Viitetietojen lukeminen

Julkaisujen jäljittämistä ja myöhemmin omaa lähdeluetteloa varten tarvitaan seuraavia tietoja:

Lehtiartikkeli:
tekijä, artikkelin nimi, lehden nimi ja vuosi, vuosikerta/numero, sivunumerot

Kirja:
tekijä, kirjan nimi, julkaisuvuosi, kustantaja, julkaisupaikka, sivumäärä

Artikkeli kirjassa:
tekijä, artikkelin nimi, kirjan nimi, julkaisuvuosi, kirjan toimittaja (editor), kirjan kustantaja ja julkaisupaikka, artikkelin sivunumerot

Esimerkki lehtiartikkeliviitteestä:

Lähdeviitteet:
Julkaisujen lähdeluettelot sisältävät lähdeviitteitä. Lähdeviitteen muoto on tieteellisessä julkaisussa tarkkaan säädelty, jotta kyseinen lähde olisi yksiselitteisesti yksilöitävissä ja löydettävissä. Lähdeviitteen muoto vaihtelee jonkin verran aloittain ja mm. jokaisella tieteellisellä lehdellä on ohje siitä, kuinka ko. julkaisussa lähteet tulee merkitä. Esimerkki lähdeviitteestä nk. MLA-viittaustyylillä:

Torop, Peeter, ja Marja Jänis. ”The Position of Translation in Translation Studies.” AFinLA:n Vuosikirja : Suomen Soveltavan Kielitieteen Yhdistyksen (AFinLA) Julkaisuja = AFinLA Yearbook : Publications De L’Association Finlandaise De Linguistique Appliquée (AFinLA), vol. 27, no. 55, 1997, p. 7.

VINKKI: Monet tietokannat tarjoavat apua viitteen merkitsemiseen. Esim. UEF-Primossa voit tarkistaa, miten löytämääsi kirjaan viitataan klikkaamalla saatavuusnäytöllä linkkiä ”viite”:

Samanlainen viittaustoiminto on käytössä myös monessa kansainvälisessä tietokannassa ja se löytyy useimmiten Cite-napin takaa. Muista aina tarkistaa viitteen oikeellisuus ja oman oppiaineesi viittauskäytäntö.

Sähköisiin aineistoihin viittaaminen voi tuottaa päänvaivaa. Lisäapua löytyy esim. Kielitoimiston ohjepankista Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät -sivulta (linkki avautuu uuteen välilehteen).

(päivitetty 9/2023)

Siirry seuraavaan osioon Aineistojen saatavuus ja hankinta