Hakusanojen ideointi

Omaa aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä tutkimuksella halutaan osoittaa ja mitä asioita halutaan tietää. Samalla muotoutuu joukko mahdollisia hakukäsitteitä hakusanojen valinnan pohjaksi. Hakusanojen löytämisen keinoja ovat mm.

• peruskäsitteiden täsmentäminen
• laajemmat asiayhteydet, yläkäsitteet
• assosiaatiot
• näkökulman tarkentaminen, esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin:

Kuka? (tekee, toimii, vaikuttaa taustalla)
Kenelle? (toiminnan kohderyhmä, kehen vaikuttaa, kenelle on tärkeä) – henkilöt, ryhmät, organisaatiot
Miksi? (tarve, pakko, seuraus jostakin, mistä?)
Miten? (menetelmä, tarkastelutapa: esim. taloudellinen / tekninen )
Missä? (maa, maakunta, paikkakunta jne.)
Milloin? (ennen, nyt, tulevaisuudessa)

Näitä kysymyksiä pitää tarkastella tässä yhteydessä siltä kannalta, mitä tietoja, näkökulmia ja asioita löydetyissä julkaisuissa tulisi olla, jotta niistä olisi hyötyä käsillä olevalle tutkimukselle. Esiin nousevia sanoja voi sitten käyttää hyväksi tiedonhaussa ja arvioitaessa löydettyjen julkaisujen hyödyllisyyttä.

Hakusanat ovat vain merkkijonoja

Tietokone ei ymmärrä merkityksiä merkkien takana: sille sana ”tabletti” on vain 8 merkkiä tietyssä järjestyksessä eikä se pohdi, missä merkityksessä tabletista puhutaan. Tavallaan tietokone on tässä suhteessa ihmistä yksinkertaisempi.

Koska kone ei ymmärrä merkityksiä merkkien takana, on tiedonhakijan itse määrättävä kaikki merkkijonot, joita etsitään. Siksi jo löydetyille termeille etsitään vaihtoehtoisia ilmaisumuotoja, esimerkiksi:

synonyymeja: eläintarinat – faabelit
lyhenteitä: United Nations – UN
rinnakkaisia käsitteitä: fraasit – idiomit
vastakkainenkin käsite voi olla joskus hyödyksi: arkaismit – neologismit

Hakusanoille on tarvittaessa mietittävä myös vieraskieliset vastineet, etenkin etsittäessä aineistoa kansainvälisistä tietokannoista. Monen kansainvälisen tietokannan hakukieli on englanti, jolloin myös hakusanat tulee miettiä englanniksi. Venäjänkielisissä tietokannoissa hakukielenä toimii parhaiten venäjä, ruotsinkielisissä ruotsi.  On myös mahdollista, ettei uudelle, vieraskieliselle käsitteelle ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta (esim. vintage).

Apuneuvoja hakusanojen miettimiseen

• Sanakirjat (esim. MOT Kielipalvelu), käsikirjat, hakuteokset
• Oppikirjat. Taustatietoa ja alan käsitteistöä löytyy alan oppikirjoista, tietosanakirjoista ja muista hakuteoksista. Ne auttavat keskeisten käsitteiden ja niiden synonyymien pohtimisessa. Samalla on hyvä selvittää termien laajemmat ja suppeammat käsitteet sekä vaihtoehtoiset ilmaisut.
• Jo löydettyjen julkaisujen sisällysluettelot ja lähdeluettelot
• Asiasanastot
• Jo löytyneiden julkaisujen tiedot tietokannoissa, erityisesti aihetta kuvaavat sanat (subject terms, keywords, author applied keywords)

(Päivitetty 9/2024)

Siirry seuraavaan osioon Asiasanastot tiedonhakijan apuna