Kyrilliikan ja translitteraation käyttö kirjastotietokannoissa

Kyrillisen ja latinalaisten kirjaimistojen erot sekä venäläisten sanojen translitterointi aiheuttavat omat haasteensa tiedon tallennukselle ja haulle. Latinalaisella kirjaimistolla toimivissa tietokannoissa käytetään yleensä kansainvälistä ISO 9 -standardia. Kun haet kyrillistä aineistoa latinalaisin kirjaimin, tarkista ensin hakusanan latinalaisen kirjoitusasun ISO 9 -muoto ja tee haku sillä; suhuäänteiden (esim. š, č, ž ) lisämerkit voi jättää pois (esim. Puskin, Solzenicyn). Wikipedian artikkeli venäjän translitteroinnista eri yleisimpine standardeineen löytyy täältä.

Kotimaiset kirjastotietokannat käyttävät hieman erilaista translitterointia kuin esim. Google tai mitä sinä olet mahdollisesti tottunut käyttämään. Oman haasteensa tuo myös standardin muuttuminen 1990-luvulla: ISO 9 -standardi on muuttunut muutaman merkin kohdalla vuoden 1995 jälkeen. Siksi esimerkiksi sana ”язык” on vanhemmassa aineistossa translitteroitu ”jazyk”, uudemmassa ”azyk”. Myös merkkien ю ja щ translitterointi muuttui: vanhemmassa aineistossa esiintyy ”ju”, uudemmassa ”u” (kostjum vs. kostum), vanhemmassa ”sc”, uudemmassa vain ”s” (scenok vs. senok). Tämä tulee vain muistaa!

translitterointisaannot

Kirjastotietokanta UEF-Finnassa kannattaa kokeilla useampaa eri kirjoitusasua. Esimerkiksi runoilija Marina Tsvetajeva translitteroidaan ”Marina Cvetaeva”. Yksi tapa helpottaa venäläisten sanojen kirjoitusasua on kirjoittaa ne hakuun kyrillisin kirjaimin. Uudempi, vuoden 1995 jälkeen luetteloitu aineisto nimittäin löytyy myös kyrilliikalla. Marina Cvetaevaa voi siis hakea myös ”Марина Цветаева”. Sillä, missä kirjoitusasussa sanaa haet, on todella merkitystä. Oikealla oleva luku tarkoittaa haulla löytyneiden kirjojen määrää:

translitterointi

Kun translitterointi menee oikein, tulee tuloksiakin paremmin!

(9/2019)