Tulitikkuleikit, ilmastonmuutos ja liekehtivät lomakohteet: pikakurssi kausaalisen selittämisen problematiikasta
Keskikesä pohjoisella pallonpuoliskolla. Uutisotsikoita hallitsevat eteläisen Euroopan kuumuus ja maastopalot. Myös sosiaalisessa mediassa on kuumaa: nahistellaan siitä, onko maastopalojen syynä globaali ilmastonmuutos vai huolimaton tulenkäyttö. Rapsakka 40 celsiusasteen lämpötila ei näet itsekseen metsää sytytä. Tähän tarvitaan ulkoinen tulenlähde – ihmisen toiminta. Tieteenfilosofi on tästä mielissään. Ei tukahduttavista helteistä. Tai maastopaloista. Ilmastonmuutoksesta puhumattakaan. Vaan somenahistelusta. Se […]
Säännöllinen liikunta suojaa mielenterveysongelmilta – yksittäinenkin kerta vähentää ahdistusta
Alkuvuodesta 2023 julkaistiin laaja katsaus fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Liikuntalääketieteen tutkijoille hyödyt eivät tulleet yllätyksenä. Jo vuosikymmenien ajan olemme olleet tietosia liikkumisen positiivisista vaikutuksista henkiseen hyvinvointiimme. Osalle ihmisistä hyödyt ovat tuttuja myös arkielämässä. Saamme energiaa, arkiset huolet häviävät taka-alalle ja poistuvat mielestämme, kun liikumme. Tähän porukkaan kuuluvat ihmiset ovat usein jo lapsuudesta asti […]
Ilmastonmuutos voi tehdä soista valtavan päästölähteen, mutta voiko hiilensidonta myös lisääntyä?
Suot peittävät vain kolme prosenttia maapallon maapinta-alasta, mutta ne varastoivat jopa 30 prosenttia kaikesta maaperän hiilestä. Suot alkoivat kerryttää hiilivarastojaan jo 10 000 vuotta sitten, viimeisimmän jääkauden päättyessä. Vuosituhansien saatossa turpeen hidas kertyminen on tehnyt soista merkittäviä hiilivarastoja. Soiden korkea vedenpinta hidastaa eloperäisen aineksen hajoamista niin, että se on hitaampaa kuin kasvien uusien lehtien, juurien […]
Lisääntyykö työtyytyväisyys vai yksinäisyys? Etäjohtaminen vaatii uudenlaista osaamista
Etäjohtaminen on osa yhä useamman johtajan työtä. Suomessa etätyötä tekevien työikäisten määrä oli jo ennen koronapandemiaa Euroopan korkeimpia. Pandemian siivittämä teknologinen kehitys nopeutti entisestään siirtymistä monipaikkaiseen työhön ja lisäsi tarvetta etäjohtamisosaamiselle. Yhä useampi yritys ja julkinen organisaatio mahdollistaa joustavan ja paikkariippumattoman työn tekemisen. Siksi kaikilla aloilla on akuutti tarve etäjohtamisosaamisen kehittämiselle. Etäjohtamista on tutkittu reilut […]
Lääkehoidon ongelmista aiheutuu suuret kustannukset – apteekit on valjastettava tehokkaammin avuksi
Mitä on rationaalinen eli onnistunut lääkehoito? WHO:n mukaan se tarkoittaa, että potilas saa terveydentilansa ja tarpeensa mukaisen lääkehoidon yksilöllisellä annoksella, riittävän pitkään ja mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla sekä potilaalle itselleen että yhteiskunnalle. Suomessa rationaalisen lääkehoidon ulottuvuuksiksi tunnistetaan vaikuttavuus, turvallisuus, taloudellisuus, yhdenvertaisuus ja laadukkuus. Rationaalisen lääkehoidon toteutumisessa on merkittäviä haasteita niin globaalisti kuin meillä Suomessakin. WHO arvioi, […]
Mitä on hyvä tieteellinen käytäntö?
Tiedätkö, mitä on hyvä tieteellinen käytäntö? Tiedätkö velvollisuutesi opettajana, tutkijana, tutkimusryhmän jäsenenä, ohjaajana ja tutkimusviestijänä? Kansallinen tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama asiantuntijaelin, joka pyrkii ehkäisemään tieteeseen kohdistuvaa vilppiä. TENK on julkaissut uudet Hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemistä koskevat ohjeet (HTK2023 -ohje). Ohjeet kuvaavat, millaista on hyvä tieteellinen käytäntö, ja millainen […]
Itä-Suomen yliopisto keräsi arjen pieniä ekotekoja
Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppisen keskus ideoi Arjen pienet ekoteot -haastekampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä yliopistolaisten kestävän kehityksen osaamista ja innostaa arjen pieniin ekotekoihin. Loppuvuonna 2022 toteutimme pilotoivan kyselyn Jatkuvan oppimisen keskuksen henkilökunnalle. Jaottelimme vastaukset Sitran elämäntapatestin mukaan asumiseen, liikkumiseen, matkailuun, ruokaan sekä tavaroiden ja palveluiden hankintoihin liittyviin ekotekoihin. Kampanja jatkui haastamalla yliopiston farmasian sekä ympäristö- […]
Seppo Sajama 1952–2023: Arvostettu ja laaja-alainen tutkija sekä pidetty opettaja
Itä-Suomen yliopiston filosofian professori emeritus Seppo Sajama menehtyi 29.3.2023. Sajama toimi 1980-luvulla filosofian assistenttina Turun yliopistossa, kunnes hänet nimitettiin filosofian apulaisprofessoriksi vuonna 1989 Joensuun yliopistoon. Virka oli aluksi yhteisprofessuuri Kuopion yliopiston kanssa, ja Sajama kävi säännöllisesti opettamassa myös Kuopiossa. Virka muuttui professuuriksi vuonna 1998. Vuodesta 2002 alkaen filosofian oppiaine siirtyi silloiselle julkisoikeuden laitokselle. Sajama jäi […]
Yliopistoseikkailu 2023, osa II: Tekoäly ja tutkimuksen tulevaisuus
Tekoälysovellukset ovat yliopistoille sekä uhka että mahdollisuus. Itä-Suomen yliopisto on ilmoittanut kannustavansa opettajiaan tekoälysovellusten käyttöön. Itse olen suhtautunut tähän kriittisesti. Kritiikin ytimessä ei ole tekoälysovellusten kategorinen vastustaminen. Kysymys on yliopisto-opintojen tavoitteiden tehokkaasta ja yhdenvertaisesta saavuttamisesta. Yliopisto-opetus on luonnollisesti tärkeä asia. Mutta opettaminen ei ole yliopistojen ensisijainen tehtävä. Yliopistojen ytimessä ovat uudet ajatukset, löydökset ja teoriat: […]
Itä-Suomen yliopisto kestävyyskouluttajana
Itä-Suomen yliopistossa (UEF) on syyslukukaudesta 2022 alkaen ollut mahdollista suorittaa Kestävän tulevaisuuden opinnot -niminen opintokokonaisuus – lempinimeltään UEFin kestävyysopinnot [1]. Samana syksynä avattiin myös uusi korkeakoulujen opetusyhteistyöhön perustuva Kestävyysopintojen verkosto [2], jonka organisoimisessa Itä-Suomen yliopisto on ollut päävastuussa. Avaamme blogissa näiden uusien avausten taustoja ja syitä. Kerromme myös lyhyesti, millaisiin opetuksellisiin ideoihin UEFin omat kestävyysopinnot […]