Lähdeaineiston arviointi ja valinta

Jossain vaiheessa on aika lopettaa tiedonhaku ja tarkastella löytyneitä viitteitä.
Muokkaa ensin hakutuloksesi aihe mahdollisimman kohdalleen hakusanojen avulla ja rajaa tuloksia esim. kielen, ajan, julkaisumuodon ym. mukaan.

Sitten alat käydä viitteitä läpi ja valita:

• mitä viitteitä otetaan lähempään tarkasteluun

• mitä valituista luetaan (ja hankitaan luettavaksi, ellei full text ole heti saatavissa)

• mitä valituista käytetään oman työn lähteinä (eli mihin viitataan)

Valintaperusteita jatkoon pääseville lähteille

Aiherelevanssi; onko sisältö oikeaa asiaa?

Ensimmäisessä vaiheessa arvioit viitteiden otsikoista, asiasanoista ja tiivistelmistä, ovatko ne sisällöllisesti etsimääsi aihetta ja käyttökelpoisia tilanteessasi.

Tieteellistä tietoa?

Vaikka tieteenalakohtaiset tietokannat sisältävät luotettavampaa aineistoa kuin mitä esim. Googlella saat, tieteellisyydeltään eri tasoista aineistoa niissäkin voi olla. Varsinkin kotimaisiin tietokantoihin seurataan paljon myös ammatti- ja järjestölehtiä.

Artikkelien tieteellisyyden kriteerinä pidetään sitä, käytetäänkö lehdissä ennakkoarviointia, ns. referee tai peer reviewed -menettelyä/vertaisarviointia (kts. kappale Vertaisarviointi, avautuu uuteen ikkunaan). Useissa kansainvälisissä tietokannoissa haun voi rajata vain tieteellisten vertaisarvioitujen lehtien artikkeleihin (peer review, referee, scholarly). Tee rajaus hakuusi, jos se on tarpeen!

Lähdeluettelo on yksi tieteellisen ja luotettavan artikkelin tunnusmerkeistä. Joidenkin tietokantojen viitteissä on mukana myös artikkelin lähdeluettelo, josta voit päätellä paljon, vaikka et itse artikkelia kokotekstinä saisikaan käsiisi.

Minkä tyyppinen artikkeli tai kirjoitus on?

Tieteellisissäkin lehdissä julkaistaan myös pääkirjoituksia (editorial), mielipidekirjoituksia (letter, letter to the editor) ja kirja-arvosteluja (book review). Tarkista siis viitteestä, onko kyseessä tieteellinen artikkeli (yleensä vain ”article”) tai tutkimusraportti.

Julkaisun ikä tai tuoreus?

Järkevä vuosirajaus riippuu aiheestasi. Kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman tuoreesta aineistoista. Uudet tutkimustulokset kertyvät vanhojen päälle. Tällöin myös lähdeluetteloiden läpikäyminen on hyödyllistä. Klassikot eivät vanhene. Tietokantojen tulokset lajitellaan usein uusimmasta vanhimpaan, joten aikarajaus ei haussa ole välttämätön. Toki suurta tulosmäärää voi pienentää vuosirajauksella.

Aineiston saatavuus?

Paljonko aikaa ja rahaa on käytettävissä? Minkä tasoista tieteellistä työtä olet tekemässä? Jos aineisto ei ole saatavissa omassa kirjastossasi painettuna tai elektronisena, kaukopalvelu välittää maksusta lainoja ja kopioita muualta.

(päivitetty 9/2023)

Siirry seuraavaan osioon Viitetietojen lukeminen