Artikkelihaku kotimaisista lehdistä

Arto-viitetietokannasta saat kokonaiskuvan siitä, mitä kotimaisissa lehdissä on julkaistu. Arto sisältyy Finna.fi-palveluun. Myös UEF-Finnan kautta voi hakea Arton artikkeleita. Hakutekniikka on sama kuin kirjoja haettaessa.

arto_tark

ArtoEiHuom! Arton omaa hakuliittymää ei kannata käyttää, ellei ole hyvin perillä sen toiminnoista.

 

Tärkeää: Suomea koskevaa ja/tai suomalaisten tutkijoiden tekemää tutkimusta julkaistaan myös kansainvälisissä lehdissä. Siksi haku vain Artosta ei useinkaan riitä.

 

Verkossa luettavia kotimaisia tiedelehtiä on koottu Journal.fi -portaaliin. Osassa lehtiä ei pääse lukemaan uusimpia numeroita vapaasti. Lehtiä on kaikkiaan noin 30. Esimerkkejä lehdistä:

Finnish Yearbook of Population Research
Janus
Trace: Finnish Journal for Human-Animal Studies

Elektra-tietokanta sisältää jonkin verran kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita kokoteksteinä pdf-muodossa. Elektran artikkeleihin on linkit myös Arton kautta. Kokoelmaan kuuluu yli 29 000 artikkelia. Osa lehdistä päivittyy jatkuvasti, osasta mukana on vain vanhoja vuosikertoja.

Elektraan kuuluu esim. lehti Sosiologia (v. 1997 lähtien, ei uusinta vuotta) ja Kunnallistieteellinen aikakauskirja (v. 2002 lähtien, ei uusimpia lehtiä).

Vanhoja digitoituja kotimaisia aikakauslehtiä vuoteen 1944 saakka voi lukea kampuskirjastossa erityisellä työasemalla.


ALUEELLISIA TIETOKANTOJA

Sisältävät tiettyä aluetta koskevia aineistoja monelta kantilta, myös tietoja sanomalehdistä, lehtiartikkeleista ja kirjoista. Aluetietokantoja ylläpitävät maakuntakirjastot. Kaikilla maakunnilla ei ole omaa aluetietokantaa. Alueellisia aineistoja löytyy luonnollisesti myös Finna.fi-palvelusta

Arvi (Kanta-Häme)
Caiania (Kainuu)
Etelä-Saimaa
Volmari (Keski-Suomi)
Kymenlaakso-tietokanta
Käkönen (Pohjois-Karjala + Laatokan Karjala)
Lapponica (Lappi)
Porstua (Pohjanmaa)

 


SANOMALEHDET

Sanomalehtien artikkeleita ei käytetä tutkimuksen lähdekirjallisuutena kuin poikkeustapauksessa. Tutkimuksen kohteena sanomalehtikirjoittelu sen sijaan voi olla, esimerkiksi: Lastensuojelun juridisoituminen : tutkimus lakimuutosta koskevasta lehtikirjoittelusta / Maria Porko (pro gardu 2011).

Sanomalehtien verkkosivuilla voi olla omia arkistoja joko vapaasti käytettävissä tai vain tilaajien käyttöön. Suurin osa sanomalehtikirjoituksista on tavoitettavissa vain lehtiä selaamalla.

Sanomalehdet säilytetään kirjastoissa mikrofilmeinä. Joensuun kampuskirjastossa ovat mm. seuraavat mikrofilmatut lehdet:

Helsingin sanomat 1904-
Karjalainen 1918-
Karjalan maa 1918-
Pohjois-Karjala 1899-1989
Uusi Pohjois-Karjala 1990-1995
Suomen sosialidemokraatti 1918-1988
Demari 1988-
Suomenmaa 1965-
Uusi Suomi 1919-1991

Hyvin vanhat lehdet ovat saatavilla digitaalisessa muodossa: Historiallinen sanomalehtikirjasto, kaikki suomalaiset sanomalehdet vuosilta 1771 – 1929, joka on vapaasti käytettävissä.

Ns. vapaakappaletyöasemilla Joensuun kampuskirjastossa pääsee lukemaan vielä himpun verran uudempiakin digilehtiä; digitointi nykyaikaa kohti edistyy kuitenkin melko hitaasti.

Helsingin Sanomien tekstiarkisto

Sisältää viitetietoja Hesarin artikkeleista kokoteksteinä vuodesta 1990 lähtien. Ei pääsyä artikkeleiden kokoteksteihin.

ePress

Yli 100 kotimaista sanomalehteä luettavissa kahden kuukauden ajan. Hakutoiminto on, mutta se koskee vain näitä uusimpia lehtiä. Ei etäkäyttöä.

Pressreader

Pressreader (ent. PressDisplay) sisältää yli 5000 aikakaus- ja sanomalehteä 100 eri maasta yli 60 eri kielellä. Suomalaisiakin lehtiä on, mutta tärkeimmät lehdet puuttuvat. Lehdet ovat luettavissa 60-90 päivän ajan niiden ilmestymisestä lähtien. Tietokannassa on yksinkertainen hakutoiminto.