkeä rooli. [10]

Opettajan on tärkeää tunnistaa, millaisia kestävyyssisältöjä opintokokonaisuudessa jo mahdollisesti on, ja millaisia muita kestävyysnäkökulmia opintojaksoon voisi sisällyttää ja millä tavoin. Oppiaine- ja laitostasoiset yhteiset keskustelut ovat siis tarpeen opettajan tueksi. Opettajalla on myös erinomaiset mahdollisuudet opintojaksojen sisällöstä päättämisen ohella omalla opintojaksollaan vaikuttaa siihen, millaisin menetelmin ja työskentelytavoin opiskelijat pääsevät kestävyyssisältöjä oppimaan. Koska kestävyysongelmat ovat hyvin komplekseja ja haasteellisia, on kestävyyssisältöjen opetuksessa tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että opintojaksoilla kestävän kehityksen konkretisoimiseksi kestävyyssisältöjä havainnollistettaisiin mahdollisimman hyvin. Oppimisen ja kestävyysajattelun sisäistämisen kannalta on myös tärkeää, että opiskelijat pääsisivät opintojaksoilla soveltamaan kestävään kehitykseen liittyviä tietoja. Tätä kautta opiskelijat pääsisivät kasvattamaan myös omia ongelmanratkaisutaitoja sekä niin systeemistä kuin tulevaisuusorientoitunutta ajattelua, mitkä ovat tärkeitä kestävyysongelmien ratkaisemiseksi. [11]

Kestävyysaiheiden integroimiseksi opetukseen voi apuna käyttää myös erilaisia työvälineitä. Yksi esimerkki kestävyyden integroimista opetukseen tukevasta työvälineestä on GreenComp, joka on kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys. Osaamiskehys koostuu neljästä osaamisalueesta: ”kestävyysarvojen ilmentäminen”, ”kestävyyden monitahoisuuden hallinta”, ”kestävien tulevaisuuksien visiointi” ja ”kestävyystoiminta”. Nämä osaamisalueet huomioimalla opetussuunnittelussa saa sisällytettyä kattavasti kestävyysosaamisen kannalta keskeisiä taitoja opetukseen. [12]

Kestävyys opetuksessa UEFissa

Itä-Suomen yliopistossa on erinomaiset valmiudet kestävyysopetukseen, sillä kestävyys näkyy opetuksessamme jo nyt monin eri tavoin. Meillä on yliopistossamme hyvin monipuolinen joukko erilaisia koulutusaloja, joiden aihepiirit pitävät sisällään laajasti erilaisia kestävyysteemoja ja näkökulmia kestävyyteen. Koska Itä-Suomen yliopiston yksi painopistealueista ja vahvuuksista on monitieteinen ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin liittyvä opetus ja tutkimus, osaamista löytyy erityisesti ympäristöön liittyvissä kestävyyskysymyksistä. Kestävyysaiheet ovat integroituneet monien eri pääaineiden opetussisältöihin. Opiskelijoille on tarjolla myös kestävyysaiheisia sivuaineita, kuten Kestävä liiketoiminta ja yhteiskunta -opintokokonaisuus. Syytä on mainita myös UEFin kehitystutkimus ja siihen liittyvä opetus. UEFissa on jokaisessa tiedekunnassa kehitysoppiin liittyviä opintojaksoja. Kehitystutkimusta ja kehitysyhteistyötä koulutuksen ja tutkimuksen saralla tehdään globaalissa etelässä ja globaalin etelän kumppaneiden kanssa jo yli 40 maan kanssa. Opettajankoulutuksessa ympäristökasvatus on vahva teema ja UEFissa on myös kestävyyspedagogiikkaan keskittyvä kansainvälinen maisteriohjelma. Uusia kestävyysteemaisia opintokokonaisuuksia on rakenteilla myös luonnontieteisiin.

Kestävä kehitys on Itä-Suomen yliopistossa huomioitu strategiatasolta lähtien, sillä yliopisto on sitoutunut edistämään kestävän kehityksen tavoitteita ja ottamaan kestävyyden huomioon toiminnassaan. [13] Seitsemästätoista kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG) UEFin profiilialueita ovat ei nälkää; terveyttä ja hyvinvointia; hyvä koulutus; kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria; ilmastotekoja; vedenalainen elämä; maanpäällinen elämä sekä rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Lisäksi SDG 17 Yhteistyö ja kumppanuus toimii läpileikkaavana teemana kaikessa yliopiston toiminnassa. [14] Tavoitteena on myös saada kestävän kehityksen opinnot osaksi kaikkia tutkintoja ja jatkuvan oppimisen tarjontaa, jotta jokaisen oppiaineemme opiskelija pääsisi kasvattamaan osaamistaan kestävästä kehityksestä. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toimenpideohjelmassa (2022–2025) on sovittu myös, että opetussuunnitelmaohjeella kannustetaan opettajia sanoittamaan kestävyys ja vastuullisuus sisältöjä jaksokuvauksissa sekä opetuksessa. Opintotietojärjestelmämme Peppiin on mahdollista kuvata kestävyys- ja vastuullisuustavoitteet opetussuunnitelman eri tasoille osana geneerisiä tavoitteita ja lisäksi ”tägätä” erilaisia geneerisiä sisältöjä kullekin opintojaksolle; kestävyys ja vastuullisuus on yksi näistä geneerisistä taidoista. Tägit on toteutettu Pepin opetussuunnitelman jäsentely-toiminnolla ja niiden avulla on mahdollista tarkastella geneerisen osaamisen toteutumista tutkinnon opetussuunnitelmassa. Jäsentelyt näkyvät myös opiskelijan hopsissa. Kestävyys ja vastuullisuus teemat on myös sisällytetty lukuvuodesta 2022–2023 lähtien uusien opiskelijoiden orientaatioon.

Edellä kuvattujen toimien lisäksi UEFin toimenpideohjelmassa mainitaan pyrkimys vahvistaa korkeakoulujen välistä opetusyhteistyötä. Siellä mainitaan myös tavoite monitieteisestä kestävyysopintojen opintokokonaisuudesta, joka olisi tarjolla sekä englanniksi että suomeksi. Syksyllä 2022 alkanut Kestävän tulevaisuuden opintokokonaisuus on juuri tällainen.

Itä-Suomen yliopiston Kestävän tulevaisuuden opintokokonaisuus painottuu kestävyys- ja luonnonvarateemoihin. Opintokokonaisuus kokoaa yhteen eri oppiaineiden opintojaksoja, mikä mahdollistaa eri alojen opiskelijoiden kohtaamisen ja yhteistyön sekä myös opiskelijoiden oman monitieteisen ajattelun harjaannuttamisen. Opintokokonaisuudessa on tarjolla johdattelevat opintojaksot, jotka luovat pohjan opiskelijoiden kestävyysosaamiselle. Johdattelevat opintojaksot ovat yhdistelmä Climate Universityssä [15] korkeakoulujen yhteistyössä luotua kestävän kehityksen opintojaksoa ja UEFin omia sisältöjä. Johdantojaksojen jälkeen opiskelija voi valita opiskeltavakseen yhdeksästä eri teemasta itselleen sopivan moduulin tai rakentaa itse mielekkään opintokokonaisuuden opintotarjottimelta. Kyky kriittiseen ja holistiseen ajatteluun sekä syy-seuraus-suhteiden ymmärtäminen ovat esimerkkejä taidoista, joita opiskelijat pääsevät opintokokonaisuuden kautta kehittämään.

Vaikka UEFin opetustarjonta on varsin runsas, voi opiskelija hyödyntää myös muiden korkeakoulujen opintoja opiskelemalla esimerkiksi kestävyysopintojen opetusyhteistyöverkoston kautta tarjoutuvia Jyväskylän ja Turun yliopistojen opintojaksoja. Verkosto on laajentumassa, ja syksyllä 2023 tarjolla voi olla opintojaksoja jopa kuudesta eri yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Opiskelija voi hakea opintojaksoille verkoston nettisivulla olevan ilmoittautumislomakkeen kautta. Opiskelijalle mahdollisuudet räätälöidä omannäköinen opintokokonaisuus ovat vahvat, koska Itä-Suomen yliopisto on mukana Climate Universityssä, biodiversiteetti- ja UNIPID verkostossa, jotka myös tarjoavat kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvää koulutusta. Jokaisessa verkostossa on jotain omaleimaista ja ne täydentävät toinen toisiaan. UNIPID keskittyy kehitystutkimuksen teemoihin. Climate Universityn opintojaksot ovat eri yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistoteutuksia, ja kumppanikorkeakoulut voivat vapaasti hyödyntää luotuja oppimateriaaleja omassa opetuksessaan. Eri verkostojen tarjoamaa koulutusta voi sisällyttää UEFin omaan kestävyysopintojen kokonaisuuteen ja erikseen sopimalla mahdollisesti myös muihin opintoihin.

Wilma Poutanen
Opetusavustaja
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto

Outi Ratamäki
Yliopistonlehtori
Oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto

Lähteet

Bianchi, Guia – Pisiotis, Ulrike – Cabrera Giraldez, Marcelino, GreenComp – Eurooppalainen kestävän kehityksen osaamiskehys. Punie, Yvie – Bacigalupo, Margherita (toim.) Euroopan unionin julkaisutoimisto 2022.

Itä-Suomen yliopisto, Kahdeksan askelta tulevaisuuteen – Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toimenpideohjelma. Itä-Suomen yliopisto 2022–2025.

Joutsenvirta, Maria – Laininen, Erkki – Tyni, Sani – Korkeakoski, Marko, Transformatiivinen oppiminen kestävyysosaamisen tukena. UAS Journal 11.10.2022.

Kestävyysopintojen verkosto.

Konst, Taru, Kestävä kehitys korkeakoulutuksessa – sanoista tekoihin. Turun ammattikorkeakoulu 2021.

Lehtonen, Tommi, Kestävän kehityksen tavoitteet yliopisto-opetuksessa. 12.5.2021

Ollila, Johanna – Hujala, Teppo, Tulevaisuustaidot ja tulevaisuusoppiminen, s. 400–415 teoksessa Aalto, Hanna-Kaisa – Heikkilä, Katariina – Keski-Pukkila, Pasi – Mäki, Maija – Pöllänen, Markus, Tulevaisuuden tutkimus tutuksi – perusteita ja menetelmiä. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen keskus 2022.

Opetushallitus (OPH), Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3.

Opinto-opas 2022–2023, Kestävän tulevaisuuden perus-opinnot.

Smolander, William, Notes on Developing Courses for Sustainability. Helsingin yliopisto.

Sustainable Development Solutions Network (SDSN), Accelerating Education for the SDGs in Universities: A guide for universities, colleges, and tertiary and higher education institutions. SDSN 2022.

United Nations (UN), The 17 Goals.

Unifi, Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesit.

Young European Research Universities (YERUN), What can we learn from young research universities? YERUN 2022.

Viitteet

[1] Opinto-opas 2022–2023.

[2] Kestävyysopintojen verkosto.

[3] Unifi 2020.

[4] UN.

[5] Konst 2021, YERUN 2022, Smolander 2022, Joutsenvirta ym. 2022.

[6] Konst 2021, SDSN 2022, Smolander 2022, YERUN 2022, Ollila – Hujala 2022.

[7] YERUN 2022.

[8] Konst 2021.

[9] OPH 2019.

[10] Lehtonen 2021.

[11] Lehtonen 2021, Konst 2021, Smolander 2022.

[12] Bianchi ym. 2022.

[13] Ks. Itä-Suomen yliopiston strategia 2030.

[14] Itä-Suomen yliopisto.

[15] Ks. https://climateuniversity.fi/.