Vertaisarviointi
VERTAISARVIOINTI ON LAADUN TAE
Vertaisarvioinnissa varmistetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla, että tutkimusartikkeli on kelvollinen julkaistavaksi. Asiantuntijat ovat alan tunnustettuja tutkijoita. Arvioijia on yleensä ainakin kaksi. Artikkelin kirjoittaja ei saa tietää heidän henkilöllisyyttään. Englanniksi vertaisarviointiin viitataan termeillä peer-review tai refereed
Tieteenalan asiantuntijat eli refereet arvoivat tutkimuksen oikeellisuutta, merkittävyyttä ja alkuperäisyyttä, ja antavat sen perusteella julkaisuluvan.
Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa alan ja lehden tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä.
Arvioinnissa käydään läpi tutkimuksesta seuraavia seikkoja (Korpilahti Eeva, 2010):
- toistettavuus
- objektiivisuus
- koejärjestelyn oikeellisuus
- aineiston edustavuus
- analyysimenetelmän pätevyys
- tulosten oikeellisuus ja johdonmukaisuus
- johtopäätösten loogisuus
- tulosten uutuusarvoArviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa alan ja lehden tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. On tavallista, että käsikirjoitukseen tehdään pieniä muutoksia arvioijien ehdotusten mukaan.Vertaisarviointi ei ole täydellisen aukoton systeemi. Julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten määrä on valtava ja aika ajoin puutteellinenkin artikkeli saattaa läpäistä seulan.Vertaisarviointi viivästyttää julkaisemista useita kuukausia, jopa enemmän. Siksi artikkeli saa erilaisia nimityksiä arvioinnin ja julkaisuprosessin vaiheeseen liittyen:
- manuscript = preprint = käsikirjoitus, jota ei vielä arvioitu
- final draft = artikkelin sisältö on korjattu arvioinnin jälkeen
- article in press = artikkeli on arvioitu ja korjattu, ulkoasukin on lopullinen, mutta sitä ei ole vielä julkaistu
- final published version = artikkeli on julkaistu lehdessä ja sillä on olemassa mm. sivunumerot tai muu tunniste
MISTÄ SAAT TIETOA VERTAISARVIOINNISTA?
Lehtiartikkeleiden vertaisarviointi
Tiedon vertaisarvioinnista voi tarkistaa:
- lehden omalta (julkaisijan) kotisivulta / lehdestä itsestään
- markkinoilla on tosin runsaasti huijarilehtiä, joiden kotisivuilla annetaan väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, ks. lisää luvussa Onko lähde luotettava: saalistajalehdet
- löytyykö lehti Julkaisufoorumin listalta
- onko lehdellä Impact Factor -tunnusluku; lue lisää impaktifaktorista kirjaston sivuilta
- kuitenkin osa oikeistakin tieteellisistä lehdistä jää tämän listan ulkopuolle
- joissakin tietokannoissa mainitaan, onko lehti ”peer reviewed” tai ”refereed”, tai
- hakua kirjallisuustietokannoissa voi rajata vain tieteellisiin lehtiin
Kotimaisilla julkaisuilla on oma vertaisarvioinnista kertova tunnus, jonka myöntää Tieteellisten seurain valtuuskunta. Vertaisarvioidun julkaisun logo:
Tieteellisen tiedon hakupalveluissa on usein mahdollisuus rajata hakutulokseen vain vertaisarvioidut lehdet. Varsinaisten tutkimusartikkelien lisäksi tieteelliset lehdet voivat sisältää myös erilaisia pääkirjoituksia (editorial), uutisia (news), kirjeitä (letters), keskustelua (discussion), kirja-arvosteluja (book-review) ja artikkeleita kommentoivia kirjoituksia (commentay).
Kotimainen palvelu Julkaisufoorumi kertoo tarkemmin tieteellisten lehtien tasosta ja arvostuksesta. Lue lisää Julkaisufoorumista kirjaston blogista.
Mistä tarkistaa lehden tieteellinen taso?
InCites Journal citation reports -tietokanta luokittelee lehtiä edelleen niiden tason mukaan käyttäen niin sanottua Impact factor -tunnuslukua. Jo tälle listalle pääseminen on osoitus siitä, että lehti on laadukas ja vertaisarvioitu. Lue lisää IF (Impact Factor) ja JCR-tietokannan käytöstä.
Kirjojen arviointi
Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla.
Tieteellisiä kustantajia ovat muun muassa:
- tieteelliset kaupalliset kustantajat
- yliopistot
- kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset seurat
- tietyt tutkimuslaitokset yms. (katso lisätietoa: Suomen tiedekustantajat)