Aika kuluu, matka joutuu – karjalan elvytyshankkeen kaksivuotiskatsaus
Vuoden 2021 alusta alkaen Itä-Suomen yliopisto on johtanut karjalan kielen elvytyshanketta opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavun turvin. Kaksi vuotta on kulunut nopeasti, ja tässä kirjoituksessa katsomme, mitä näiden vuosien aikana on tapahtunut.
Elvytyshankkeen kieliasiantuntijoina ovat työskennelleet Olga Karlova (vienankarjala), Katerina Paalamo (eteläkarjala) ja Natalia Giloeva (livvinkarjala). Natalia Giloeva toimi myös hankkeen koordinaattorina elokuuhun 2022 saakka, ja sen jälkeen koordinaattorina on ollut Niko Tynnyrinen. Hanketta on johtanut Helka Riionheimo osana omaa professorin työtään.
Hankkeen viestinnässä tärkein väline on ollut tämä blogi, joka on sisällöltään koko ajan runsastunut. Tärkeimpiä asioita olemme viestineet myös hankkeen alussa muodostetun sähköpostilistan kautta. Sosiaalisen median kanavamme ovat Facebookissa sivu Karjalan kieli eläy ja nyt myös Instagramissa tili @karjalan_elvytys. Syksystä 2022 alkaen tietoa toiminnasta on koottu säännöllisesti tietoa uutiskirjeisiin.
Hankkeen asiantuntijoiden työkielenä on ollut karjala, ja myös viestinnässä karjala on eniten käytetty kieli. Uutiskirjeet ja osa blogikirjoituksista julkaistaan suomeksi.
Karjalan kirjallisen käytön ja sanastotyön tukeminen
Karjalaksi kirjoitettuja tekstejä ovat tuottaneet sekä hankkeen työntekijät että karjalankielisen yhteisön jäsenet ja karjalan kielen opiskelijat. Lyhyetkin tekstit pyritään julkaisemaan blogin eri sivuilla, jotta ne ovat kaikkien ulottuvilla. Kieliasiantuntijat ovat myös tuottaneet oppimateriaalia, tehneet kielentarkistusta ja käännöstyötä sekä antaneet kielineuvontaa ja -tukea.
Sanastotyötä ovat tehneet kieliasiantuntijat yhteistyössä kieliyhteisön kanssa, ja olemme myös julkaiseet meille lähetettyjä sanastoja. Ajankohtaista karjalankielistä sanastoa esitellään blogissa sivulla Sanaine karjalakse.
Blogissa on julkaistu yli 20 temaattista piensanastoa:
- Pereh- da ukonvemmelsanasto (suomi-livvinkarjala)
- Värit (suomi-vienankarjala)
- Lukusanat 0-10 eri murteilla
- Tervehdyksiä karjalaksi (vienankarjala-eteläkarjala-livvinkarjala)
- Vappusanasto (suomi-vienankarjala)
- Pääsiäissanasto (eteläkarjala-suomi)
- Pääsiäissanasto (vienankarjala-suomi)
- Sriäpnät ’leivonnaiset’ (vienankarjala-suomi)
- Kuut karjalaksi
- Talvišanaštuo (suomi-vienankarjala)
- Yliopistoh liittyjä sanasto (suomi-suvikarjala)
- Puut suvikarjalaksi (suomi-suvikarjala)
- Marjat ta niih liittyjä šanašto (vienankarjala-suomi)
- Euroopan kielten päivän pieni suomi-karjala-sanakirja
- Marjat ja marjakasvit (suomi–vienankarjala–suvikarjala–livvinkarjala–venäjä)
- Uudissanastoa (suomi-livvinkarjala)
- Yhtehiskunnallini šanašto (suomi–vienankarjala)
- Yhtehiskunnalline sanasto (suomi–suvikarjala)
- Äitienpäiväsanastoa eri murteilla
- Lapšenkielen šanašto (vienankarjala-suomi)
- Syömissanasto livvinkarjalakse
- Kazvisanastuo kuvis livvinkarjalakse
- Kirikköšanaštuo vienankarjalakši
- Kirikkösanastuo livvinkarjalakse
- Autosanastuo livvinkarjalakse
- Somesanastuo livvinkarjalakse
Linkki sanastoryhmän sanastoihin.
Linkki muiden kieliyhteisön jäsenten sanastoihin.
Linkki Sanaine karjalakse -sivulle.
Pieni suomi–karjala-sanakirja (tekijät Olga Karlova, Katerina Paalamo ja Natalia Giloeva) on julkaistu myös painettuna yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran kanssa, ja sitä voi tilata maksuttomasti seuran verkkokaupasta.
Linkki Karjalan Sivistysseuran verkkokauppaan.
Lisäksi elvytyshankkeen blogissa on julkaistu valokuvaaja Anne Kalliolan toteuttama karjalankielinen valokuvakirja, joka kertoo karjalaisista nuorista.
Linkki Meidy on olemas -valokuvakirjaan.
Karjalankieliset oppimateriaalit
Uhanalaisen kielen opetuksessa käytetään hyväksi kaikkea saatavilla olevaa materiaalia, mutta hankkeessa on myös panostettu oppimateriaalien tuottamiseen. Blogissa julkaistut piensanastot esimerkkilauseineen soveltuvat hyvin opetukseen, ja blogissa on erillinen Opastajan čuppu, jossa julkaistaan sekä hankkeen työntekijöiden että muidenkin tekemää opetukseen soveltuvaa aineistoa. Joidenkin oppimateriaalien työstäminen on vielä kesken, ja ne julkistetaan myöhemmin. Sivulle on myös koottu listoja muualla verkossa olevista oppimateriaaleista ja sanakirjoista. Laajimpia tähänastisia aineistoja ovat Olga Karlovan Karjalan Sivistysseuran kanssa toteuttama Milan perehen päivä -materiaalikokonaisuus (alkuteos Maria Kähärin Milan perehen päivy), Suojärven Pitäjäseuran koostama näytelmäteksitkorpus ja Karjalan kielet ry:n tekemä verkkoversio Grammari 1:sta.
Linkki näytelmätekstikorpukseen.
Linkki Milan perehen päivä -materiaaleihin.
Linkki Grammari 1:n verkkoversioon.
Audiovisuaalinen materiaali
Karjalan kielen opetukseen on kaivattu erityisesti puhuttua aineistoa (ääni- tai videotallenteita). Tähän tarpeeseen on vastattu, ja aineistoa ovat tuottaneet myös yhteistyökumppanimme. Osalla projekteista on ollut myös muita rahoittajia. Olemme koonneet tähän listan kaikesta audiovisuaalisesta aineistosta, jonka tekemiseen elvytyshanke on osallistunut tavalla tai toisella:
- Karjalan kieli eläy -opetusvideot. Linkki videoihin.
- Katerina da Miša opassetah suvikarjalua -videosarja. Linkki videoihin.
- Karjalaine iäni -videosarja. Linkki videoihin.
- Gostis-podcast. Linkki podcastiin.
- Suistamon paginua -videot. Linkki Youtube-kanavalle.
- Varsinaiskarjalan etelämurteiden arkistonauhoitteet. Linkki nauhoitteisiin.
- Milan perehen päivä -materiaalit. Linkki materiaaliin.
- Kačo ympärihis ta šano mitä niät tahi ruat -videosarja. Linkki videoihin.
- Video somesanastosta. Linkki sanastoon (video alussa).
- Paginpertin sivulla katkelma Valentina Karakinan tarinoinnista. Linkki katkelmaan.
- Pääsiäinen ja pääsiäissanasto -opetusvideo. Linkki opastajan čuppuun (video julkaistu 6.4.2022).
- Vuoden 2021 joulukalenterin viimeisessä luukussa jouluevankeliumi luettuna. Linkki äänitteeseen.
- Karaoke karjalakse -videot. Linkki karaokevideoihin.
Karjalan opettaminen ja sen tukeminen
Koulutukseen panostaminen on ollut luonnollinen osa yliopiston koordinoimaa elvytystoimintaa. Hankkeen aikana Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen perus- ja aineopinnot ovat tulleet tarjolle avoimen yliopiston kautta, ja olemme saaneet sitä kautta ilahduttavan määrä innostuneita opiskelijoita. Karjalan kurssien aikana opiskelijat tuottavat kurssitehtävinä karjalankielistä materiaalia, jota julkaistaan blogissa. Esimerkiksi syyslukukaudella 2022 karjalan käännösseminaarissa syntyi monenlaisia tekstejä.
Linkki käännösseminaarin sivulle.
Erittäin tärkeää karjalan opetustyötä tekevät ne ihmiset, jotka opettavat karjalaa vapaan sivistystyön kentällä esimerkiksi kansalaisopistoissa ja yhdistyksissä. Hankkeena aikana on luotu alku opettajien verkostolle, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa etätapaamisiin. Tapaamisissa on keskusteltu esimerkiksi karjalan kielen opettamisesta, sen menetelmistä ja oppimateriaaleista ja karjalan kielen viikosta.
Linkki opettajien tapaamista käsittelevään blogikirjoitukseen (teemana karjalan kielen viikko).
Vuonna 2022 elvytyshanke teki yhteistyötä Karjalan Liiton ja Opintokeskus Siviksen kanssa Unelmien koulutus -projektissa, joka järjesti matalan kynnyksen verkkokursseja karjalan kielestä.
Linkki kurssien tietoihin Karjalan Liiton sivuilla.
Karjalankielisen opetuksen lisäksi on tärkeää lisätä suomen- ja muunkielisten tietoisuutta karjalasta ja karjalan kielestä. Tämän tavoitteen edistämiseksi elvytyshanke ja Karjalan Sivistysseura ovat yhdessä tuottaneet karjalan kielen esitteen, jota voi tilata ilmaiseksi Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta tai karjalan kielen elvytyshankkeelta.
Linkki esitteeseen Karjalan Sivistysseuran verkkokaupassa.
Linkki lisätietoihin esitteestä elvytyshankkeen blogissa.
Muu karjalankielinen toiminta
Hankkeen kieliasiantuntijat ovat vetäneet karjalankielistä Paginpertiä kerran kuussa joko kokonaan etänä tai hybridimuodossa. Keväällä 2022 pidettiin myös keskustelukerhoja Zoomin välityksellä. Olemme myös tukeneet eräitä yliopiston ulkopuolella järjestettyjä karjalan kielen kerhoja, opintopiirejä tai kielileirejä, jotka osallistuivat kevään 2021 projektihakuun.
Linkki livvinkarjalaisen Paginkluuban sivulle.
Linkki vienankarjalaisen Pakinaklupin sivulle.
Yhteistyö
Hankkeemme on toiminut alusta saakka yhdessä kieliyhteisön kanssa. Aloitimme toiminnan järjestämällä vuoden 2021 avoimen kyselyn siitä, mitä karjalan kieli kaipaa elpyäkseen. Kyselyn jälkeen pidettiin maaliskuussa yhteinen Zoom-kokous, jossa keskusteltiin elvytystyön suuntaviivoista. Joulukuussa 2021 yhteisen Zoom-kokouksen aiheena oli tutustuminen saamen kielten elvytykseen.
Linkki kyselyä koskevaan blogipostaukseen.
Linkki kyselyn tuloksia koskevaan blogikirjoitukseen.
Linkki elvytyshankkeen Zoom-kokousta koskevaan blogikirjoitukseen.
Linkki saamen kielten elvytystä koskevaan blogikirjoitukseen.
Alkuvuonna 2021 elvytyshanke myös haki ehdotuksia yhteisiksi projekteiksi, ja sen jälkeen tehty paljon yhteistyötä kieliyhteisön kanssa. Kiitämme lämpimästi lukuisia yksityishenkilöitä ja seuraavia yhdistyksiä:
- Karelia Folk
- Karjalan Kielet
- Karjalan Liitto
- Karjalan Sivistysseura
- Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša
- Pohjois-Viena-seura
- Suistamon Perinneseura
- Suojärven Pitäjäseura
Monia yhteistyön tuloksia on jo kuvattu edellä, mutta muutamien projektien työ on vielä vähän kesken, ja työn tuloksia on tulossa julki joulukuun loppupuolella tai tulevana vuonna. (Päivitämme tätä koostetta näiltä osin.)
Karjalan kielen näkyvyys
Olemme omalta osaltamme pyrkineet pitämään karjalan kieltä näkyvillä julkisuudessa muun muassa jakamalla runsaasti sisältöä sosiaalisessa mediassa, antamalla asiantuntijahaastatteluita ja pitämällä pyydettyjä puheenvuoroja eri tilaisuuksissa.
Suurimpia tempauksia ovat olleet karjalan kielen viikot vuosina 2021 ja 2022, jolloin kieliyhteisöltä on saatu yhteensä yli 120 karjalankielistä kirjoitusta julkaistaviksi. Yhtenä esimerkkinä voidaan myös nostaa esiin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen opiskelijaravintola Carelia, joka on halunnut julkaista koko viikon ruokalistansa karjalaksi. Suosittuja ovat myös olleet sosiaalisen median sanaäänestykset, joista parhaillaan on menossa äänestys vuoden 2022 sanasta.
Linkki vuoden 2022 sanan äänestykseen.
Karjalan kieli ja karjalaiset ovat viime vuosina saaneet lisääntyvää näkyvyyttä Suomen mediassa. Olemme koonneet blogiin listauksia artikkeleista, videoista, podcasteista ja radio-ohjelmista, joissa on käsitelty karjalan kieltä, karjalaista kulttuuria tai karjalaisia.
Tammikuussa 2022 Kielikoulutuspolitiikan verkosto ja Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus myönsivät elvytyshankkeelle Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnon.
Poikkeusolot
Elvytyshanke on toiminut monin tavoin poikkeuksellisessa tilanteessa. Hankkeen alkuvaiheessa koronarajoitukset olivat laajalti voimassa, ja sen myötä toiminta on pitkälti tapahtunut verkossa ja etäyhteyksien avulla. Karjalankieliselle yhteisölle etätoiminta on sopinut hyvin, sillä yhteisö elää hajallaan eri puolilla Suomea.
Vuoden 2022 alusta Venäjän hyökkäys Ukrainaan seurauksineen on jossain määrin vaikuttanut elvytystoimintaan ja työskentelyymme. Seuraamme Venäjä-yhteistyötä koskevia Suomen valtion (opetus- ja kulttuuriministeriön) ja Itä-Suomen yliopiston linjauksia ja noudatamme näitä. Käytännön elvytystyöhön tällä on kuitenkin ollut vain vähän vaikutusta, sillä työmme oli jo ennestäänkin keskittynyt Suomen alueelle.
Katse kohti tulevaa
Kun julkaisemme tämän blogikirjoituksen, olemme jo saaneet tiedon siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa karjalan kielen elvytystä ja kehittämistä Itä-Suomen yliopiston kautta myös vuosina 2023–2024. Olemme saaneet kahden vuoden aikana runsaasti kokemusta siitä, miten elvytystoimintaa voidaan käytännössä järjestää yliopiston ja kieliyhteisön yhteistyönä, ja katsomme tulevia vuosia luottavaisin mielin.
Toivomme, että hyväksi osoittautunut yhteistyö jatkuu ja että ensi vuonna saamme myös uusia yhteistyökumppaneita. Nyt on hyvä panna ideat hautumaan joulun ajaksi ja jalostaa niitä projektiehdotuksiksi. Palaamme tulevaan toimintaan blogin ja sähköpostilistan kautta ensi vuoden puolella.
Kiitämme kaikkia karjalaisia ja karjalan kielen ystäviä, joiden kanssa olemme tavanneet joko paikan päällä tai virtuaalisesti, ja toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Tervehyttä, ošua, lykkyö ta hyvyä mieltä!
Tervehyttä, ozua, lykkyö da hyviä mieldä!
Tervehytty, ozua, lykkyy da hyviä mieldy!