Huippu-urheilun eväitä johtajuuteen: yhteispeliä, intuitiota ja palautumista

Onnittelut Suomen jääkiekkomaajoukkueelle MM-kultamitalista! Leijonien tarina on joukkueen tarina, jossa on aina viipymiä aiemmista tarinoista ja kokemuksista. Asiat saavat merkityksensä historiaansa vasten. Leijonat osoittivat, että luottamus saa pelaajista parhaimmat puolet esiin. Luottaminen kehkeytyy aiempien kokemusten, mielikuvien ja tulkintojen sekoittuessa nykyhetkeen. Yhdeksi menestyksen avaimeksi päävalmentaja Jukka Jalonen nimesi semifinaalin jälkeen ’pelaamisen toisilleen’ ja aiempien pelien jälkeen ’rajattoman luottamuksen toisiinsa.’ Yhteispeli edellyttää vahvaa luottamusta: on luotettava itseensä, toisiinsa, valmentajaan. Jos luottamus rakoilee, se näkyy tuloksessa.

Huippu-urheiluun liittyy luovuus, yllätyksellisyys. Leijonissa on löydetty yhteispeli, jossa erilaisuudelle ja henkilökohtaisille vahvuuksille on tilaa. Myös menestyvässä organisaatiossa on kykyä tunnistaa toisten ainutlaatuisia piirteitä ja kunnioittaa toisia erilaisuudesta huolimatta – joskus siitä syystä, että toisella on itseltä puuttuvaa osaamista ja taitoa. Onnistumiset ruokkivat onnistumisia myös tutkimuksessa, mikä on tänä päivänä tiimityötä. Väitöstutkimusten ohjaajana tiimityö on erityisen palkitsevaa. Yhdessä oppiminen ja onnistumiset innostavat eteenpäin. Luottamus ruokkii rohkeutta ottaa riskejä ja edetä kohti yhteistä unelmaa, jolloin luottamus vahvistuu entisestään. Koska luottaminen syntyy ja kehittyy suhteissa, se vaatii yhdessä olemista ja vuorovaikutusta. Törmäyttämällä erilaisia kokemuksia ja näkökulmia syntyy uusia oivalluksia. MM-kullan ratkettua asiantuntijoiden kommenteissa vilahti ajatus siitä, että valmentajat valitsevat pelaajia, jotka ovat kanssaan eri mieltä. Mihin samaa mieltä olijoita tarvittaisiin?

Yritysmaailmassa rekrytointivalintoja tehdään usein intuitiolla. Tutkijan näkökulmasta kiinnostavaa on se, että rekrytointeja perustellaan yleensä järkisyin, vaikka valinta olisi tehty tunteella. Useat kokeneet rekrytoijat kuitenkin kertovat tekevänsä valintoja tunteella ja intuitiolla. Rekrytoijien mukaan hyvä hakija oppii ammattitaidon ja oma-aloitteisuuden, mikäli asenne on oikea ja halua riittää. Rekrytoijat kertovat, että jos pienikin asia jää vaivaamaan, rekrytointi jää tekemättä. Toisaalta valitsijat katuvat virherekrytointeja, jotka olisivat jääneet tekemättä, jos päätöksen tekijät olisivat luottaneet intuitioonsa.

Intuitiotutkija Asta Raami on tunnistanut erilaisia tietämisentapoja, kuten päättely, auktoriteetteihin tukeutuminen, kokemusperäinen tietämys sekä intuitiivinen tieto. Intuitio on esimerkki tietämisen tavasta, jota tekoäly ja robotiikka ei vielä pysty jäljittelemään. Asiantuntijan intuitiivinen tietämys syvenee pitkän kokemuksen ja harjaantumisen myötä, ja hän kykenee ratkaisuihin, joita ei jälkeenpäin voi selittää muuten kuin että hän vain tiesi, mitä piti tehdä. Kyseessä on oman tietämyksen, kokemuksen yhdistäminen, jossa voidaan luoda jotain uutta ja ylittää oman asiantuntijuuden rajat, kuten Raami intuition mahdollisuuksista puhuu. Jotain tällaista tapahtuu parhaimmillaan huippu-urheilussa ja -tutkimuksessa, mutta myös aivan tavallisessa organisaatioarjessa. On opittava tunnistamaan älykäs intuitio ja annettava sille aikaa.

Huippu-urheilusta riittää ammennettavaa johtamiseen, esimerkiksi palautuminen on tärkeimpiä työhyvinvoinnin teemoja. Ylikunto lamaannuttaa urheilijan, mutta palautuminen, uni ja lepo tuottavat tuloksia. Unta laiminlyödään helposti, mutta aivotutkijoiden mukaan seuraukset ovat vakavat. Rentoilulle ja juhlalle on onnistuneen projektin jälkeen paikkansa. Leijonien juhlat ovat koko kansan juhla, samoin tohtoripromootio on yliopistoyhteisön yhteinen akateeminen juhla kesäkuussa Joensuun kampuksella ja ensi vuonna Kuopiossa. Tervetuloa juhlimaan!

Mirjami Ikonen

Johtamisen yliopistonlehtori, kauppatieteet

Tutkija Luottamus organisaatiossa -tutkimusryhmässä

Sopivatko jääkiekkojoukkueen arvot työyhteisön johtamiseen?

Kun johtamisen tutkija-opettaja seuraa tv-lähetystä Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkueen kultajuhlasta Vancouverista, hänen huomionsa kiinnittyy yhtäkkiä pukukopin seinällä oleviin kolmeen sanaan. Kyseessä on NHL:n Vancouver Canukcs -joukkueen halli, jonka pukukopin seinällä on joukkueen arvot kolmeen sanaan tiivistettynä.

Integriteetti tarkoittaa lahjomattomuutta, tinkimättömyyttä, rehellisyyttä ja vilpittömyyttä – oikein toimimista silloinkin, kun se ei ole helpoin vaihtoehto. Moraalista selkärankaa kysytään erityisesti silloin, kun on tehtävä vaikeita päätöksiä. Suoraselkäisyys ja johdonmukaisuus ovat johtamisen perustaa samoin kuin oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Ei herätä luottamusta, jos johtaja käyttäytyy kuin tuuliviiri eikä organisaatiossa tiedetä mistä tänään tulee. Arvaamattomuus herättää pelkoa ja epävarmuutta. Pelot syövät luottamusta ja sen rikkoutuminen suuntaa voimavaroja selvittelyihin ja väärinkäsitysten oikaisuihin – joskus nekin toki paikallaan.

Joukkuepelaajan ja johtajan luonnetta testataan, kun on kyse toimimisesta omien arvojen mukaan. Sanojensa mittaisena oleminen ei ole aina helppoa. Tiukan paikan tullen kysytään luonnetta. Käyttäytymistä ohjaavat pohjimmiltaan arvot, mutta luonteen kehittäminen ei kuitenkaan ole johtajuusoppaiden suosikkiaiheita. Luonteen kehittäminen on ajoittain kovaa ja kivuliasta työtä. Itsetuntemuksen lisääntyminen ei aina ole mukavaa. Omien pimeiden puolien tunnistaminen voi olla tuskallista. Itsetuntemusta voi kehittää reflektoimalla omaa tapaansa toimia eri tilanteissa. Kyky reflektoida, valmius tarkastella itseään realistisesti, on kehittymisen edellytys. Niin joukkuepelaamisessa kuin työyhteisössä on tärkeää, että jokainen kykenee tarvittaessa katsomaan peiliin.

Kunnioitus ja arvostus ovat työyhteisön luottamuksen rakentumisen perusainesta. Arvostaminen työpaikalla alkaa tervehtimisestä. Pienikin huomioiminen antaa mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi, mihin meillä ihmisinä on syvä tarve. Kunnioittaminen asiantuntijatyöyhteisössä tarkoittaa paitsi toisen osaamisen ja kokemuksen arvostamista myös kollegoiden työajan kunnioittamista. Kunnioittamista on myös se, että työpaikan ihmissuhteissa ei tavoitella henkilökohtaista etua. Molemminpuolinen kunnioitus ruokkii luottamusta, työyhteisön aineetonta pääomaa.

Kun luottamus työpaikalla säröilee, toisia kunnioittava, suoraselkäinen toimija uskoo lähtökohtaisesti ihmisen hyvyyteen ja kykenee antamaan uuden mahdollisuuden. Tällaista armollisuutta tarvitaan työpaikan ihmissuhteissa, koska kukaan meistä ei ole täydellinen. Inhimillisinä olentoina jokainen meistä tekee virheitä, huomaamattaankin. Suoraselkäisyyttä ja luonnetta osoittaa oman rehellisen mielipiteen kertominen niin, ettei se sälän takana puhuttaessa muutu. Tunneäly ja intuitio ovat avuksi toisten tunteiden aistimisessa ja huomioonottamisessa. Ne ovat opittavissa ja opetettavissa olevia taitoja, joita voi opetella ja kehittää koko elämän ajan. Oppiminen päättyy vasta siinä hetkessä, kun oppija ajattelee, ettei ole enää mitään opittavaa.

Kompleksisessa, yhteenkietoutuneessa maailmassa asioihin voi vaikuttaa pieninkin teoin. Kun johtajuus nähdään vaikuttamisena, niin johtajuus leviää organisaatiossa positioon sidottua johtajuutta laajemmalle. Tilanteen mukainen, vaihtuva ja ’virtaava’ jaettu johtajuus on hedelmällinen lähtökohta innovaatioille ja kehittämiselle. Johtajuus leviää organisaatiossa, kun jokainen jäsen pääsee vaikuttamaan tulokseen joukkuepelaajien tavoin. Tällainen organisaatio luo edellytyksiä menestyä muuttuvassa moniulotteisten verkostojen maailmassa.

Kolme sanaa kopin seinällä siis olivat integrity, character ja respect. Niillä päästään pitkälle.

Mirjami Ikonen

Johtamisen yliopistonlehtori, kauppatieteet

Tutkija Luottamus organisaatioissa -tutkimusryhmässä