Tag: ArtWell

Posted on

ArtWell: Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen ja hyvinvointivaikutusten arviointi edellyttää yhteisesti sovittuja toimintatapoja

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia tarkastelevassa ArtWell-selvityshankkeessa on tutkittu koetun hyvinvoinnin yhteyttä kulttuurihyvinvointitoimintaan, sekä kehitetty esimerkkilaskentamalli kahden case-arviointiesimerkin avulla yhteistyössä Mieliteko-ohjelman ja Kaikukortin kanssa. Kulttuurihyvinvointitoiminnan yhtenä ominaispiirteenä on, että siinä selkeästi ilmaistaan joko hyvinvointitavoite tai siihen liittyvä palvelulupaus.

ArtWell kannustaa tutkijoita kokeilemaan erilaisia tutkimusasetelmia

Teatterikokemuksen hyvinvointivaikutuksia selvitettiin ennen-jälkeen-tutkimusasetelmalla. Selvityshankkeessa pilotoitiin kahta koetun hyvinvoinnin mittaria, jotka mittasivat koettua elämäntyytyväisyyttä [1] ja myönteisiä tunteita [2]. Koetun hyvinvoinnin mittaaminen on merkityksellistä, sillä ihmiset voivat sen avulla arvioida omakohtaisesti elämäänsä. Lisäksi kun mittari on osana väestötutkimuksia, ihmisten kokemukset hyvinvoinnista voidaan tuoda tasapuolisesti esille tutkitun tiedon avulla [3].

ArtWell kannustaa vahvistamaan kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuusnäyttöä vastaavanlaisia kokeiluja hyödyntämällä. Monialaisilla ja monimenetelmällisillä tutkimusasetelmilla voidaan edistää kulttuurihyvinvoinnin vaikuttavuuden tietoperustaa ja toteuttaa hedelmällistä yhteistyötä, jossa erilaisia ilmiöitä voidaan kohtauttaa.

Kehitetyllä laskentamallilla voidaan arvioida kulttuurihyvinvointitoiminnan kustannusvaikutusta ja -hyötyä sekä vaikuttavuutta

Kehitetty esimerkkilaskentamalli hyödyntää aineistoa useammasta tietolähteestä. Laskentamalli sisältää kuvitteellisen kohdeväestön, jonka hyvinvointivaikutuksia arvioidaan hyvinvointipainotettujen elinvuosien avulla (WALY – Wellbeing Adjusted Life Years). Keskeistä hyvinvointipainotettujen elinvuosien arvioinnissa on tieto ihmisten koetusta elämäntyytyväisyydestä, sillä WALY-arvioinnissa näkökulmana on eletyn elinvuoden merkityksellisyys koetussa elämäntyytyväisyydessä [1].

Laskentamalli tuottaa tulokset sille syötetyn tiedon perusteella. Syöte tietoja ovat muun muassa lähtötilanteen elämäntyytyväisyys kohdeväestössä ja intervention odotettu vaikuttavuus siihen. Keskeiseksi täten muodostuu käytettävän tutkimusnäytön luotettavuus. Laskentamalli mahdollistaa ennakoivan taloudellisen arvioinnin ja tavoitteiden asettamisen avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan juurruttamisen. Saatuja tietoja kustannusvaikutuksista, kustannushyödyistä ja vaikuttavuudesta voidaan hyödyntää osana päätöksentekoa. ArtWell korostaa, että päätöksenteossa on tärkeää huomioida muun muassa arvot, kulttuurihyvinvointitoiminnan erityispiirteet sekä käytössä olevat resurssit.

Osahankkeessa järjestetyssä sidosryhmätyöpajassa todettiin, että laskennallisen lähestymistavan juurruttamiseksi sen käyttökohteiden ja yhteisten jatkokehittämisen suuntaviivojen pohtiminen on tärkeää. Sidosryhmätyöpajassa nousi esille, että keskeisiä tarpeita, jotka tukevat laskennallisen lähestymistavan käyttömahdollisuuksia, ovat koulutus ja opetusmateriaalien saatavuus. Mallinnus- ja arviointiosaamisen lisääminen parantaa laskennallisten lähestymistapojen hyödyntämistä osana päätöksentekoa.

Tulossa ArtWell -selvityshankkeessa

ArtWell -selvityshankkeen tulokset esitellään Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -seminaarissa tiistaina 18.4.2023. Avoin tilaisuus järjestetään Helsingin Musiikkitalolla.

Aiemmin julkaistujen osahankkeiden yksi ja kaksi blogitekstit löytyvät myös Puheenvuoroja-blogista.

Valtioneuvoston rahoittamaa selvityshanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo yhdessä Taideyliopiston CERADA tutkimuskeskuksen ja Kulttuurihyvinvointipoolin kanssa.

Lähteet

[1] Birkjær M., Kaats M. & Rubio A. (2020) Wellbeing Adjusted Life Years. A universal metric to quantify the happiness return on investment. Happiness Research Institute & Leaps by Bayer. Berlin. Saatavilla: https://6e3636b7-ad2f-4292-b910-faa23b9c20aa.filesusr.com/ugd/928487_bcc3acfa38474a86bd73f011160c2477.pdf

[2] Topp CW., Østergaard SD., Søndergaard S. & Bech P. (2015) The WHO-5 Well-Being Index: a systematic review of the literature. Psychother Psychosom 84(3) 167–176.

[3] Martela F. & Ahokas J. (2021) Kyllä kansa tietää. Suomi tarvitsee koetun hyvinvoinnin mittarin. Eva analyysi.

Kirjoittaja:

Sonja Kippo

Projektitutkija

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto (kuva: Via Ramstén)

 

Tomi Mäki-Opas

Vanhempi tutkija, tutkimusjohtaja

Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto

 

Piia Lavikainen

Yliopistotutkija

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto

 

Aku-Ville Lehtimäki

Projektitutkija

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto

Janne Martikainen

Hankkeen tutkimusjohtaja, professori

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto

Posted on

ArtWell: Sosiaalinen hyvinvointi kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisen arvioinnin keskiöön

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -selvityshankkeen (ArtWell) yhtenä osatavoitteena oli selvittää asiantuntijalähtöisen tutkimuksen avulla kulttuurihyvinvointitoiminnan kustannushyötyyn ja -vaikutukseen liittyviä tekijöitä ja mekanismeja.

Tässä blogikirjoituksessa esitellään sidosryhmätyöpajasta ja yhdeksän avainasiantuntijan haastatteluista saatuja osatavoitteen tuloksia. Pääset tutustumaan hankkeessa aiemmin toteutetun kirjallisuuskatsauksen tuloksiin täältä.

Lähtökohtia kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä hankkeessa ihmisen hyvinvointiin vaikuttavaa merkityksellistä toimintaa taiteen ja kulttuurin kontekstissa. Kulttuurihyvinvointitoiminta on eri ammattiryhmien toteuttamaa kulttuurihyvinvointia edistävää toimintaa tai palvelua eri toimintaympäristöissä (esim. ikäihmisten palvelut, maahanmuuttopalvelut, nuorisotyö, vammaistyö).

Kulttuurihyvinvointitoimintaan liittyvien palvelujen taloudellinen arviointityö on vasta aluillaan. Ajatus toiminnan arvioinnista ja mittaamisesta voi tuntua vieraalta monelle taide- ja kulttuurialalla työskentelevälle. Vaikka toimijoilla on selvityksen valossa valmiuksia arviointiin kaikilla kulttuurihyvinvoinnin sektoreilla, tarvitaan täydennyskoulutusta ja lisätietoa arvioinnin kehittämisestä ja toteuttamisesta.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja sen toimintaympäristöjen laaja-alaisuus muodostaa merkittävän haasteen arviointitoiminnalle. Toimintaa arvioivan tulisi tunnistaa kyseiselle toimintaympäristölle keskeiset piirteet, joita määrittävät toiminnan luonne, yhteistyössä sovitut tavoitteet sekä asiakasryhmät ja heidän tarpeensa.

Jotta arviointia voitaisiin hyödyntää paremmin tiedolla johtamisessa, organisaatioissa tarvitaan ArtWellin selvityksen mukaan enemmän ymmärrystä kulttuurihyvinvointitoiminnan edellytyksistä ja toteuttamisesta.

Arviointia kahdesta eri näkökulmasta

ArtWellin toteuttamassa tutkimuksessa asiantuntijat tarkastelivat kulttuurihyvinvointitoimintaa yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä terveys- ja hyvinvointinäkökulmasta. Yhteistä näiden alueiden eri toimijoille oli kokonaisvaltainen käsitys siitä, että taide- ja kulttuuritoiminnan sisältöjen ohella etiikka, estetiikka, luonto, ihmissuhteet ja pitkäjänteinen toiminta ovat kulttuurihyvinvointitoiminnan keskeisiä vaikuttavuuden osatekijöitä.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuvien ryhmien tarpeita tunnistettiin erityisesti (1) syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn, (2) osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen sekä (3) yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen liittyen. Sosiaalinen hyvinvointi tulisikin selvityksen mukaan ottaa nykyistä paremmin huomioon kulttuurihyvinvointitoiminnan arvioinnissa ja mittaamisessa.

Terveys- ja hyvinvointinäkökulmasta asiakasryhmien tarpeita tunnistettiin (1) ehkäisevien palvelujen, (2) sairauden hoidon ja hallinnan, sekä (3) terapian ja kuntoutuksen konteksteissa.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja taideterapioiden erityisosaaminen kuntoutuksen ja erityissairaanhoidon alueella vaatii erityisasiantuntijuutta. Ehkäisevissä palveluissa (esim. ehkäisevässä mielenterveys- ja päihdetyössä ja terveysviestinnässä) kokeellisempi taide- ja kulttuuritoiminta ja tutkimus voi asiantuntijoiden mukaan olla tarkoituksenmukaisempaa tällä hetkellä, koska alueelta on vähemmän tutkimustietoa saatavilla.

Näkemyksiä kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisesta arvioinnista

Asiantuntijat kuvasivat vaikuttavuutta yleisimmin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden vahvistumisen kautta. Kulttuurihyvinvointitoiminnan kustannusvaikuttavuuden tekijöitä tunnistettiin mm. terveyskäyttäytymiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen liittyen.

Asiantuntijat tunnistivat erilaisia taloudellisen arvioinnin toteuttamisen lähtökohtia esimerkiksi toiminnan järjestäjälle tai siihen osallistuneelle kertyneiden kustannusten kautta. Taloudellisessa arvioinnissa voisi heidän mukaansa hyödyntää myös euromääräisiä kustannusarvioita esimerkiksi laitosjaksoihin, sairaspoissaoloihin ja lääkkeiden käytön vähentymiseen liittyen. Lisäksi pohdittiin vaihtoehtoiskustannusten arviointia resurssien jakamiseen liittyvien vaihtoehtojen kuvaamiseen ja arvottamiseen liittyen.

Hankala vai helppo mittaaminen? Tulosten yhteenvetoa

Taloudellinen arviointi ja sen kehittäminen voidaan nähdä pääomana, jonka avulla kulttuurihyvinvointitoiminta voi kiinnittyä osaksi julkisia palveluja ja hyvinvointitaloutta. Tutkimukseen osallistuneilla sidosryhmillä ja avainasiantuntijoilla on kulttuurihyvinvointiin liittyvää osaamista yhteiskunnallisen palvelu- ja tietotuotannon eri tasoilla.

Taiteen ja kulttuurin toimijoiden osallisuus hyvinvointitaloudelliseen päätöksentekoon tukee taloudellisen arvioinnin ja resurssoinnin oikeudenmukaisuutta. Kulttuurihyvinvointitoimintaan soveltuvia arviointi- ja mittaamismenetelmiä voidaan yhteiskehittää moniammatillisten oppimisprosessien kautta niin yksilöllisellä, alueellisella kuin väestötasollakin. Kulttuurihyvinvointitoiminnan arviointivastuuta tulisi jakaa tasapuolisemmin eri sektoreiden ja toimialojen kesken.

Yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta edistävät ympäristöt tunnistettiin tärkeäksi osa-alueeksi tulevassa kulttuurihyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Tulossa ArtWell-selvityshankkeessa

ArtWell mallintaa ja kehittää syksyllä 2022 kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittaria case-esimerkkien avulla. Selvityshankkeen tulokset esitellään loppuseminaarissa huhtikuussa 2023.

Taru Koivisto

Taru Koivisto (Kuva: Anita Salo)
Tutkija
CERADA-tutkimuskeskus, Taideyliopisto

 

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -selvityshankkeessa (ArtWell) tarkastellaan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia, arviointimenetelmiä ja tehdään toimenpidesuosituksia arviointitoiminnan jatkokehitykseen Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan VN-TEAS-rahoituksella mahdollistettua hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo, Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus sekä Kulttuurihyvinvointipooli.

Lisätietoa hankkeen verkkosivuilla.

 

Posted on

ArtWell: Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi on vähäistä ja tarvitsee ennakkoluulotonta yhteiskehittämistä toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi

Millaisia lähestymistapoja kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin on käytetty ja millaista tutkimusta tällä hetkellä tarvitaan päätöksenteon tueksi? ArtWell-selvityshankkeessa on kartoitettu kulttuurihyvinvointitoimintaan ja sen arviointiin liittyvää tutkimusta sekä selvitetty tarpeita jatkoa varten.

ArtWell-selvityshanke syventyy kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudelliseen arviointiin

Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -hanke (ArtWell) on keväällä 2022 käynnistynyt selvityshanke, jossa tarkastellaan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia sekä kehitetään toimenpidesuosituksia arviointitoiminnan jatkokehitykseen Suomessa. Hankkeen tarkoituksena on tukea päätöksentekoa sekä vaikuttaa yleiseen tietouteen taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan VN-TEAS-rahoituksella mahdollistettua hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo, Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus sekä Kulttuurihyvinvointipooli.

ArtWellin kolmesta osatavoitteesta kaksi on nyt saavutettu. Tässä blogikirjoituksessa avaamme kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuutta sekä taloudellista arviointia kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tuloksia.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan operationalisointi – miksi ihmeessä?

ArtWell-selvityshankkeessa kulttuurihyvinvointitoiminnan monitahoista ja laajaa toiminta-aluetta havainnollistettiin sateenvarjokäsitteen avulla, johon sisältyy ihmisen merkityksellinen toiminta taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin ympäristöissä. Kulttuurihyvinvointi tarkoittaa, että ihmisen hyvinvointia vahvistaa hänen aktiivinen osallistumisensa taide- ja kulttuuritoimintaan ja -tapahtumiin. Kulttuuritoiminta voi olla muun muassa esittävää ja osallistavaa taidetta, kuten tanssia ja laulamista, tai visuaalista taidetta, kuten maalausta ja valokuvausta. Kulttuuritapahtumat voivat pitää sisällään esimerkiksi nähtävyyksiä, museotoimintaa ja muuta koettavaa taidetta.

Kulttuurihyvinvointitoiminnan käsitteen määrittely on perustavanlaatuinen tekijä, kun halutaan mitata toiminnan vaikuttavuutta yhteiskunnan eri tasoilla. Käsite voidaan operationalisoida eli muuttaa mitattavaan muotoon tarkemman määrittelyn ja rajauksen avulla, jolloin siihen liittyvät muuttujat voidaan luokitella. Näin voidaan saada päätöksenteon tueksi luotettavampaa tietoa kulttuurihyvinvointitoiminnasta.

Kulttuurihyvinvointitoiminta vaikuttavuustiedon äärellä

Kirjallisuuskatsauksessa tarkastelluissa julkaisuissa tutkittiin kulttuurihyvinvointitoimintaa yhteiskunnan mikro-, meso-, ja makrotasoilla, mikä on keskeistä vaikuttavuuden todentamisessa. Mukaan otetut tutkimukset käsittelivät laaja-alaisesti elämänlaadun eri osa-alueita, kuten psyykkistä ja fyysistä elämänlaatua. Taloudellista arviointinäkökulmaa tarkasteltiin tutkimuksissa kuitenkin niukasti sosiaalisen ja ympäristöllisen elämänlaadun osa-alueilla.

Taloudellinen arviointi kulttuurihyvinvointitoiminnan alueella on ollut toistaiseksi vähäistä, ja kuudestatoista julkaisusta ainoastaan neljä sisälsi tarkempaa tietoa aiheesta. Julkaisuista esiin nousi erityisesti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittari, jota voitaisiin hyödyntää kustannus-hyötyanalyysissä. Kyseisen mittarin mallintaminen ja kehittäminen aloitetaankin ArtWellin viimeiseen osatavoitteeseen liittyen seuraavaksi.

Kulttuurihyvinvoinnin ytimessä on ihminen ja hänen tarpeensa liittyen taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuuden tutkimuksessa tarvitaan yhteiskehittämistä ja ennakkoluulotonta yhteistoimintaa, jossa lähdetään rohkeasti tarkastelemaan mahdollisuuksia syy-seuraussuhteiden todentamiseen. Taiteen ja kulttuurin ensisijaisena tehtävänä ei ole tuottaa hyvinvointia, mutta se voi kokonaisvaltaisuudessaan vaikuttaa monella tapaa ihmisen hyvinvointiin, esimerkiksi yhteisön rakentajana tai terveyttä edistävänä tekijänä.

ArtWell-selvityshankkeen jatko

ArtWellin tavoitteena on syksyllä 2022 mallintaa kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia kahden case-esimerkin avulla. Koko hankkeen tulokset esitellään seminaarissa huhtikuussa 2023. Lisätietoa tilaisuudesta julkaistaan hankkeen verkkosivuilla myöhemmin.

Sonja Kippo.Sonja Kippo (Kuva: Via Ramstén)

Projektitutkija

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto

 

Taru KoivistoTaru Koivisto (Kuva: Anita Salo)

Tutkija

CERADA-tutkimuskeskus, Taideyliopisto